Olen lueskellut
viime aikoina Johannes Krysostomoksen (347-407) saarnoja avioliitosta ja
perhe-elämästä. Tuon 400-luvulla eläneen pyhän kirkkoisän saarnat ovat
todellisia helmiä. Tämä Johannes, joka eli naimattomana ja selibaatissa koko
elämänsä, lyö laudalta suurimman osan moderneja avioliitto-oppaita. Jos
nuorelle parille pitäisi antaa avioliitto-opas, suosittelisin ehkä juuri
Johanneksen pientä kirjaa On Marriage and Family Life (114 sivua). Avioliitto
ei ole Johannekselle este pyhyydelle, vaan enemminkin tie kohti pyhyyttä. Hän
puhuu siitä, että Jeesus itse kunnioitti avioliittoa valtavasti tekemällä
ensimmäisen ihmeensä juuri Kaanaan häissä, vertaamalla pelastusta kuninkaan
pojan hääjuhliin, ja pitämällä itseään Israelin Sulhasena, joka kutsuu
kansaansa, morsiantaan, taivaallisiin hääjuhliin – Karitsan häihin. Avioliitto
on siis esikuva jumalallisesta pelastuksesta. Olkoon se todella sellainen, eikä
näky maanpäällisestä kadotuksesta. Opetuslasten ja fariseusten (ja myös meidän
2000-luvun ihmisten) kauhistukseksi Jeesus kielsi avioeron "muun syyn kuin haureuden tähden", koska ”alun perin”
Jumala liitti yhteen miehen ja naisen, niin että heistä tuli yksi liha (Matt. 19). Avioliitto
opettaa parhaillaan, kuinka kaksi itsenäistä ja erillistä persoona – mies ja
nainen – voivat olla yksi, ja kuinka tuo rakkaudessa toteutuva ykseys on lähde
uudelle elämälle eli lapselle.
Johannes kirjoittaa
hyvin kauniisti ja vaativasti siitä, miten miehen pitää rakastaa vaimoaan jopa
silloin kuin vaimo ei sitä ansaitsisi. Hän painottaa, että Kristus rakasti
morsiantaan eli seurakuntaa vielä silloin kuin tuo morsian vihasi häntä. Kristus
rukoili ihmisten puolesta, jotka naulitsivat hänet ristille, eli hän rakasti
omaansa jo silloin kun hänen omansa halusivat tappaa hänet, ja vielä silloin
kun hänen omansa käänsivät hänelle selkänsä ja luottivat epäjumaliin. Paavali
käskee aviomiehiä rakastamaan vaimoaan niin kuin Kristus rakasti seurakuntaansa,
omaa morsiantaan. Johannes opastaa, kuinka miehen tulee kutsua vaimoaan
rakkaaksi ja muilla kauniilla lempinimillä, kuinka hän ei saa julkisesti
syyttää tai kritisoida häntä, vaan ainoastaan yksityisesti. Kahden kesken mies
voi torua vaimoaan, mutta silloinkin lähtökohtana pitää olla miehen rakkaus
vaimoaan kohtaan. Miehen pitää aloittaa valituksensa kertomalla, kuinka paljon
hän rakastaa vaimoaan. Johannes vaikuttaa välillä todelliselta romantikolta –
naimattomalta avio-oppaalta? ;) Johannekselle oli tärkeää, että ihmisellä, myös aviopareilla, oli Jumala koko elämän tärkeimpänä asiana.
"Finally, never call her by her name alone, but with terms of endearment, honor, and love. If you honor her, she won’t need honor from others; she won’t desire praise from others if she enjoys the praise that comes from you. Prefer her before all others, both for her beauty and her discernment, and praise her. She will in this way be persuaded to listen to none that are outside, but to disregard all the world except for you. Teach her to fear God, and all other good things will flow from this one lesson as from a fountain and your house will be filled with ten thousand blessings. If we seek the things that are perfect, the secondary things will follow. The Lord say, “Seek first the kingdom of God and His righteousness, and all these things shall be added to you.” What sort of person do you think the children of such parents will be?”
Johannes on yksi
kirkon tärkeimmistä teologeista. Hänellä riittää ymmärrystä perheiden ja
avioparien käytännöllisiin kysymyksiin. Toisaalta hän on myös todella
tulisieluinen, kiivaasti Kristusta rakastava mies. Johannes opettaa, että nykyään
avioliiton tärkein funktio ei ole lasten saaminen vaan se, että avioliitto johtaa
miestä ja naista pyhyyteen. Avioliitto ei siis ollut, niin kuin jotkut askeetit
saattoivat ehkä opettaa, este pyhyydelle vaan tie kohti sitä. Tässä mielessä
Johannes on todella avioliitto-myönteinen. Hän painottaa, että Herran tahdon
mukaan elävät avioparit voivat olla täydellisyydessä samalla tasolla kuin luostareissa
asuvat munkit ja nunnat!
