Jos taistelisit vakavasti ihmisoikeuksien puolesta, minkä maiden tilanteesta olisit huolissasi? Sudan, Kuuba, Intia, Kiina, Venäjä, Iran, Egypti, Libya, Syyria? YK:lla on oma järjestönsä, jonka nimi on YK:n Ihmisoikeusneuvosto: HRC – Human Rights Council. Tämä kansainvälinen neuvosto, jonka tukikohta on Genevessä, pyrkii puuttumaan ihmisoikeusloukkauksiin ja tuomitsemaan niitä.
Eilisessä Jerusalem Postissa oli mielenkiintoinen artikkeli kyseisestä neuvostosta. Kummallista, mutta kyseinen neuvosto ei ole juuri kertaakaan puuttunut esim. Egyptin pahoihin ihmisoikeusloukkauksiin, jotka nyt pari viikkoa sitten räjähtivät käsiin ja johtivat maan johdon vaihtoon. Tämän myötä on mahdollista, että Egypti muuttuu pahasta tosi pahaksi: ääri-islamit ottavat vallan tai joku löyhä hallinto saadaan maan johtoon. Jos HRC olisi hoitanut hommansa ja paljastanut Mubarakin rikoksia, tilanne ei olisi ehkä kehittynyt tähän pisteeseen.
Viimeisen viiden vuoden aikana HRC on tuottanut noin 50 päätöstä (resoluutiota), jossa se tuomitsee jonkun valtion ihmisoikeusloukkauksista. Näistä 50 päätöksestä 35 on koskenut Israelia. Näin ollen 70 % kaikista YK:n ihmisoikeusneuvoston kansainvälisistä tuomioista on kohdistunut Israeliin. Edelleen, koska kyseisen neuvoston kummallisena pakkomielteenä ja syntipukkina on ollut ja on Israel, se ei ole ehtinyt keskittymään tai varautumaan niihin todellisiin pahiksiin, kuten Libyaan, Egyptiin tai Iraniin.
Tottakai Israel loukkaa välillä ihmisoikeuksia, aivan niin kuin mikä tahansa valtio, mutta jos HRC:n tuomioista 70 % koskee Israelia, niin jossain on ongelma.
Hälyttävää on se, että Egypti ei ollut HRC:n agendalla, syytettävänä kertaakaan viimeisen viiden vuoden aikana!!! Itse asiassa, Egypti oli syyttäjänä. Kyseinen valtio tuki monia HRC:n syytteitä Israelia kohtaan. HRC:n näkökulmasta Egyptiä voitaisiin oikeastaan pitää ihmisoikeuksien suurena sankarina.
Olin juuri kirkossa, jossa pappi saarnasi siitä, kuinka ihmisarvo on rajaton. Job oli ”rikkain mies idän mailla”, nykään Bill Gates lienee rikkain mies ”lännen mailla”. Jos kysymme Gatesilta, minkä arvoinen hän on, hän voisi vastata meille olevansa 50 miljardin arvoinen. ”Niinkö vähän?” - ihmisen arvoa ei voi mitata rahalla. Kyyninen totuus on se, että me ihmiset usein tuomitsemme toisiamme epäoikeudenmukaisesti. Eläköön oikeudenmaisuus.
lauantai 26. helmikuuta 2011
sunnuntai 20. helmikuuta 2011
Raamattu, historia ja muutama kuva Hazorilta
Nykyään on hyvin tiedostettu, että historiaa kirjoitetaan aina jonkun näkökulmasta. Kautta linjaan historia kirjoitetaan voittajien näkökulmasta. Näin historia on aina jossain määrin puolueellista. Raamattu sisältää paljon historiaa. Onko Jumalan sanalla jokin puolueellinen näkökulma? Tottakai on. Voitaisiin oikeastaan väittää, että Raamattu, tai eritoten VT:n profeettakirjat on kirjoitettu "häviäjien" näkökulmasta. Profeetat kuten Aamos, Hoosea, Jeremia ja Sefanja eivät olleet mitään kansan, hallitsijoiden ja papiston rakastamia suunnannäyttäjiä. Israelissa ja Juudassa heitä siedettiin yllättävän paljon, mutta silti heitä vastustettiin usein lujasti. Toisaalta valtion hovikelpoisia profeettoja ei Raamatussa juuri hyvällä muistella.
