Me kaikki varmaan tiedämme ne Raamatun peruskäskyt: ”Älä käytä väärin Herran, sinun Jumalasi, nimeä.” Jeesus rukoilee ”pyhitetty olkoon Sinun nimesi.” Tiesittekö, että silloin kun sinut kastettiin, niin sinut kastettiin, niin kuin Jeesus käski, ”Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.” Vaimoni on naimisissa kanssani. Hänet on otettu minun nimiini. Hän kantaa minun sukunimeäni. Tämän yhteisen sukunimen alla, meille kaikki on yhteistä. Asumme saman katon alla.
Tällaisesta samantyyppisestä asiasta on kyse kun Jumala kutsuu ihmistä omiin nimiinsä kasteessa. Tämän nimen alla, Kristuksen nimessä, sinut otetaan Jumalan Pojan kotiin, taivaan Isän kotiin. Siellä sinulle kuuluu Jumalan lasten perintö. Sinun nimesi on taivaallisten hääjuhlien vip-vieraslistalla, sinut on otettu Kristuksen nimiin, sinut on kihlattu hänelle, niin että te olette yhtä ja yhdessä aina, jopa yli kuoleman rajan. Näin me kristityt saamme uskoa itsestämme. Tämä yhteys Jumalan ja ihmisen välillä on käsittämättömän läheinen hänen Pyhän nimensä alla. Jeesus sanoo näin tästä rakastavasta suhteesta: ”Jos joku rakastaa minua, hän noudattaa minun sanaani. Minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen luokseen ja jäämme asumaan hänen luokseen.” Joh. 14:23.
Olemmeko me olleet rakkaallemme, taivaalliselle sulhasellemme uskollisia – hänelle, jonka nimiin meidät on kasteessa otettu. Olemmeko säilyttäneet hänelle neitsyytemme? Paavali kirjoittaa näin: ”Vartioin teitä intohimoisesti Jumalan puolesta. Olenhan kihlannut teidät yhdelle ainoalle miehelle, Kristukselle, ja tahdon tuoda teidät hänen eteensä kuin puhtaan neitsyen.” Älkää laittako mitään tai ketään tämän ihanan sulhasen edelle, ei viinapulloa, ei ihmissuosiota, ei Buddhaa, ei äiti Ammaa, ei rahaa, ei ruokaa, ei työuraa, ei omia huolia. Jeesus rakastaa sinua, eihän hän muuten olisi sinua nimiinsä ottanut. Hän rakastaa sinua enemmän ja palavammin kuin paraskaan mies kihlattuaan. Ja muista, niin kuin Laulujen laulussa morsian jumaloi sulhastaan, ”ihanampaa kuin viini on sinun rakkautesi.”
Jumalan nimi kertoo sen, että Jumala ei ole mikään nimetön voima. Hän on persoona, hänellä on kasvot, hänellä on tahto ja hänellä on Pyhä nimi. Tämä nimi on voimakas. Jeesuksen nimi on pelastuksen nimi. Juuri ennen kuin sotilaat pidättivät Jeesuksen, hän rukoili kiihkeästi Jumalaa opetuslasten eli myös meidän puolestamme: ”Minä rukoilen heidän puolestaan…, niiden puolesta, jotka sinä olet minulle antanut, koska he kuuluvat sinulle… Pyhä Isä suojele heitä nimesi voimalla, sen nimen, jonka olet minulle antanut, jotta he olisivat yhtä, niin kuin me olemme yhtä. Kun olin heidän kanssaan, suojelin heitä nimesi voimalla.” ”Minä olen opettanut heidät tuntemaan sinun nimesi ja opetan yhä, jotta heissä pysyisi sama rakkaus, jota sinä olet minulle osoittanut.” Joh. 17:9-12, 26.
Heti tämän mahtavan rukouksen jälkeen, keskellä yötä sotilaat tulevat Getsemaneen. Heti tässä me näemme Herran nimen Pyhän voiman. Jeesus kysyy heiltä, ”Ketä te etsitte?” ”Jeesusta, sitä nasaretilaista” – vastasivat miehet. Jeesus sanoi: ”Minä se olen.” Kun Jeesus sanoi, ”Minä se olen”, he kaikki perääntyivät ja kaatuivat maahan. Tämä toistui kaksi kertaa. Tämä Kristuksen nimi, tämä Jumalan Pyhä nimi, ”minä olen se, joka olen” sai vahvat ja aseistetut sotilaat perääntymään ja kaatumaan polvilleen. Niin kuin Mooses, hekin olivat polvillaan, kun Jumala sanoi nimensä. Paikka, jossa seisot, on Pyhä. Palava piikkipensas, jonka kautta Jumala kutsui Moosesta ja sanoi nimensä, on taas täällä. Piikkipensaskruunu päässään Jumala puhuu ristiltä ja lopulta kansa on polvillaan.
Rukoillaan
Rakas pyhä Jumala, opeta meidät tuntemaan sinut läheisesti nimeltä. Kiitos, että olet kutsunut minutkin omiin nimiisi. Kiitos, että tämä nimi on Pyhä ja voimallinen, kaikukoon sen kiitos koko maailmassa. Anna meille rakkautta kaikkia niitä ihmisiä kohtaan, jotka kantavat sinun nimeäsi – kaikkia kristittyjä kohtaan. Pyhä Isä suojele meitä nimesi voimalla, jotta me olisimme yhtä. Psalmin mukaan rukoilemme: ”Herra vastatkoon sinulle hädän päivänä, suojatkoon sinua Jaakobin Jumalan nimi!” Ps. 20:2.
