Daavid ja Jerusalemin arvoitukset

Tämän viikon Kotimaa-lehdessä oli artikkeli Daavidin kaupungista. Daavidin kaupungilla tarkoitetaan sitä hot dogin muotoista pientä kaistaletta Öljyvuoren vastaisella rinteellä, Gihonin lähteen länsipuolella. Tällä rinnekaistaleella on sijainnut Jerusalemin vanhin kaupunki. Arkeologisia ja ei-raamatullisia kirjallisia (Egyptin El Amarna kirjeet) todisteita löytyy pronssikaudelta, 1400/1300-luvulta eKr. asti. Kun Daavidin dynastian aikana puhutaan ”Daavidin kaupungista” niin sillä tarkoitetaan juuri tätä pientä ja ikivanhaa kukkulakaupunkia. Myöhemmin, 800–700-luvuilla Jerusalemin kaupunki laajeni ja levisi länteen, niin kutsutulle Länsikukkulalle. Viimeistään 700-luvulla eKr. tuota suurta ja asutettua länsikukkulaa on suojannut vankka kivimuuri. Tästä todisteena on nykyisen vanhan kaupungin juutalaiskorttelista esiin kaivettu muurin pätkä. Sen on arvioitu olleen 8 metriä korkea. Leveyttä sillä on noin 8 metriä.

Mutta vanhin osa Jerusalemia on siis ”Daavidin kaupunki” tai ”Siionin linnake” (2. Sam. 5:7). Raamattu kertoo Daavidin valloittaneen tämän ”Siionin linnakkeen” jebusialaisilta. ”Mutta Daavid valtasi Siionin linnoituksen, josta sitten tuli Daavidin kaupunki.” Tuo kukkulakaistale on jo vuosikaudet ollut tutkijoiden, turistien ja median erityismielenkiinnon kohteena. Eilat Mazar, joka paraikaa suorittaa alueella kaivauksia, väittää löytäneen Daavidin palatsin joka ajoittuisi 1000-luvulle, siis niille ajoille, joilloin Daavid Raamatun mukaan oli Israelin kuninkaana.

Selailin vähän kirjoja ja muistiinpanojani. Niin, 1920-luvulla arkeologit Macalister ja Duncan löysivät valtavan suuren kiviporrasrakennelman (KPR) Daavidin kaupungin itäiseltä rinteeltä. Tämä KPR laskeutuu loivasti alas kaupunginkukkulan korkeimmalta ja komeimmalta kohdalta. Kyseessä ei ole mikään pieni porrasrakennelma vaan ilmeisesti yksi isoimmista Rautakausi I ja II:n (1200–580 eKr.) rakennelmista mitä on löytynyt koko Israelin alueelta. KPR on 17 metriä korkea ja 20 metriä leveä. Siinä on 54 porrasta. Polttava kysymys kuuluu: mikä tämä rakennelma on, ja milloin se on rakennettu? Macalister ja Duncan esittivät aikoinaan, että kyse on jebusilaislinnoituksen puolustusvallista joka olisi rakennettu Rautakausi I:n alussa, 1200–1100 lukujen eKr. tietämissä. Sittemmin monet muutkin arkeologit ovat tutkineet tätä kyseistä aluetta ja sen porrasrakennelmaa.

Ajoittaessaan tällaisia rakennelmia arkeologit pyrkivät tutkimaan, minkä aikakauden keramiikkaa – kippoja ja kuppeja – löytyy rakennuksen päältä ja alta. Näin saadaan eri kerrokset esiin ja (toivottavasti) aikajanalle. Niinpä osa hienoa porrasrakennelmaa on kaivettu auki. Eilat Mazar huomauttaa, että sen alta löytyvät nuorimmat kippokokoelmat ovat peräisin Rautakausi I:n ajoilta (1200–1000) ja vanhimmat kaukaa pronssikaudelta (-1800–1200). KPR:n päältä taas löytyy paljon jälkiä, keramiikkaa ja sinettejä Rautakausi II:n ajoilta (1000–580 eKr.). Eli rakennelma on syntynyt jossain tuossa välissä. Vuoden 587 tuhokerros näkyy selvästi. Se on varma kiinnekohta ajoituksen kannalta. Paikka on palannut poroksi. Siitä on merkkinä KPR:n yllä oleva tuhkakerros ja babylonialaisten nuolenkärjet. Babylonialaiset polttivat kaupungin niin kuin Raamattu todistaa moneen otteeseen, 2. Kun. 25.

Mutta voidaanko KPR:ää ajoittaa tarkemmin? Kyllä, se voidaan ajoittaa ainakin jonkin verran tarkemmin. Nykyään tutkijat taitavat olla yleisesti sillä kannalla, että KPR on rakennettu joskus 1100–900/800-lukujen välissä. Keramiikka-kipot porrasrakennelman alla asettavat takarajan 1100-luvulle, Rautakausi I:lle. Näyttää myös siltä, että porrasrakennelman alle on rakennettu tukirakenteita, jotka voidaan ajoittaa juuri tuonne 1100-luvun hujakoille. Ilmeisesti KPR:n alle on koottu täyttömaata jonka ylle on rakennettu suuri porrasrakennelma.

