Kolme on yksi. Monta jäsentä, yksin ruumis.

Tässä vähän saarnanjuurta tämän viikon aiheesta eli Pyhästä kolminaisuudesta.

Tämän viikon evankeliumin on Jeesuksen kuuluisa lähetyskäsky, Matt. 28:16-20. Jeesuksen viimeiset sanat, ”ja katso: minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti”, jäävät meidän mieliin. Jeesuksen sanat kertovat, että vaikka hän nousee taivaisiin, Jumalan oikealle puolelle, niin silti hän jää meidän luo. Hän on täällä veljiensä ja siskojensa rinnalla niin kuin hän on taivaissa Isän oikealla puolella. Jumala on kaikkivaltias. Hän asuu kunniassa ja pyhyydessä, taivaiden taivaat eivät riitä hänelle asuinsijaksi, mutta silti hän laskeutuu murtuneiden ja särkyneiden luo. Evankeliumit kertovat paljon siitä, että Jeesuksen täytyy olla jatkuvasti Isän luona, ja Poika puhuu vain sitä, mitä Isä hänelle puhuttavaksi antaa ja että niin kuin Isä tekee lakkaamatta töitä, niin myös Poika tekee jatkuvasti taivaan Isän töitä maailmassa. Isän ja Pojan yhteys on todella läheinen ja Jeesus sanookin, ”joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän” ja ”Isä on minussa, ja minun tekoni ovat hänen tekojaan.”

Viikon evankeliumiteksti mainitsee kolmiyhteisen Jumalan – kastakaa heidät Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Tässä itsekkäässä maailmassa ihmiset keskittyvät toisenlaiseen kolminaisuusoppiin: ”minä, minun ja minulle.” Kirjoituksissa meille annetaan valtava käsky: ”olkaa täydellisiä, niin kuin taivaallinen Isänne on täydellinen”, ”pitäkää siis Jumalaa esikuvananne, olettehan te hänen rakkaita lapsiaan”, Matt. 5-7; Ef. 5:1. Jumala asetetaan meille käytännön esikuvaksi – eräs pappi huomautti, että UT:ssa kolminaisuuden persoonat eivät koskaan korota itseään, omaa persoonaansa, vaan aina toinen toisiaan. Isä sanoo Pojalleen, ”sinä olet minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt.” Isä viittaa Poikaansa ja sanoo meille ”kuulkaa häntä.” Pyhän Hengen tärkein tehtävä on kirkastaa Kristusta, ja Pyhä Henki ei puhu mitään omissa nimissään, vaan ainoastaan sen, mitä hän saa Jeesukselta. Jeesus taas puhuu vain sen, mitä hän saa Isältä. Jeesus johdattaa meidät Isän Jumalan luo. Jeesus lupaa omilleen Hengen ja puhaltaa Hengen opetuslasten ylle. Voitaisiin sanoa, että kukaan ei toteuta kultaista sääntöä – rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi – yhtä mallikkaasti kuin kolmiyhteinen Jumala. Nuo persoonat arvostavat, kirkastavat, korottavat ja rakastavat toisiaan niin kuin itseään. Hän on yksi kolmiyhteinen.

Oppi kolmiyhteisestä Jumalasta on meidän uskontunnustuksen ytimessä, mutta nyt se pitäisi saada myös meidän arkeen, meidän elämään ja keskinäisiin ihmissuhteisiin. Jos isä, poika ja äiti rakastaisivat toisiaan niin kuin pyhä kolminaisuus, niin perhe-elämästä tulisi yhtä paratiisia. Kukin persoona, perheen jäsen, arvostaisi, palvelisi ja korostaisi toisen persoonan merkitystä ja arvoa. Perhesurmien Suomessa tiedämme, että perheet eivät täällä loista taivaallisessa, uhrautuvassa rakkaudessa niin kuin Pyhä Kolminaisuus.