Raamatun kirjoittajilla on ollut selkeät tavoitteet mielessä, heillä on ollut sanoma, jonka he ovat halunneet välittää. Jos otamme Raamatun todistuksen tosissaan, niin meidän on uskottava, että se kertoo historian Jumalan näkökulmasta. Raamatun historia ei ole aina tasapuolista. Se, mitä maailmanhistoria pitää merkittävänä, saattaa olla Raamatun näkökulmasta turhaa. Toisaalta, se, minkä maailmanhistoria jättää mainitsematta, saattaa saada paljon huomiota Raamatun historiassa.
Inhimillisesti katsoen suuret kuninkaat kuten Omri tai Jerobeam II eivät saa paljoa kiitosta tai edes huomiota. Jerobeam II hallitsi Israelin kuninkaana vuosina 786-746 eKr, yhteensä 41 vuotta. Hänen kautensa kuitataan Kuninkaiden kirjassa vain muutamalla jakeella! 2 Kun. 14:23-29.
Hazor oli kanaanilaiskaudella ennen heprealaisten saapumista maahan koko maan merkittävin kaupunki. Tutkijat arvioivat, että Hazorin kaupungissa on asunut tuolloin, 1300-luvulla eKr., noin 15 000 ihmistä. Tämä on todella iso luku. Joosuan ja Tuomarien kirjat tukevat käsityksiä Hazorin merkittävyydestä sanomalla, että Hazor oli "muinoin tuon seudun (Kaanaan maan) kaikista kaupunkivaltioista mahtavin" ja että sen kuningas hallitsi koko maata, Joos. 11:10 ja Tuom. 4:2.
Kuninkaiden kirjoissa, 1. - 2. Kun., Hazor mainitaan vain ohimennen pariin otteseen. Kuitenkin tuonakin aikana Hazor oli yksi Israelin merkittävimmistä kaupungeista. Salomo oli uudelleenrakentanut kaupungin kuten jakeesta 1. Kun. 9:15 käy ilmi ja kuten arkeologiset todisteet vahventavat. Myöhemmin 800-luvulla kuningas Ahab toteutti suuria rakennusprojekteja Hazorissa. Näistä projekteista VT ei sano juuri mitään, mutta arkeologien lapio on paljastanut tuolta ajalta suuria palatseja ja muita rakennuksia. Raamattu tosin mainitsee, että Ahab oli erittäin merkittävä kuningas ja pahassa mielessä hyvin vaikutusvaltainen.
Profeetta Aamos vaikutti Israelissa kuningas Jerobeam II:n aikana. Jerobeam II:n valtakausi oli Israelin kukoistuksen aikaa. Valtakunta kasvoi, ihmiset elivät yltäkylläisyydessä, vaurautta oli ja kaikki näytti olevan mallillaan. Tuona aikana profeetta Aamos astui Samariaan, Israelin pääkaupunkiin. Hän ei tullut ihailemaan sen loistoa, vaan hän julisti Herran näkökulman: "Minä inhoan Jaakobin suvun ylpeyttä, minä vihaan sen palatsia. Minä jätän kaupungin kaikkineen tuhon omaksi." Kansa oli itsevarmaa ja voimansa tunnossa, mutta Jerobeam II:n kuninkuutta seurasi yleinen anarkia, vallankumoukset ja lopulta Assyrian maailmanvallan hyökkäys. Assyrian sotavoima vyöryi Israelin yli 730-720-luvuilla eKr. niin, että Samarian itsevarmojen hymy hyytyi ja itku alkoi.
