Kapernaum - Jeesuksen kotikaupunki

Jatkan taas sarjaani Israelin reissulta. Kapernaum oli juutalainen kalastuskaupunki, joka sijaitsi Galilean järven pohjoisrannalla. Kapernaum oli Jeesuksen toiminnan sydänmailla, ja toisaalta Kapernaum oli Galilean kuningas Herodes Antipaksen valtakunnan rajaseudulla. Kaupungin rannalta oli suora näköyhteys esim. Tiberiakseen, joka oli tuolloin Galilean isoin kaupunki, samoin kuin Hippokseen, joka kuului Dekapolis-kaupunkeihin. Näiden keskuksien välissä oli selvästi vaatimattomampi Kapernaum. Arkeologit ovat kaivaneet tuon kaupungin ainakin osittain esiin. Kaivauksien myötä on voitu osoittaa, että tuo kylä on ollut elinvoimainen Jeesuksen ajoilta aina 400-luvulle asti, jolloin siellä asui juutalaisia ja kristittyjä.



Jeesus liikkui erityisen paljon Galileanjärven rantakaupungeissa kuten Kapernaumissa ja Betsaidassa. Maria Magdalena oli Magdalasta (Tarichea), joka oli Josefuksen mukaan 40 000 asukkaan kalastajakylä järven länsirannalla. Se sijaitsi vain noin 10 kilometrin päästä Kapernaumista. Useat tutkijat veikkaavat nykyään, että Jeesuksen aikana Kapernaumissa on asunut noin 1500 ihmistä. Se on kuitenkin vain veikkaus.. Ehkäpä tuo tuppukylä on ollut täynnä kansaa kuin turusen pyssy.

Evankeliumit kertovat, että Kapernaum oli Jeesuksen tukikohta – koti. Sieltä hän suunnisti muihin Galilean kyliin. Kapernaumissa oli upseeri sadanpäämies, tullimiehiä, veronkantajia, sapatin noudattamisesta huolestuneita fariseuksia, rikkaita ja köyhiä, sairaita ja terveitä, Mark. 1 – 2. ’Jonkin ajan kuluttua Jeesus meni taas Kapernaumiin. Kun ihmiset kuulivat hänen olevan kotona.., väkeä tuli koolle niin paljon, etteivät kaikki mahtuneet edes oven edustalle..’ Mark. 2:1-2. Kun näkee, miten tuon ajan kylät ja kaupungit on rakennettu, on helppo kuvitella, kuinka koko kaupunki kokoontuu Jeesuksen majapaikan luo. Tuossa maailmassa ei ollut yksityisyyttä siinä mielessä kuin tänään. Siellä syntisen synnistä toitotettiin varoituksen pasuunalla koko kylälle, ja siellä hurskasta kehuttiin. Näissä kylissä on ollut tiukka ja lämmin kyläyhteisön henki.






Kapernaumin kaivauksissa on tullut ilmi, että kylä ei ole ollut varsinaisen köyhä, mutta ei myöskään erityisen rikas. Siellä on harjoitettu kalastusta, maanviljelystä ja lasiruukkujen tekoa. Talojen yhteisiltä esipihoilta on löytynyt öljynpuristimia ja uuneja. Perheet viettivät paljon aikaa näillä esipihoilla. Kesäisin Galilean alueella on kuuma, lämpötila hipoo 40 astetta. Kapernaumista ei ole löytynyt mitään tuon ajan roomalaisiin suurkaupunkeihin kuuluvia rakennuksia tai maamerkkejä kuten Keisarin patsaita, pakanatemppeleitä, amfiteatteria, hippodromia, kylpylöitä tahi edes toria.

Kylän keskus on ollut synagoga, jonka massiiviset rauniot, lattia ja pylväät ovat vieläkin pystyssä. Kyseinen synagoga on kuitenkin rakennettu vasta 300-/400-luvun vaihteessa. On kuitenkin hyvin mahdollista, kuten monet tutkijat olettavat, että tuo synagoga on rakennettu aiemman synagogan perustuksille. Jeesuksen kerrotaan vierailleen tapansa mukaan sapattina Kapernaumin synagogassa. Siellä hän julisti Jumalan valtakuntaa ja paransi sairaita, Mark. 1:21-28; 3:1-6. Evankelistat kertovat, että eräs ei-juutalainen upseeri oli rakentanut juutalaisille tuon synagogan, Luuk. 7:1-10.



