Joulun sanoma: Jeesus on puhtaasti Jumalan lahja

Perussanomat julkaisi suomeksi isä Benedictus XVI:n kirjan Syntyi Neitsyt Mariasta. Kirjan alussa Benedictus pohtii Pilatuksen Jeesukselle esittämää kysymystä: ”mistä sinä olet lähtöisin?” (Joh. 19:9.) Kysymys Jeesuksen alkuperästä liittyy erottamat­tomasti kysymykseen siitä, kuka hän on. Johanneksen evankeliumissa juutalaiset epäilevät Jeesusta, koska eivät tarkkaan tiedä vastausta tuohon kysymykseen. 

Hänen nimensä, ”Jeesus nasare­tilainen”, kun viittaa siihen, että hän olisi lähtöisin Nasaretin kylästä. Juutalaiset pohtivat: ”Eikö tämä ole Jeesus, Joosefin poika? Me tiedämme hänen isänsä ja äitinsä. Kuinka hän voi sanoa tulleensa alas taivaasta?” (Joh. 6:42; Mark. 6:3.) Natanael, tuleva opetuslapsi, yllättyy kuulleessaan Jeesuksen olevan Nasaretista. ”Voiko Nasaretista tulla mitään hyvää?” (Joh. 1:45.) 

Kun Juutalaiset luvussa Joh. 7 todella pohtivat, onko Jeesus Messias, niin hänen juurensa, taustansa, nousevat taas esille – mistä hän on kotoisin? Jotkut juutalaiset päättelevät. ”Ei kai Messias Ga­li­le­asta tule! Kirjoituksissahan sanotaan, että Messias on Daavidin jälkeläinen ja tulee Betlehemistä, Daavidin kotikaupungista.” (Joh. 7:41–42.)

Ainoastaan evankelistat Matteus ja Luukas laittoivat evankeliumin alkuun kertomuksen Jeesuksen synnystä. Nämä evankelistat kertovat kuitenkin Jeesuksen syntymästä keskenään hyvin eri tavoin.  Ainoastaan Matteus kirjoittaa Herodes Suuresta, enkelin ilmestymisestä Joosefille, Idän tietäjistä, Betlehemin lastensurmasta ja pyhän perheen paosta Egyptiin (Matt. 1–2). Kuitenkin molemmat evankelistat todistavat yhtäpitävästi siitä, että Jeesus kuului Daavidin sukuun, hän syntyi Betlehemissä, ja että hänen syntymäänsä liittyi ainutlaatuinen ihme, hän syntyi neitsyestä.

Varhaiset kristityt epäilemättä toistivat kertomusta Jeesuksen synnystä – suunnilleen niin kuin Matteus ja Luukas siitä kirjoittavat – siksi, että he halusivat osoittaa, mistä Jeesus todella oli lähtöisin. Juutalaisille ja juutalaiskristityille oli tärkeää voida osoittaa Jeesuksen syntyneen Betlehemissä, sillä profeetan mukaanhan Betlehemin tuli olla Messiaan syntymäkylä.  Matteus kertoo Herodes Suuren kysyneen Jerusalemin ylipapeilta, missä Messiaan oli määrä syntyä – heidän vastauksensa oli ilmiselvä: ”Juudean Betlehemissä, sillä näin on ilmoitettu profeetan kirjassa: – Sinä, Juudan Betlehem, et ole suinkaan vähäisin heimosi valtiaista, sillä sinusta lähtee hallitsija, joka on kaitseva kansaani Israelia.” (Matt. 2:5; Miik. 5.) Syntymä Betlehemissä toi Jeesukselle ”messiaanista uskottavuutta”.

Mutta sitten vielä, syntyi neitsyt Mariasta. Tästä ihmeestä on iät ja ajat väännetty peistä. Pakanat ajattelivat, että joku jumalista oli yhtynyt Mariaan ja näin Jeesus sai alkunsa. 150-luvulla kir­joit­ta­nut kristitty uskonpuolustaja Justinos Marttyyri kirjoittaa juuri tästä asiasta näin:

Kuulkaa edelleen, miten hänen neitseestäsyntymisensä ennustettiin selvin sanoin Jesajan kautta. Näin on sanottu: ’Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, ja tätä kutsutaan nimellä ’Jumala meidän kanssamme”… Jotta kuitenkaan ne, jotka eivät käsitä profetiaa, eivät syyttäisi meitä samasta asiasta, josta me olemme syyttäneet runoilijoita, kun he sanovat Zeun lähestyneen naisia sukupuolisen nautinnon vuoksi, yritämme selittää teille profetian sanat. Lause ’katso, neitsyt tulee raskaaksi’ ilmaisee neitsyen tulleen raskaaksi ilman yhdyntää. Sen sijaan Jumalan voima laskeutui neitsyen ylle ja varjosti hänet ja sai hänet siten tulemaan raskaaksi, vaikka hän oli edelleen neitsyt. (1. Apologia 33:1, 3–4.)

