Puhuvat kivet

Saavuin eilen Israelista, jossa olin mukana arkeologisilla kaivauksilla Galileassa. Tänä kesänä emme kylläkään kaivaneet mitään vaan analysoimme viime kesän kaivauksen löytöjä eli lähinnä ruukunsirpaleita, kolikoita ja öljylampun palasia 3000 vuoden takaa. Tulen tässä kesälomalla laittamaan näistä kokemuksista useammankin postauksen.

Tässä on pari kuvaa muinaisesta rauniokummusta nimeltään Tell Kinrot. Kyseessä on Galilean järven luoteispuolella oleva kylä, jonka rauniot ovat 1000-luvulta eli pronssikaudelta. Kylä oli yksi alueen suurimmista, ja asiantuntijamme mukaan siellä asui ehkä noin 6000 aramealaista. Kylää ympäröi suuri muuri. Taustalla näkyy kaunis Galilean järvi. Nämä maisemat olivat Jeesukselle hyvin tuttuja.





Galileassa on muuten kuuma. Parhaillaan varjossa oli 38 astetta ja aurinko porotti koko ajan. Opin todella paljon uutta Raamatun historiasta ja arkeologiasta. Kaivaako tutkijan lapio uskolta pohja pois? Löytyykö maan alta se sama historia, josta Raamattu kertoo? Eräs ystäväni sanoi hyvin, että ’pyhässä maassa kivetkin puhuvat, mutta ihminen, se on todellinen ihmeiden ihme.’ Pitää paikkansa, mutta mitä ne kivet ja ihmiset sanovat? Huomasin ainakin sen, että eri tutkijat tulkitsevat niitä kiviä usein tosi eri tavoin.

Jo edesmennyt Benjamin Mazar ja hänen sukulaisensa Eilat Mazar ovat varmaan kuuluisimpia muinaisen Jerusalemin tutkijoita. Benjamin kaivoi Moorian vuorella sijaitsevaa Jerusalemin temppelialueen eteläreunaa 1960- ja 1970luvuilla. Muinaisen temppelin aluetta ei yksinkertaisesti voida tällä hetkellä tutkia, koska tuon alueen paikalla on sijainnut 600-luvulta lähtien muslimien kolmanneksi pyhin paikka, kultakupolinen Kalliomoskeija Al Aksa. Eilat Mazar on jatakannut Benjamin urakkaa.

Hän on siirtynyt kaivamaan muinaista Daavidin kaupunkia, joka on oletettavasti temppelialueen eteläpuolelle Siloan lähteen lähellä. Vuodesta 2005 lähtien näiltä kaivauksilta on kuulunut kovia tuloksia. Eilat väittää löytäneensä muinaisen temppelin paikan ja Siloan lähteen välistä ison rakennuksen, joka on peräisin noin vuosilta 1000 – 950 eKr. Luvun 2. Sam. 5 mukaan Israelin kuningas Daavid valloitti tuolloin Jerusalemin kaupungin jebusilaisilta ja nimitti sen ’Daavidin kaupungiksi’, 5:6-7. Daavid teki liiton Tyroksen kuninkaan Hiramin kanssa, joka lähetti Daavidin luo työmiehiä, jotka ’rakensivat Daavidille palatsin’, 5:11. Luin tästä aiheesta Eilatin kaivausraportin vuosilta 2005 – 2007. On muuten todella mielenkiintoinen kirjanen!

Tutkimuksessa on tietysti monia muttia matkassa. Joidenkin tutkijoiden mukaan Eilatin löytämät suuren palatsin rauniot ovat Jerusalemissa olleiden jebusilaisten linnoitusten raunioita. Jakeen 2. Sam. 5:7 mukaan jebusilaisilla oli kaupungissa linnoitus. Eilat kuitenkin tyrmää tämän väitteen esittämällä, että tuo jebusilaisten linnoitus on rakennettu paljon aikaisemmin kuin hänen löytämänsä palatsi. Hän ajoittaa tuon ’Siionin linnoituksen’ (2. Sam. 5:7) rakentamisen jonnekin 1200 luvulle eKr. Muinaisten egyptiläisten kirjallisten lähteiden mukaan Jerusalem oli yksi kanaanilaisten merkittävimmistä kaupungeista jo 1400-luvulla eKr., eli aikana ennen – tai juuri niinä aikoina, kuin heprealaiset saapuivat maahan, kuten Joosuan kirjassa kerrotaan. On tietysti hyvin todennäköistä, että tuona aikana (1400 ja 1300 luvuilla) kaupunkia on linnoitettu ja rakennettu.

Väitettään Daavidin palatsin löytämisestä Eilat perustelee muun muassa sillä, että ’Daavidin palatsista’ on löytynyt paljon ruukunsirpaleita, jotka sopivat hyvin vasta 1000- ja 900-luvuille, ja tätä seuraavalle ajalle. Rakennuksen alta paljastuu taas aikaisempaa asutushistoriaa ennen Daavidia. Tuona aikana kaupunki oli kanaanilaisten linnoitettu keskuskaupunki – tätä väitettä tukee esim. Egyptin El-Amarnasta löytyneet kirjeet, jotka ovat peräisin 1300 luvun puolivälistä eKr. Näissä kirjeissä Jerusalemia pidetään Kaanaan keskuskaupunkina. Jerusalemista on löytynyt tuolta ajalta eli 1300 – 1000 luvuilta paljon elämän merkkejä: saviruukun palasia, ruukunsirpaleita jne.

Tämä käsitys sopii hyvin yhteen Joosuan kirjan luvun 10 kuvauksen kanssa, jossa luvattuun maahan saapuvat heprealaiset joutuvat kanaanilaisten kaupunkikuninkaiden yhteishyökkäyksen kohteeksi. Näitä kyseisiä viittä Kaanaan suurinta kaupunkia johtaa Jerusalemin kuningas Adoni-Sedek.. Joos. 10:1, 3-5, ja ajankohtana ovat 1300/1200 luvun vaihteet.

Tuntuu ihan kuin olisin löytänyt taas jonkun uuden ulottuvuuden rakkaasta Raamatustani. Sitä enemmän sitä tutkii, sitä jännemmäksi se muuttuu.