Kapernaum kuuluu Korasinin ja Betsaidan ohessa niihin kolmeen kylään/kaupunkiin, jossa hän toimi kaikkein ahkerimmin. Nämä kylät/kaupungit sijaitsevat alle kymmenen kilometrin säteillä toisistaan. Loppujen lopuksi Jeesus julisti kovan tuomion näille kaupungeille, Matt. 11:20-24. ’Entä sinut, Kapernaum, korotetaanko sinut muka taivaaseen? Alas sinut syöstään, alas tuonelaan saakka! Jos sinun kaduillasi tehdyt voimateot olisi tehty Sodomassa, se olisi pystyssä vielä tänäkin päivänä. Minä sanon: Sodoman maa pääsee tuomiopäivänä vähemmällä kuin sinä.’

ps. Nasaret oli Jeesuksen kotikylä aina siihen asti, kunnes hän noin 30vuotiaana muutti Kapernaumiin noin 30km:n päähän tuosta lapsuuden ja nuorusvuosien kylästään.

Väkivallalla asiat etiäppäin? Vai kuinka? Jeesus

Tänään kirkossa kuultiin Jeesuksesta, joka kertoi meille: ’rakastakaa vihollisianne.. Tehkää hyvää niille, jotka teitä vihaavat.. Siunatkaa niitä, jotka teitä kiroavat.. Käännä toinen poski..’ Lainaa sille, jolla ei ole maksaa sitä sinulle takaisin. Luuk. 6 ja Matt. 5 – 7. Pastori saarnasi aivan oikein, että Jeesuksen aikaisessa juutalaisuudessa tunnettiin jo jossain muodossa nämä Jeesuksen ajatukset. Hänen aikalaisensa rabbi Hillel totesi: ’mitä et tahdo itsellesi tehtävän, älä tee lähimmäisellesi. Tässä on koko laki, loput on selitystä.’ Sama mies sanoi: ’olkaa Aaronin opetuslapsia rakastaen rauhaa, ajaen rauhaa, rakastaen ihmisiä ja vetäen heitä lähelle Tooraa’, (lakia), mishna Abot. 1:12.

Jeesus sanoi: ’tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa.’
Jeesuksen aikaiset oppineet olivat viisasta väkeä. Simon Oikeudenmukaisena tunnettu mies ajatteli, että maailma lepäsi kolmen asian varassa: Lain (Tooran), temppelipalveluksen ja rakkaudellisten kilttien tekojen varassa, m. Abot 1:2. Jeesus totesi vuorisaarnan lopussa, että ihmisen elämä, maailma ja pelastus lepäävät hänen sanojensa varassa. Joka niitä kuulee ja noudattaa, on turvassa kun tulva tulee. Hänen sanansa luovat kallion, jonka pohjalle ihminen voi elämänsä rakentaa. Tuon kallion ulkopuolella on pelkkää luistavaa hiekkaa, Matt. 7:24 - 27.

’Rakasta vihamiestäsi’ ei siis ole jokin suositus, vaan tulevaisuuden ehto. Se, joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu. Hän tappaa muut ja sitten itsensä. Juutalaiset taistelivat loppuun asti roomalaisia vastaan vuosina 66 – 73 jKr. Tuo sota loppui juutalaisten häviöön, temppelin tuhoon.. Viimeinen juutalaisten puolustustukikohta oli Masadalla Kuolleenmeren länsirannalla. Siellä noin 1000 juutalaista toteutti joukko itsemurhan.. ’Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu.’