Myös juutalaisten oli vaikea ymmärtää sitä, että Messias syntyisi neitsyestä. Joidenkin juutalaisten ilkeiden juorujen mukaan roomalainen Panthera-niminen upseeri raiskasi Marian ja tämän seurauksena Jeesus sai alkunsa. Jeesuksen syntymä neitsyestä aiheutti paljon väärinkäsityksiä, sitä oli helppo pilkata ja epäillä, mutta silti, kristityt halusivat pitää siitä kiinni. Matteus ja Luukas kertovat Jeesuksen syntyneen neitsyt Mariasta, ja he painottavat, että tähän ei liittynyt mitään seksuaalista. Näin enkeli Gabriel selittää neitsyt Marialle: ”Pyhä Henki tulee sinun yllesi, Korkeimman voima peittää sinut varjollaan.” (Luuk. 1:35.)

Jeesuksen sikiäminen Pyhästä Hengestä ja syntymä puhtaasta neitsyestä voidaan ennen kaikkea nähdä osoituksena siitä, että pelastus on täysin lähtöisin Jumalasta. Benedictus kirjoittaa – Introduction to Christianity – erittäin hienosti:

Maailman pelastus ei tule ihmiseltä eikä hänen omasta voimastaan. Ihmisen täytyy hyväksyä, että se lahjoitetaan hänelle, ja hän voi vastaanottaa sen ainoastaan puhtaana lahjana. Neitsyt syntymä ei ole oppitunti asketismista, eikä se suoranaisesti liity oppiin Jeesuksen jumalallisesta poikuudesta, vaan se on alusta loppuun asti armon teologiaa. Se on julistusta siitä, kuinka pelastus tulee meille. Yksinkertaisesti hyväksyen, sen rakkauden vapaaehtoisena lahjana, joka lunastaa maailman. Tämä ajatus pelastuksesta, joka tulee yksin Jumalan voimasta, on muotoiltu loistavasti Jesajan kirjan jakeissa: ”Riemuitse, hedelmätön, sinä joka et koskaan synnyttänyt! Huuda riemusta, iloitse, sinä joka et ole synnytyskipuja kokenut! Nyt sinulla, hylätyllä, on enemmän lapsia kuin konsanaan aviovaimolla, sanoo Herra.” (Jes. 54:1.) [Ratzinger, Introduction to Christianity, 277–278.]

Jo Raamatun alkuluvuista lähtien kerrotaan, että lupausten poikien, tulevien pelastajien synnyttäminen ei ollut vaivatonta. Esikuvallisesti neitsyt syntymälle lupausten ja pelastuksen pojat syntyivät usein lapsettomille ja hedelmättömille naisille. Jumala lupasi Aabrahamille ja hedelmättömälle Saaralle pojan. Vuodet vierivät niin, että meillä on lapseton, 90-vuotias pariskunta. Jumalan lupaus pojasta näyttää raukeavan tyhjiin inhimillisen mahdottomuuden edessä. Mutta vanhurskas Aabraham uskoi Jumalaan. Kun kaikki inhimilliset mahdolliset olivat loppuneet, 90-vuotias Saara tuli raskaaksi ja synnytti pojan, Iisakin. Sama kuvio näkyy myös siinä, että Johannes Kastaja oli rukouksen ja lupausten lapsi. Hänen vanhempansa olivat jo liian vanhoja ja vielä lapsettomia, kunnes.. Jumala antoi pojan syntyä. Samoin suuri tuomari-soturi Simson ja profeetta Samuel syntyvät hedelmättömille naisille. Syntymä oli Jumalan ihme.

Mitkään huippuvanhemmat huippugeeneillään, tai mitkään erityisen hurskaat ihmiset, eivät voi saada aikaan tai jalostaa maailmalle pelastajaa. Pelastaja on puhtaasti Jumalan lahja. Jumala tulee syntiinlangenneen ihmiskunnan apuun. Jesajan pelastusprofetioissa iloitaan,

sillä lapsi on syntynyt meille, poika on annettu meille. Hän kantaa valtaa harteillaan, hänen nimensä on Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala, Iankakikkinen Isä, Rauhan ruhtinas. Suuri on hänen valtansa, ja rauha on loputon Daavidin valtaistuimella ja hänen valtakunnassaan. (Jes. 9:5–6.)

Siunattua joulua!