Tuhlaajaisän paluu - isilläkin on taivaan Isä

Tässä on aamunavaus, joka raikuu kohta koulun radiossa. Aiheena on isänpäivä.

Tulevana sunnuntaina on isänpäivä. Olin eilen tuuramassa erästä työkaveria lasten puuhakerhossa. Enhän minä pappina oikein tiennyt, mitä lasten puuhakerhossa puuhaillaan, niinpä otin vaimoni neuvosta vaarin, ja askartelimme isänpäiväkortteja. Oli aika hienoa huomata, miten ihailevasti lapset puhuivat isästään. Isää ei oltu valittu, eikä vaihdettu, ei ostettu eikä tuunattu. Isä oli isä, sellaisena annettu, rakastettu ja hyväksytty. Isät, faijat, isukit, iskut, isit, isoisät, papat ja isopapat – niillä on monia nimiä.

Jeesus kertoi vertauksen tuhlaajapojasta, joka hylkäsi isänsä ja kotinsa ja lähti ovet paukkuen vieraille maille. Monessa tapauksessa tänään voitaisiin kääntää tuo vertaus ylösalaisin. Pojan sijasta isä pakkaisi tavaransa ja lähtisi vieraille maille. Hylätty perhe jäisi odottamaan, jahka isä palaisi. Isät ovat aivan käsittämättömän tärkeitä – ja ehkä meidän yhteiskunnassa, ihmisten sydämissä on jonkinmoinen isän ikävä.

Kerran eräs vanhempi englantilainen pappi kertoi, kuinka hänellä oli tapana vierailla koulussa ja jutella lasten kanssa Isästä, Jumalasta. Tuo pappi ei ollut tehnyt tuota enää vuosiin. Hän sanoi, etteivät lapset enää ymmärrä hänen sanomaansa. He eivät ymmärrä sitä isä-osaa.

Taivaan Isä on yksi Raamatun tärkeimmistä vertauskuvista Jumalasta. Jeesus kutsui aina Jumalaa Isäkseen. ’Sinä olet minun rakas poikani’, näillä sanoilla taivaan Isän kerrotaan ensimmäisen kerran jutelleen poikansa kanssa. Tuo Poika opetti meille rukouksen Isä meidän. Se ei ole Isä minun, tai sinun, vaan Isä meidän. Kaksi pikkupoikaa istuivat bussissa. Toinen sanoi: mulla on uusi isä. Toinen sanoi: aijaa, mikä sen nimi on? Jaakko. Mitä se tekee? Se pelaa fudista ja valmentaa uintia. Toinen innostui ja totesi: hei se oli meillä isänä viime vuona. Just hyvä tyyppi!
Taivaan Isä ei ole isäpuoli, eikä se vaihdu. Hän ei jätä lapsiaan. Luen tuon Isä meidän rukouksen Jeesuksen kanssa joka päivä. Me käännymme yhdessä meidän taivaan Isämme puoleen. Se on hengellinen juttu, joka näkyy kaikessa – elämän kaikkein tärkein suhde.