”Remind one another that nothing in life is to be feared, except offending God. If your marriage is like this, your perfection will rival the holiest of monks.”
Pyhyyteen ei
siis kutsuta vain joitain tiettyjä ryhmiä kuten vihittyjä pappeja tai munkkeja,
vaan kaikkia kristittyjä. Todellinen pyhä elämä ei ole mahdollista avioliitosta
ja perheestä huolimatta, vaan juuri niiden kautta. Tämä Johanneksen voimakas korostus,
että siveys ja pyhyys koskevat kaikkia kristittyjä, tulee esille esim. siinä,
että hän kehottaa vanhempia kasvattamaan lapsiaan hengellisesti ja henkisesti.
Heille pitää – usein heidän vastustuksestaan huolimatta - lukea pyhiä
kirjoituksia. Heitä pitää viedä jatkuvasti jumalanpalvelukseen, heidän kanssaan
pitää rukoilla ja opiskella. Johannes opettaa, että kasvatuksen perimmäinen
tarkoitus ei ole saavuttaa suurta koulutustasoa, vaan se, että lapset olisivat
luonteeltaan sankarillisia, empaattisia, rakastavia, totuudellisia,
anteeksiantavia, siveellisiä, rehellisiä jne. Protestanttien keskuudessa elää
sitkeästi väärä stereotypia, että keskiaikana tavalliselle kansalle ei luettu
Raamattua. Tämä 300-400-lukujen kirkkoisä korostamalla korostaa, että Raamattu
kuuluu koko kansalle, kaikille kristityille, ja varsinkin tavallisille
seurakuntalaisille, jotka eivät ole munkkeja ja pappeja. Niin kuin Johannes
opettaa, Raamattua pitää tehdä tutuksi juuri lapsille, uudelle sukupolvelle,
koska se on kuin välttämättömän tärkeä karttakirja elämän myrskyihin. Sanaa tarvitsevat ennen kaikkea ne jotka elävät
keskellä tämän elämän myrskyjä – avioliitossa, perhe-elämässä, työmaailmassa,
kouluissa jne..
“Don’t say, “Bible-reading is for monks; am I turning my child into a monk?” Make him into a Christian! Why are you afraid of something so good? It is necessary for everyone to know Scriptural teachings, and this is especially true for children. Even at their age they are exposed to all sorts of folly and bad examples from popular entertainments. Our children need remedies for all these things! We are so concerned with our children’s schooling; if only we were equally zealous in bringing them up in the discipline and instruction of the Lord! – Let us give them a pattern to imitate; from their earliest years let us teach them to study the Bible.”
"Don’t think that only monks need to learn the Bible; children about to go out into the world stand in greater need of Scriptural knowledge."
Suomen ev.-lut.
kirkolla on kova paine muuttaa näkemyksiään avioliitosta. Pitäisikö avioliitto
ja kirkollinen vihkiminen mahdollistaa myös homoille ja lesboille? Miten siihen
pitäisi suhtautua, että avoliitot yleistyvät ja suurin osa esikoisista syntyy
avioliiton ulkopuolella? ”Ei seksiä ennen avioliittoa”-slogania pidetään vitsinä
ja jopa vaarallisena ajatuksena. Miten pitäisi suhtautua siihen, että Suomessa
on vuosittain noin 13 000 avioeroa? Tässä rumbassa on mukana vuosittain
noin 25 000 lasta. Kaikki merkit näyttävät selvästi, että avioero on
paitsi kallis, niin se myös aiheuttaa yleisesti paljon ongelmia ennen kaikkea
juuri lapsille. Nyt kun ev.-lut. kirkko tekee omia päätöksiään liittyen
avioliittoon, niin suosittelen, tällaisena tavallisena pappina, että seurataan
yleisen mielipiteen sijasta kirkkoisien näkemyksiä ja Raamatun opetuksia. Johannes
Krystostomoksen ajatukset saisivat laajemmin inspiroida meitä parantamaan
perhe-elämäämme ja avioliittoamme. Meillä kaikilla on tässä parannuksen paikka.
Tässä on lyhyt esitys meidän kaikkien suuresta sankarista.
Tässä on lyhyt esitys meidän kaikkien suuresta sankarista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos välittömästä palautteesta.