Raamatunhistorian tutkija ja arkeologi joutuvat tarkkaan miettimään, mitä Raamattu oikeastaan sanoo. Mikä oli profeettojen näkökulma, mitä he tiesivät? Onko maailmanhistorian sokeakulma usein Jumalan näkökulma? Maailmanhistoria näkee loiston ja suuruuden, armeijat ja palatsit, Jumala näkee lesket ja orvot.
Osallistun kevätlukukaudella arkeologi Doron Ben-Amin luentokurssille. Kurssin aiheena on Raamatun arkeologia Israelissa. Doron Ben-Ami on nuoremman polven tutkijoita. Hän on tähän mennessä tutkinut 16 vuotta Hazorin rauniota! Itse tiedän Hazorista vain pikkuisen, mutta kesään mennessä jo vähän enemmän. Tässä muutamia kuvia Hazorista.
Salomonin aikainen kaupungin portti.
Ahabin aikaiset rauniot
Vartiotorni, joka rakennettin 700-luvulla eKr. torjumaan Assyrian hyökkäys
Viiniprässi Ahabin kaudelta
Raamatun kirjoittajilla on ollut selkeät tavoitteet mielessä, heillä on ollut sanoma, jonka he ovat halunneet välittää. Jos otamme Raamatun todistuksen tosissaan, niin meidän on uskottava, että se kertoo historian Jumalan näkökulmasta. Raamatun historia ei ole aina tasapuolista. Se, mitä maailmanhistoria pitää merkittävänä, saattaa olla Raamatun näkökulmasta turhaa. Toisaalta, se, minkä maailmanhistoria jättää mainitsematta, saattaa saada paljon huomiota Raamatun historiassa.
Inhimillisesti katsoen suuret kuninkaat kuten Omri tai Jerobeam II eivät saa paljoa kiitosta tai edes huomiota. Jerobeam II hallitsi Israelin kuninkaana vuosina 786-746 eKr, yhteensä 41 vuotta. Hänen kautensa kuitataan Kuninkaiden kirjassa vain muutamalla jakeella! 2 Kun. 14:23-29.
Hazor oli kanaanilaiskaudella ennen heprealaisten saapumista maahan koko maan merkittävin kaupunki. Tutkijat arvioivat, että Hazorin kaupungissa on asunut tuolloin, 1300-luvulla eKr., noin 15 000 ihmistä. Tämä on todella iso luku. Joosuan ja Tuomarien kirjat tukevat käsityksiä Hazorin merkittävyydestä sanomalla, että Hazor oli "muinoin tuon seudun (Kaanaan maan) kaikista kaupunkivaltioista mahtavin" ja että sen kuningas hallitsi koko maata, Joos. 11:10 ja Tuom. 4:2.
Kuninkaiden kirjoissa, 1. - 2. Kun., Hazor mainitaan vain ohimennen pariin otteseen. Kuitenkin tuonakin aikana Hazor oli yksi Israelin merkittävimmistä kaupungeista. Salomo oli uudelleenrakentanut kaupungin kuten jakeesta 1. Kun. 9:15 käy ilmi ja kuten arkeologiset todisteet vahventavat. Myöhemmin 800-luvulla kuningas Ahab toteutti suuria rakennusprojekteja Hazorissa. Näistä projekteista VT ei sano juuri mitään, mutta arkeologien lapio on paljastanut tuolta ajalta suuria palatseja ja muita rakennuksia. Raamattu tosin mainitsee, että Ahab oli erittäin merkittävä kuningas ja pahassa mielessä hyvin vaikutusvaltainen.
Profeetta Aamos vaikutti Israelissa kuningas Jerobeam II:n aikana. Jerobeam II:n valtakausi oli Israelin kukoistuksen aikaa. Valtakunta kasvoi, ihmiset elivät yltäkylläisyydessä, vaurautta oli ja kaikki näytti olevan mallillaan. Tuona aikana profeetta Aamos astui Samariaan, Israelin pääkaupunkiin. Hän ei tullut ihailemaan sen loistoa, vaan hän julisti Herran näkökulman: "Minä inhoan Jaakobin suvun ylpeyttä, minä vihaan sen palatsia. Minä jätän kaupungin kaikkineen tuhon omaksi." Kansa oli itsevarmaa ja voimansa tunnossa, mutta Jerobeam II:n kuninkuutta seurasi yleinen anarkia, vallankumoukset ja lopulta Assyrian maailmanvallan hyökkäys. Assyrian sotavoima vyöryi Israelin yli 730-720-luvuilla eKr. niin, että Samarian itsevarmojen hymy hyytyi ja itku alkoi.