’Jumalattomat paljastavat miekkansa, jännittävät jousensa kaataakseen köyhän ja avuttoman, surmatakseen suoran tien kulkijat. Mutta heidän miekkansa osuu heidän omaan sydämeensä.’ Ps. 37:14-15

Millainen olisi maailma, jos Jeesuksen käskyä noudatettaisiin? Sen sijaan, että vihollisen raivoa provosoitaisiin, rakastaisimme heitä. Mitä siitä olisi tullut, jos juutalaiset olisivat vastanneet roomalaisten alistukseen antamalla heille rakkautensa? Miten Jeesus ratkaisi tämän päivän Lähi-idän konfliktin? Jeesuksen eettinen opetus rakkaudesta on usein ymmärretty väärin, mutta ajattele, jos siihen keskityttäisiin, jos sitä kuunneltaisiin ja jos sitä noudatettaisiin. Silloin talo (taivasten valtakunta) saisi tukevan perustan tällä myrskyjen ja tulvien keskellä, Matt. 7. Se on ainut mahdollisuus.

Myös Raamatussa Jumalan asioita ajetaan väkivallalla. Jehu on tästä selvä esimerkki. Hän taisteli hyvän asian puolesta miekka veressä. Lopulta hänetkin murhattiin, 2. Kun. 9 – 10. Eräs poika edelliseltä ripariltani sanoi, että ’väkivalta ei ole ratkaisu.’ Hän on viisas nuori mies.

ps. Olen käynyt armeijassa, ja tiedän, että Jeesuksen tiettyjen käskyjen – kultainen sääntö - voidaan ajatella tukevan puolustussotaa poikkeustilanteissa. Jeesus oli kuitenkin kauttalinjan pasifistinen.

Puhuvat kivet

Saavuin eilen Israelista, jossa olin mukana arkeologisilla kaivauksilla Galileassa. Tänä kesänä emme kylläkään kaivaneet mitään vaan analysoimme viime kesän kaivauksen löytöjä eli lähinnä ruukunsirpaleita, kolikoita ja öljylampun palasia 3000 vuoden takaa. Tulen tässä kesälomalla laittamaan näistä kokemuksista useammankin postauksen.

Tässä on pari kuvaa muinaisesta rauniokummusta nimeltään Tell Kinrot. Kyseessä on Galilean järven luoteispuolella oleva kylä, jonka rauniot ovat 1000-luvulta eli pronssikaudelta. Kylä oli yksi alueen suurimmista, ja asiantuntijamme mukaan siellä asui ehkä noin 6000 aramealaista. Kylää ympäröi suuri muuri. Taustalla näkyy kaunis Galilean järvi. Nämä maisemat olivat Jeesukselle hyvin tuttuja.





Galileassa on muuten kuuma. Parhaillaan varjossa oli 38 astetta ja aurinko porotti koko ajan. Opin todella paljon uutta Raamatun historiasta ja arkeologiasta. Kaivaako tutkijan lapio uskolta pohja pois? Löytyykö maan alta se sama historia, josta Raamattu kertoo? Eräs ystäväni sanoi hyvin, että ’pyhässä maassa kivetkin puhuvat, mutta ihminen, se on todellinen ihmeiden ihme.’ Pitää paikkansa, mutta mitä ne kivet ja ihmiset sanovat? Huomasin ainakin sen, että eri tutkijat tulkitsevat niitä kiviä usein tosi eri tavoin.

Jo edesmennyt Benjamin Mazar ja hänen sukulaisensa Eilat Mazar ovat varmaan kuuluisimpia muinaisen Jerusalemin tutkijoita. Benjamin kaivoi Moorian vuorella sijaitsevaa Jerusalemin temppelialueen eteläreunaa 1960- ja 1970luvuilla. Muinaisen temppelin aluetta ei yksinkertaisesti voida tällä hetkellä tutkia, koska tuon alueen paikalla on sijainnut 600-luvulta lähtien muslimien kolmanneksi pyhin paikka, kultakupolinen Kalliomoskeija Al Aksa. Eilat Mazar on jatakannut Benjamin urakkaa.

