Teologien lääkkeitä kapitalismin kriisiin

Jos päärabbi tulee katsomaan sinua sairaalaan, olet todella pahassa kunnossa. Jos päärabbi ottaa kantaa Euroopan talouskriisiin, talous on todella vakavissa vaikeuksissa. Tämä loistava puhe on pidetty paavi Benediktus XVI:n audienssissa. Hän innosti katolilaisia toimimaan ”luovana vähemmistönä”. Päärabbi toivoo, että juutalaiset voisivat olla mukana, duettona, tuossa ”luovassa vähemmistössä”. Tänään kristityt ja juutalaiset vetävät, tai ainakin tulisi vetää, entistä enemmän samasta köydestä. Me tuemme juutalaiskristillistä perintöä, jonka varaan eurooppalainen menestys on pitkälti rakentunut. Israel taistelee islamistiterrosistien kanssa. Nuo samat terroristit vainoavat kristittyjä. Irakissa on meneillään kristittyjen kansanmurha. Radikaalit ateistit ja liberaalit liikkeet pyrkivät tuhoamaan juutalaiskristillistä perintöä. Kaikki moraali- ja totuusväittämät halutaan suhteellistaa. "Relativismin totalitarismi" jyrää kuin sarvikuono olohuneessa. Kristityt ja juutalaiset sanovat, että moraalia ja totuutta ei voi muutta. Absoluuttinen totuus on olemassa. Totuus ei ole kaupan, moraali ei ole muotikysymys.

Olisi mielenkiintoista tietää, mitä päärabbi Sacks ajattelee nykyisen paavi Franciskuksen talousnäkemyksistä. Ehkä se on todella ajan merkki, että myös paavi Franciskus ottaa niin voimakkaasti kantaa talouteen. Kapitalismi johtaa tuhoon, jos sen pohjalla oleva juutalaiskristillinen moraalinen perusta häviää. Toisaalta kapitalismi voi nousta uuteen kukoistukseen, jos Eurooppa löytää uudelleen sen, mihin sen menestys on perustunut - juutalaiskristilliset arvot, moraalin ja uskon.

Jeesus ja hänen morsiamensa. Historian kaunein rakkauskertomus

Jeesus-tutkija ja professori Brant Pitre kirjoitti kirjan: Jesus the Bridegroom. The Greatest Love Story Ever Told (2014). Pitren kirja on yllätyksiä täynnä. Hän saa meidät näkemään Jeesuksen ja Raamatun uudenlaisessa valossa. Pitren mukaan halki koko Raamatun, luomiskertomuksesta profeettoihin, Laulujen lauluihin, evankeliumeihin ja Ilmestyskirjaan kulkee visio Jumalan ja hänen kansansa avioliitosta ja aviollisesta rakkaussuhteesta. Lopulta juuri ristissä Pitre näkee Jeesuksen viettämässä hääpäiväänsä, jossa hän yhdistää meidät hänen täydelliseen rakkauteensa, uhrautuen ja antaen kaikkensa vaimonsa puolesta. Näin ristin juurella heistä, uudesta Aadamista ja Eevasta, tulee yksi liha. 

Pitren kirja on todellinen aarreaitta, jossa on sekä vanhaa että uutta. Pitre käyttää koko Raamattua. Arvostettuna Jeesus-tutkijana hän hallitsee evankeliumit, koko Uuden testamentin ja tuon ajan juutalaisen maailman ja kulttuurin. Hän nojaa tukevasti Vanhan testamentin tutkimukseen ja kertomuksiin. Samoin harvinaisena spesialiteettina Pitre hallitsee juutalaisen tradition ja kirjallisuuden toisen temppelin ja antiikin ajoilta. Kirja vilisee viittauksia rabbiiniseen kirjallisuuteen, Qumranin kääröihin, pseudepigrafeihin, Josefukseen ja Filoniin. Tämän lisäksi Pitre, hurskaana katolisena, ui kuin kala vedessä kirkkoisien kirjoitusten joukossa. Usein Pitre osoittaa, että rabbit, juutalainen traditio ja kirkkoisät ovat yksimielisiä monista asioista, kuten siitä, miten Laulujen laulua tulkitaan tai miten Israelin kansan ja Jumalan suhde nähdään avioliittona.

Minulle tässä Pitren kirjassa oli valtavasti uusia asioita. Kirja on kuitenkin kirjoitettu hyvin yksinkertaiseen tyyliin. Suosittelen sitä kaikille kristityille. Jos haluat lukea oikein hyvän kristillisen kirjan (englanniksi), lue tämä. Sydäntäni tietysti aina lämmittää, kun joku popularisoi näin hienosti syvällistä ja akateemista Jeesus-tutkimusta. Pitren kirjassa on nimittäin varsin hyvät viitteet tämän hetken tutkimukseen.

Kirjassa esitetään, että Jeesuksen ristikuolema oli hänen hääpäivänsä. Miten tämä on mahdollista? Niin kummalliselta kuin se kuulostaakin, Pitre käy tarkasti läpi evankeliumien kuvaukset, tuon ajan juutalaisuuden ja myöhempien kirkkoisien näkemyksiä, osoittaen, että asia tosiaan on näin. Lempilukujani tässä kirjassa olivat ne, joissa kerrottiin Jeesuksen ihmeestä Kaanaan häissä (Joh. 2) samoin kuin hänen kohtaamasta samarialaisesta naisesta kaivolla (Joh. 4).

Tulevana syksynä, lokakuussa 2014, tulen todennäköisesti pitämään juuri näistä kertomuksista raamattuluennot Mikaelin raamattukoululla.

Upeaa työtä!

Lauri Järvilehto on yksi mielenkiintoisimmista suomalaisista kirjoittajista ja filosofeista. Varsinkin hänen kirjansa Upeaa työtä! on lukemisen arvoinen. Monella on sellainen käsitys, että työn kuuluu olla raskasta ja vaikeaa. Se on ikään kuin pakollinen paha, jota tehdään siksi, että saadaan rahaa, jotta voidaan maksaa laskut. Joskus työn pakolliselle pahuudelle haetaan tukea jopa Raamatusta: otsa hiessä sinä olet leipäsi ansaitseva.. Tällainen päättely menee kuitenkin metsään. Nimittäin jo paratiisissa paiskittiin töitä.

Raamatussa työ ei ole rangaistus eikä sitä ole kirottu. Syntiinlankeemuksen myötä vain maa kirottiin ja sen vuoksi iloisesta ahertamisesta tuli vaikeampaa kuin aiemmin. Synnin vuoksi ihmisen oli aiempaa vaikeampaa toteuttaa kutsumustaan työntouhussa. Mutta ilman arkista työtä ihminen ei kunnolla pääse toteuttamaan omaa kutsumustaan.

Laurilta on vastikään ilmestynyt uusi kirja: Hauskan oppimisen vallankumous. Pitänee sekin lukaista.