Raamatunhistorian tutkija ja arkeologi joutuvat tarkkaan miettimään, mitä Raamattu oikeastaan sanoo. Mikä oli profeettojen näkökulma, mitä he tiesivät? Onko maailmanhistorian sokeakulma usein Jumalan näkökulma? Maailmanhistoria näkee loiston ja suuruuden, armeijat ja palatsit, Jumala näkee lesket ja orvot.
Osallistun kevätlukukaudella arkeologi Doron Ben-Amin luentokurssille. Kurssin aiheena on Raamatun arkeologia Israelissa. Doron Ben-Ami on nuoremman polven tutkijoita. Hän on tähän mennessä tutkinut 16 vuotta Hazorin rauniota! Itse tiedän Hazorista vain pikkuisen, mutta kesään mennessä jo vähän enemmän. Tässä muutamia kuvia Hazorista.
Salomonin aikainen kaupungin portti.
Ahabin aikaiset rauniot
Vartiotorni, joka rakennettin 700-luvulla eKr. torjumaan Assyrian hyökkäys
Viiniprässi Ahabin kaudelta
maanantai 7. helmikuuta 2011
Suuri ja tulinen Hazor
Kävimme viime viikolla Israelin pohjoiskulmilla. Tietysti poikkesimme myös Hazorissa, joka on Israelin isoin rauniokumpu – arkeologinen aarreaitta. Tuon muinaisen kaupungin historia ulottuu pitkälle ehkä 4000 vuoden taa. Se on ollut Pohjois-Israelin keskuskaupunki kanaanilaiskaudella, ennen heprealaisten saapumista maahan 1200/1300-luvulla eKr. Jo 1800-luvulta eKr. lähtien Hazor on mainittu samoissa Raamatun ulkopuolisissa egyptiläisissä lähteissä kuin muinainen Jerusalem! Se on mainittu myös muutama kerta VT:ssa. Tämän kaupungin merkitys raamatullisessa Israelissa on ollut tosi keskeinen.
1800-luvulla eKr. Hazor mainitaan ns. egyptiläisessä kirouslistassa, jossa mainitaan myös Jerusalem. Kirouslistaan pääsivät vain Egyptin varteenotettavat ja maininnan arvoiset viholliskaupungit. Hazor oli sellainen. Myöhemmin 1400-luvulla eKr. Hazor mainitaan monien muiden Kaanaan maan kaupunkien joukossa ns. el-Amarnan kirjeissä. Kanaanilaiskauden Hazorissa oli iso kanaanilainen palatsi, joka oli tehty basalttikivestä (laitan seuraavassa postauksessa kuvia lukijoiden nähtäväksi). Palatsissa oli useita huoneita, esipiha, iso keskushuone. Paikalta on löytynyt myös tuon ajan alttari tai alttareita, uhripaikka ja useita kivisiä jumala-patsaita. Suuren alttarin ympäriltä on löytynyt paljon uhrieläinten luita.