Taivaassa ei ole joukkoa keskenään kunniasta kilpailevia jumaluuksia. Taivaassa ei ole jumalien kaaosta, vaan siellä on rauhaa, rakkautta ja ykseyttä. Oppi kolmiyhteisestä Jumalasta on valtava rakkauden malli Jumalan lapsille. Kolmiyhteisen Jumalan ykseys on selvä malli kristittyjen ykseydelle ja kirkon ykseydelle. Näin sanoo Jeesus: ”Minä rukoilen, että kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut.” Jeesus vielä jatkaa, että meille on annettu Jumalan kirkkaus ja erikoissiunaus juuri siksi, että todella olisimme yhtä, niin kuin Isä ja Poika ovat yhtä: ”Sen kirkkauden, jonka sinä olet antanut minulle, olen minä antanut heille, jotta he olisivat yhtä, niin kuin me olemme yhtä. Kun minä olen heissä ja sinä olet minussa, he ovat täydellisesti yhtä.” Joh. 17:21-22. Maailma on täynnä kristillisiä kirkkokuntia, lahkoja ja järjestöjä, jotka ovat kovasti toistensa kanssa eri mieltä. Monet kristityt eivät suostu edes tunnustamaan toisia kristityiksi. Kristikunta uskoo UT:n pohjalta olevansa Kristuksen ruumis maan päällä, Jumalan kuva. Millaisen kuvan Jumalasta keskenään riitelevät seurakunnat antavat? Meidän todella pitäisi nöyrtyä ja suunnata katseemme Jumalaan, kolmiyhteiseen pyhään. Olemmeko me hänen edustava kuvansa? Paholaisen nimi on Raamatussa diabolos. Se tarkoittaa erilleen heittäjää. Kolmiyhteinen Jumala johtaa meitä kohti ykseyttä. Nöyrrymmekö sille tielle? Uskallammeko astua sille tielle? Haluammeko olla Jumalan kuva maailmassa?

Jumalan tunteminen, Jeesuksen tunteminen, sen pitäisi koko ajan olla johtamassa meitä kohti todellista ykseyttä kaikkien Kristuksen opetuslasten kanssa kaikkien kansojen keskuudessa. Meidät kristityt, jotka on kastettu Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, meidän jotka on otettu Jeesuksen opetuslapsiksi, meidän tulisi koko ajan olla yhtä ja pitää yhtä, niin kuin kolmiyhteinen Jumala on yksi. Paavali perusti monia seurakuntia, hänen kauttaan maailmaan syntyi lukuisia kristittyjä eri kansoista. He puhuivat eri kieliä, heillä oli erilaiset taustat, eri koulutukset, eri asemat yhteiskunnassa, mutta silti Paavali opettaa, että ”on vain yksi ruumis ja yksi Henki.” ”Yksi on Herra, yksi usko, yksi kaste! Yksi on Jumala, kaikkien Isä!” Ef. 4:4-6. Vaikka me olemme erilaisia, siitä huolimatta, niin kuin kolmiyhteinen Jumala on yksi, jakamaton, niin hänen kirkkonsa on yksi. Poika johtaa meitä vääjäämättä Isän luo ja hän puhuu meille Hengestä. Henki taas jatkuvasti kirkastaa Kristusta ja opettaa meidät huutamaan ”Abba, Isä!”

Ei ole sattumaa, että ensimmäinen selvä maininta Jumalan kolmiyhteydestä löytyy juuri Jeesuksen lähetyskäskystä. Meidät lähetetään evankelioimaan kaikki kansat, kaikki erilaiset kulttuurit ja ihmisryhmät, mutta silti Jeesuksen opetuslasten ykseys säilyy kolmiyhteisen Jumalan luonteen mukaisesti.

Lopuksi palataan Jeesuksen viimeisiin sanoihin Matteuksen evankeliumissa: ”minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.” Juutalaisessa ajattelussa ”Minä olen”, ani huu, ego eimi, on usein kiertoilmaisu Jumalan pyhimmälle nimelle. Näin ollen Jeesus sanoo, Jumala on teidän kanssanne. Minä-olen tuo mieleen Mooseksen joka eräällä vuorella kohtasi Jumalan palavassa pensaassa. Jumala sanoi Moosekselle: ”Minä olen se, joka olen.” Jumala sanoi Moosekselle, että hänen on sanottava israelilaisille, että ”Minä-olen on lähettänyt minut teidän luoksenne”, 2. Moos. 3:14. Nyt toisella vuorella Jeesus, ”minä-olen” lähettää meidät evankelioimaan koko maailman.

Jeesus ei ainoastaan yksin lupaa olla meidän kanssamme, vaan hän lupaa, että Jumala, yksi ja jakamaton ”minä-olen” on meidän kanssamme. Jeesus sanoo, ”jos joku rakastaa minua, hän noudattaa minun sanaani. Minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen luokseen ja jäämme asumaan hänen luokseen”, Joh. 14. Jeesus ei jää yksin meidän luo, vaan hän tulee Isän kanssa täynnä Pyhää Henkeä. Koko kolmiyhteinen Jumala jää meidän luo asumaan.