Hän on siirtynyt kaivamaan muinaista Daavidin kaupunkia, joka on oletettavasti temppelialueen eteläpuolelle Siloan lähteen lähellä. Vuodesta 2005 lähtien näiltä kaivauksilta on kuulunut kovia tuloksia. Eilat väittää löytäneensä muinaisen temppelin paikan ja Siloan lähteen välistä ison rakennuksen, joka on peräisin noin vuosilta 1000 – 950 eKr. Luvun 2. Sam. 5 mukaan Israelin kuningas Daavid valloitti tuolloin Jerusalemin kaupungin jebusilaisilta ja nimitti sen ’Daavidin kaupungiksi’, 5:6-7. Daavid teki liiton Tyroksen kuninkaan Hiramin kanssa, joka lähetti Daavidin luo työmiehiä, jotka ’rakensivat Daavidille palatsin’, 5:11. Luin tästä aiheesta Eilatin kaivausraportin vuosilta 2005 – 2007. On muuten todella mielenkiintoinen kirjanen!

Tutkimuksessa on tietysti monia muttia matkassa. Joidenkin tutkijoiden mukaan Eilatin löytämät suuren palatsin rauniot ovat Jerusalemissa olleiden jebusilaisten linnoitusten raunioita. Jakeen 2. Sam. 5:7 mukaan jebusilaisilla oli kaupungissa linnoitus. Eilat kuitenkin tyrmää tämän väitteen esittämällä, että tuo jebusilaisten linnoitus on rakennettu paljon aikaisemmin kuin hänen löytämänsä palatsi. Hän ajoittaa tuon ’Siionin linnoituksen’ (2. Sam. 5:7) rakentamisen jonnekin 1200 luvulle eKr. Muinaisten egyptiläisten kirjallisten lähteiden mukaan Jerusalem oli yksi kanaanilaisten merkittävimmistä kaupungeista jo 1400-luvulla eKr., eli aikana ennen – tai juuri niinä aikoina, kuin heprealaiset saapuivat maahan, kuten Joosuan kirjassa kerrotaan. On tietysti hyvin todennäköistä, että tuona aikana (1400 ja 1300 luvuilla) kaupunkia on linnoitettu ja rakennettu.

Väitettään Daavidin palatsin löytämisestä Eilat perustelee muun muassa sillä, että ’Daavidin palatsista’ on löytynyt paljon ruukunsirpaleita, jotka sopivat hyvin vasta 1000- ja 900-luvuille, ja tätä seuraavalle ajalle. Rakennuksen alta paljastuu taas aikaisempaa asutushistoriaa ennen Daavidia. Tuona aikana kaupunki oli kanaanilaisten linnoitettu keskuskaupunki – tätä väitettä tukee esim. Egyptin El-Amarnasta löytyneet kirjeet, jotka ovat peräisin 1300 luvun puolivälistä eKr. Näissä kirjeissä Jerusalemia pidetään Kaanaan keskuskaupunkina. Jerusalemista on löytynyt tuolta ajalta eli 1300 – 1000 luvuilta paljon elämän merkkejä: saviruukun palasia, ruukunsirpaleita jne.

Tämä käsitys sopii hyvin yhteen Joosuan kirjan luvun 10 kuvauksen kanssa, jossa luvattuun maahan saapuvat heprealaiset joutuvat kanaanilaisten kaupunkikuninkaiden yhteishyökkäyksen kohteeksi. Näitä kyseisiä viittä Kaanaan suurinta kaupunkia johtaa Jerusalemin kuningas Adoni-Sedek.. Joos. 10:1, 3-5, ja ajankohtana ovat 1300/1200 luvun vaihteet.

Tuntuu ihan kuin olisin löytänyt taas jonkun uuden ulottuvuuden rakkaasta Raamatustani. Sitä enemmän sitä tutkii, sitä jännemmäksi se muuttuu.

Lomilla lompsutellen Galilean kukkuloilla ja laaksoilla

Terveisia Galilean rannoilta. Olen parasta aikaa Israelissa tutkimassa Galilean kylien raunioita. Tasta loytyy valaiseva linkki. Kirjoitan naista reissuista tarkemmin kun palaan Suomeen. Paivitan blogiani nyt vahan verkkaisemmin, koska olen kesalomalla.