Kanaanilaiskauden Hazorista on löytynyt myös isohko temppeli, joka koostui kolmesta osasta: esipiha, pääsali ja kaikkein pyhin. Hazorin temppeli, samoin kuin useat muutkin tuon ajan temppelit, muistuttavat perustyyliltään kuningas Salomon rakennuttamaa Jerusalemin temppeliä, Herran huonetta. Salomon rakennuttaman Jerusalemin temppelin maallisia jäänteitä on täysin mahdoton tutkia, koska se on nykyisen Kalliomoskeijan alla. Jerusalemin temppelistä, joka rakennettiin 900-luvulla eKr., löytyy kuitenkin harvinaisen hyvät kirjalliset kuvaukset: 1. Kun. 6-7. Nämä kuvaukset, ja metrin tarkat mitat, ovat tosi olennaisia, ja niitä on hyvä verrata muiden esiin kaivettujen tuon ajan temppelien raunioihin. Olennaista on huomata, että myös Salomon rakennuttama temppeli koostui kolmesta osasta: esipiha, pyhä ja kaikkein pyhin. Näin siis muiden muinaisten kaupunkien ja temppeleiden arkeologiset löydöt voivat antaa meille epäsuorasti tietoa koskien Jerusalemin temppeliä. Tutkijat sanovat, että tärkeimmät temppeli-rauniot, jotka muistuttavat Jerusalemin temppelin raamatullista kuvausta, löytyvät Pohjois-Syyriasta. Siellä on ns. Tell Ta’ayanatin temppeli, joka ajoittuu 800-luvulle eKr.
Joosuan kirjassa kerrotaan, että Hasorin kuningas Jabin kokosi kaikki Pohjois-Kaanaan kuninkaat sotaan israelilaisia vastaan, Joos. 11:1-5. Israelilaiset voittivat Hazorin kuninkaan johtamat kanaanilaisjoukot, ja Joosuan joukot polttivat Hazorin, Joos. 11:13, vihollisen pääkaupungin poroksi. Kanaanilaiskauden raunioilta näkyy vieläkin suuren palon jälkiä – basalttikivet ovat murtuneet kuumuudessa!
Myöhemmin, 900-luvulla eKr., kuningas Salomo hallitsi Israelin suurta valtakuntaa. Israelin valta ulottui Egyptin rajapurolta Eufratille asti, maine kiri vielä pidemmälle, Etiopian kuningattaren korviin. Salomosta sanotaan, että hän ”rakensi Herran temppeliä ja omaa palatsiaan, Milloa ja Jerusalemin muureja ja Hasoria, Megiddoa ja Geseriä.” 1. Kun. 9:15 Arkeologit huomasivat muutama vuosikymmen sitten, että kaikissa näissä kolmessa viimeksi mainitussa Salomon (uudelleen) rakennuttamassa kaupungissa oli samanlaiset isot kuusikammioiset portit. Nämä portit on ajoitettu 900-luvulle eKr., eli kuningas Salomon kaudelle. Yleensä esim. kanaanilaisen kauden portit olivat vain neljäkammioisia, mutta nämä, ”Israelin kultakauden” portit ovat isompia, niissä on kuusi kammiota. Näyttää siltä, että näissä kolmessa kaupungissa näkyy saman arkkitehdin ja suunnittelijan käden jälki. Näin taas arkeologin lapio voi konkretisoida Raamatun historiaa. Olen käynyt katsomassa kaikkia näitä kolmea rauniokaupunkia ja siellä ne samantyyppiset kuusikammioiset portit seisovat vielä tänäkin päivänä muistuttaen kuningas Salomon valtakunnan loistosta ja voimasta.
Kirjoitan vielä joku toinen kerta vähän Hazorista ja laitan tänne kuvia. Hazor oli nimittäin yksi raamatullisen Israelin tärkeimmistä kaupungeista ja keskuksista!
1800-luvulla eKr. Hazor mainitaan ns. egyptiläisessä kirouslistassa, jossa mainitaan myös Jerusalem. Kirouslistaan pääsivät vain Egyptin varteenotettavat ja maininnan arvoiset viholliskaupungit. Hazor oli sellainen. Myöhemmin 1400-luvulla eKr. Hazor mainitaan monien muiden Kaanaan maan kaupunkien joukossa ns. el-Amarnan kirjeissä. Kanaanilaiskauden Hazorissa oli iso kanaanilainen palatsi, joka oli tehty basalttikivestä (laitan seuraavassa postauksessa kuvia lukijoiden nähtäväksi). Palatsissa oli useita huoneita, esipiha, iso keskushuone. Paikalta on löytynyt myös tuon ajan alttari tai alttareita, uhripaikka ja useita kivisiä jumala-patsaita. Suuren alttarin ympäriltä on löytynyt paljon uhrieläinten luita.