Mutta mitä löytyy porrasrakennelman päältä? Daavidin kaupungissa vieraileva turisti voi omin silmin ihailla kiviporrasrakennelman keski- ja alavaiheille rakennettua kaksikerroksista talon rauniota. Arkeologit ovat ajoittaneet nämä talorauniot 700-luvulle. On oletettavaa, että taloa ei rakennettu saman tien porrasrakennelman valmistuttua, vaan että talo on rakennettu muutama vuosisata sen jälkeen.

Tutkijat ovat jakautuneet aika lailla kahteen sen suhteen, kenen tämä massiivinen rakennusprojekti todella on. Osa tutkijoista esittää, että KPR on jebusialaisten rakentama linnakemuuri 1100-luvulta (rautakausi I), osa taas väittää sen olevan Daavidin 1000-luvulla rakentama tukirakennelma. Myös Eilat Mazar tunnustaa sen mahdollisuuden, että kyseinen rakennelma on ajalta ennen Daavidia, siis 1100-luvulta, jebusilaiskaudelta. Hän kuitenkin pitää tätä erittäin epätodennäköisenä.

Jerusalemin kohdalla tarkkoja ajoituksia on todella vaikea tehdä. Tämä johtuu muun muassa siitä, että kaupunki on rakennettu peruskalliolle ja niin edelliset perustukset on usein hajotettu kun uutta on rakennettu tilalle. Jerusalem ei ole arkeologinen ”kerroskakku” kuten vaikka rauniokaupunki Megiddo josta voidaan helposti sanoa, mikä kerros kuuluu millekin aikakaudelle. Toinen (tietysti tavallaan myönteinen) ongelma Jerusalemin kohdalla on se, että kaupunki on maineensa mukaisesti ollut ”rauhan kaupunki”. Jerusalem on nimittäin siinä ainutlaatuinen, että sen raunioilta ei löydy yhtään tuhokerrostumaa koko Rautakauden ajoilta (1200–580 eKr.).

Selvä tuhokerrostuma löytyy 580-luvulta, kun Babylonian armeija poltti kaupungin, mutta ennen tätä meillä ei ole mitään selkeitä tuhokerrostumia – ei jälkiä maajäristyksistä, ei tulipaloista, ei sodista. Rakenteita, kippoja ja kuppeja on uusiokäytetty. Kierrätys on pelannut niin hyvin, että tutkijat eivät osaa enää sanoa selvästi, mille aikakaudelle mikäkin rakennus pitäisi ajoittaa. 580-luvun tuhokerrostuma näyttää paljastavan 800–700-luvun Jerusalemin. Miltä näytti 1000–900-lukujen Jerusalem? Vaikea sanoa.

Daavidin palatsi?

Eilat Mazar väittää, että kiviporrasrakennelma tulee ajoittaa juuri 1000-luvulle, Daavidin kuningaskaudelle. Hän myös väittää, että KPR on tukirakennelma eikä siis mikään linnoitusvalli. Tämä kyseinen kiviporrasrakennelma tukee sen ylle rakennettua palatsia, josta on enää vain rauniot jäljellä. On totta, että KPR:n yläpuolella, Daavidin kaupungin kapealla ja korkealla huippukohdalla on suuren rakennuksen rauniot. Tuollainen rakennus vaatisi isoja tukirakenteita. Näin ollen KPR ja sen yllä oleva suuri kivi rakennelma muodostaisi suuren palatsikokonaisuuden, joka sopisi aika hyvin Raamatun kuvaukseen, 2. Sam. 5:9, 11:

”Daavid asettui asumaan linnoitukseen ja nimesi paikan Daavidin kaupungiksi. Hän laajensi sitä eri suuntiin Millon ja keskustan välillä. Tyroksen kuningas Hiram lähetti Daavidin luo lähettiläitä sekä toimitti hänelle setripuuta, kirvesmiehiä ja kivenhakkaajia, ja nämä miehet rakensivat Daavidille palatsin.”  

Viimeisimmässä BAR-lehdessä (Biblical Archaeology Review) professori Nadav Na’aman osoittaa Raamatun monien ja hajanaisten viittausten pohjalta, että Eilat Mazar taitaa olla oikeassa. Raamatun mainintojen mukaan tuon palatsin tulisi olla juuri siinä, missä Eilat Mazar väittää sen raunioiden nyt olevan. Myös maalaisjärki tukee tätä näkemystä sikäli, että kyseinen KPR ja sen yllä ollut massiivinen rakennus sijaitsevat Daavidin kaupungin korkeimmalla ja komeimmalla kohdalla. Tontti olisi ollut kuninkaalle sopiva. Tuo tontti on joskus 1000-luvulla saanut arvoisensa rakennuksen – palatsikompleksin.

Nykyään Daavidin kaupungissa vierailevat turistit ihailevat tuota kiviporrasrakennelmaa. Se on suuri ja vaikuttava. Pitää muistaa, että se on kuitenkin pelkkä tukirakennelma. Sen yllä on aikoinaan, 3000 vuotta sitten, komeillut todellinen ihailun kohde, Raamatussa mainittu Daavidin palatsi. Näin siis mikäli sikäli Eilat Mazar ja kumppanit ovat oikeassa, niin kuin veikkaan heidän olevan. Jos tuon tukirakennelman kivet osaisivat puhua, niin ne kertoisivat tukevansa suurta palatsia. Jos tuon palatsin fragmentaariset perustusrauniot osaisivat puhua, ne todistaisivat suuresta kuninkaasta, joka nousi vahvan kuningaskunnan johtoon rautakausi II:n alussa – 1000-luvulla. Daavid istuu tähän kuvioon aika hyvin.