Jouluevankeliumin taustatietoja

Tällä viikolla alkaa joulupuheiden aika:) Tämän vuoksi ajattelin julkaista vähän tausta-ajatuksia, jotka liittyvät jouluevankeliumiin.

Luukkaalla Jeesuksen syntymäkertomus sisältää tosi paljon kansallisia toiveita. Jeesusta ’kutsutaan Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle hänen isänsä Daavidin valtaistuimen. Hän hallitsee Jaakobin sukua ikuisesti, hänen kuninkuudellaan ei ole loppua’, Luuk 1:32 – 33. Jeesus on profeettojen ennustama ’väkevä pelastaja’ joka nousee Daavidin suvusta, 1:69. Profeetat Simeon ja Hanna olivat innoissaan Jeesuksesta, koska he ’odottivat Israelille luvattua lohdutusta’, 2:25, ja ’Jerusalemin lunastusta’, 2:38. Näitä asioita moni muukin tuntui kipeästi odottavan tuolloin Jerusalemissa ja Israelissa.
Näiden unelmien keskellä kuvataan tosi jännästi kuinka Rooman keisari Augustus antaa koko maanpiiriä koskevan käskyn verolle panosta. Historian kirjat kertovat, että 6jKr Quirinius toteutti verolle panon, joka aiheutti paljon levottomuuksia juutalaisten keskuudessa. Silloin lainopettaja Juudas Galilealainen yllytti ihmisiä maanmiehiään ja haukkui veron-keruu käskyä noudattavia juutalaisia siitä, että ’alistuivat maksamaan veroa roomalaisille ja kunnioittivat Jumalan ohella kuolevaisia valtiaita.’ Juutalaissota, Josefus, 2:118; 7:253, Josefus, Juutalaisten historia, 18:23. Apostolien teoissa, eli Luukkaan jatkokertomuksessa, kerrotaan lainopettajan, fariseuksen ja neuvoston jäsenen Gamalielin ohimennen maininneen tästä Juudas Galilealaisen kapinasta jakeessa Ap. t. 5:37. Kyseisessä jakeessa alkuseurakuntaa verrataan juutalaisiin kapinaliikkeisiin.
Kuvio Luukkaan evankeliumin Jeesuksen syntymäkertomuksessa on tosi jännä:
1) selvä kansallinen tausta unelmineen ja toiveineen profetioiden täyttymisestä, jonka seurauksena vapaus koittaisi ja juutalaiset saisivat todellisen kuninkaan, joka hallitsisi heitä. Luuk 1:31 – 33 jne..
2) tästä huolimatta.. Maria ja Joosef matkaavat Betlehemiin veron maksua varten.
3) Veron maksu roomalaisille koettiin vaikeaksi asiaksi, ja Juudas Galilealainen ja monet muut kansalliset vapaustaistelijat vastustivat tuota veroa (Juut. sota 2:118). On aika selvää, että näissä piireissä ’Jerusalemin lunastuksen’ ja ’Israelille luvatun lohdutuksen’ odotukset olivat varmasti suosittuja.
4) Kuitenkin Maria ja Joosef maksoivat veronsa eivätkä liittyneet Juudas Galilealaisen yllyttämään kapinaan roomalaisia vastaan.
5) Vaikuttaa siltä, että Luukas on käyttänyt tarkoituksella ja taidokkaasti tyyliä, jolla hän on voinut erottaa Jeesuksen ns. ’neljännen filosofian’ piiristä, jonka Josefuksen mukaan perusti Juudas Galilealainen (Josefus, Juutalaisten historia 18:23). Kuitenkin Jeesus esitetään kansallisten toiveiden täyttäjänä ja kansan todellisena pelastajana.., joka, ironisesti kyllä, päätyy profeettojen ennusten mukaiseen Betlehemin kylään syntymään (Miika 5:1 – 4), sen takia, että Rooman keisari antoi käskyn, jonka mukaan juutalaisia piti masentaa ja alistaa rasittavalla verolla.. aika jännää.
Luukas haluaa sanoa voimakkaasti ja tyylikkäästi, että Jeesus on todellinen Herra, joka syntyy vaatimattomiin oloihin, ja näennäisesti monien sattumien summana, vaikka kaiken takana onkin tarkka suunnitelma.