Kanaanilaiskauden Hazorista on löytynyt myös isohko temppeli, joka koostui kolmesta osasta: esipiha, pääsali ja kaikkein pyhin. Hazorin temppeli, samoin kuin useat muutkin tuon ajan temppelit, muistuttavat perustyyliltään kuningas Salomon rakennuttamaa Jerusalemin temppeliä, Herran huonetta. Salomon rakennuttaman Jerusalemin temppelin maallisia jäänteitä on täysin mahdoton tutkia, koska se on nykyisen Kalliomoskeijan alla. Jerusalemin temppelistä, joka rakennettiin 900-luvulla eKr., löytyy kuitenkin harvinaisen hyvät kirjalliset kuvaukset: 1. Kun. 6-7. Nämä kuvaukset, ja metrin tarkat mitat, ovat tosi olennaisia, ja niitä on hyvä verrata muiden esiin kaivettujen tuon ajan temppelien raunioihin. Olennaista on huomata, että myös Salomon rakennuttama temppeli koostui kolmesta osasta: esipiha, pyhä ja kaikkein pyhin. Näin siis muiden muinaisten kaupunkien ja temppeleiden arkeologiset löydöt voivat antaa meille epäsuorasti tietoa koskien Jerusalemin temppeliä. Tutkijat sanovat, että tärkeimmät temppeli-rauniot, jotka muistuttavat Jerusalemin temppelin raamatullista kuvausta, löytyvät Pohjois-Syyriasta. Siellä on ns. Tell Ta’ayanatin temppeli, joka ajoittuu 800-luvulle eKr.
Joosuan kirjassa kerrotaan, että Hasorin kuningas Jabin kokosi kaikki Pohjois-Kaanaan kuninkaat sotaan israelilaisia vastaan, Joos. 11:1-5. Israelilaiset voittivat Hazorin kuninkaan johtamat kanaanilaisjoukot, ja Joosuan joukot polttivat Hazorin, Joos. 11:13, vihollisen pääkaupungin poroksi. Kanaanilaiskauden raunioilta näkyy vieläkin suuren palon jälkiä – basalttikivet ovat murtuneet kuumuudessa!
Myöhemmin, 900-luvulla eKr., kuningas Salomo hallitsi Israelin suurta valtakuntaa. Israelin valta ulottui Egyptin rajapurolta Eufratille asti, maine kiri vielä pidemmälle, Etiopian kuningattaren korviin. Salomosta sanotaan, että hän ”rakensi Herran temppeliä ja omaa palatsiaan, Milloa ja Jerusalemin muureja ja Hasoria, Megiddoa ja Geseriä.” 1. Kun. 9:15 Arkeologit huomasivat muutama vuosikymmen sitten, että kaikissa näissä kolmessa viimeksi mainitussa Salomon (uudelleen) rakennuttamassa kaupungissa oli samanlaiset isot kuusikammioiset portit. Nämä portit on ajoitettu 900-luvulle eKr., eli kuningas Salomon kaudelle. Yleensä esim. kanaanilaisen kauden portit olivat vain neljäkammioisia, mutta nämä, ”Israelin kultakauden” portit ovat isompia, niissä on kuusi kammiota. Näyttää siltä, että näissä kolmessa kaupungissa näkyy saman arkkitehdin ja suunnittelijan käden jälki. Näin taas arkeologin lapio voi konkretisoida Raamatun historiaa. Olen käynyt katsomassa kaikkia näitä kolmea rauniokaupunkia ja siellä ne samantyyppiset kuusikammioiset portit seisovat vielä tänäkin päivänä muistuttaen kuningas Salomon valtakunnan loistosta ja voimasta.
Kirjoitan vielä joku toinen kerta vähän Hazorista ja laitan tänne kuvia. Hazor oli nimittäin yksi raamatullisen Israelin tärkeimmistä kaupungeista ja keskuksista!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)