Arkeologiset todisteet Jeesuksesta - onko Jeesuksen hauta löytynyt Talpiotista?

Sain juuri luettua Craig A. Evansin uuden kirjan Jesus and His World. The Archaeological Evidence (2012). Evans on raskaan sarjan UT:n tutkija. Hän on kirjoittanut kasapäin historian Jeesuksesta. Hän on hyvin perillä Jeesus tutkimuksen pitkistä linjoista, painotuksista, arkeologisista tuloksista, juutalaisuuden tutkimuksesta ja alkukristillisyyden synnystä.

Väitöskirjassani perehdyin aika paljon juuri Galilean arkeologiaan ja siksi oli kiva lukea tällainen enemmän populaariyleisölle tarkoitettu korkeatasoinen teos, jossa esitellään keskeisiä arkeologisia tuloksia historian Jeesuksen kannalta. Usein nämä tiedot jäävät tutkijoiden kammioihin ja ”internet-skeptikot” pääsevät dominoimaan (sabotoimaan) keskustelua jokamiehen tasolla. Näin syntyy aivan hulluja käsityksiä, joihin usein liittyy ”salaisia lähteitä”, ”pappien salaliittoja” ja ”vaiettuja totuuksia”. Evansin kirja on juuri tämän vuoksi erittäin tervetullut. Se välittää oikeaa tietoa, jonka kuka tahansa voi tarkistaa. Evans popularisoi tiedettä. Toivottavasti Evansin kirja kuluu kristittyjen käytössä. Teos on alaviitteineen paikoitellen sen verran hyvä, että siitä saa tutkijatkin paljon irti.

Teos koostuu viidestä luvusta:

      1)      Seforis – Nasaretin naapurikaupunki

      2)      Synagoga Jeesuksen aikana

      3)      Kuinka luku- ja kirjoitustaitoisia Jeesuksen ajan juutalaiset olivat?

      4)      Jerusalemin temppeli ja papisto

      5)      Juutalainen hautaus toisen temppelin aikana

Esittelen tässä ihan lyhyesti vain Evansin päälukua ensimmäisen vuosisadan synagogista. Jotkut ovat väittäneet, ettei Jeesuksen aikana Israelissa ollut synagogia. Tämä väite on täysin ristiriidassa evankeliumien antaman kuvan kanssa, jonka mukaan Jeesus julisti Jumalan valtakunnasta nimenomaan synagogissa ympäri Galileaa. Myös Josefus ja Filon – ensimmäisen vuosisadan juutalaiset historioitsijat – puhuvat synagogista, nimenomaan pyhinä rakennuksina, joissa rukoiltiin, kuultiin ja opiskeltiin pyhiä kirjoituksia ja pidettiin kansankokousta. Arkeologia tukee tätä näkemystä. Toisen temppelin aikaisia synagogia on kaivettu esiin Gamlasta, Herodiumista, Jerikosta, Magdalasta, Masadasta, Modiinista ja Qirjat Seferistä. Näiden seitsemän täysin varman synagogan lisäksi myös Kapernaumissa ja Shuafatissa on ollut synagoga – Kapernaumin suhteen kyse on lähinnä siitä, onko massiivisen, 400-luvulta peräisin olevan synagogan alla vanhemman synagogan perustukset, jotka ajoittuisivat Jeesuksen ajoille. Todennäköisesti.

Monissa näistä synagogista on keskenään yhtenäisiä piirteitä. Ne ovat neliön muotoisia, sisäseinustaa kiertää kivinen istumapenkki, kaikissa on seinät ja kivipylväitä. Useiden synagogien lähistöltä on löytynyt miqva-altaita eli juutalaisten puhtaussäädösten mukaisia kastealtaita. Magdalan synagogasta löytyi myös suurehko kivireliefi, johon on kaiverrettu menorah eli seitsenhaarainen kynttelikkö. Masadan synagogasta on löytynyt Herodeksen aikaisia öljylamppuja ja viidennen Mooseksen kirjan ja Hesekielin kirjan kirjakääröjen fragmentteja.

Jerusalemista, aivan temppelin läheltä, Ofelin kukkulalta, on löytynyt kivilaatta (75 x 41 cm), jossa kerrotaan paikalla olleesta synagogasta. Tämä ns. Theodotos-kivilaatta on ajoitettu Herodeksen ajalle eli se kuuluu Jeesuksen ajan Jerusalemiin. Kivilaatassa (jonka kuva löytyy tästä) on pitkä ja mielenkiintoinen kirjoitus, joka löytyy englanniksi käännettynä Evansin kirjasta:

Theodotos, [son] of Vettenus, priest and synagogue ruler, son of a synagogue ruler, [and] grandson of a synagogue ruler, built the synagogue for the reading of the law and the teaching of the commandments, and the guest room, and the chambers, and the water fixtures, as an inn for those in need from foreign parts, (the synagogue) which his fathers and the elders and Simnides founded.

Evankeliumit kertovat, että Jeesus julisti evankeliumia, paransi sairaita ja saarnasi, luki Jesajan kirjaa synagogissa. Hän herätti synagogan esimiehen, Jairoksen tyttären kuolleista. Synagoga oli galilealaisen kylän sydän, koulutuksen keskus, paikallinen uskonnon keskuspaikka. Siellä luettiin, rukoiltiin, keskusteltiin ja opiskeltiin. Tässä keskuksessa Jeesus välitti sanomansa. Mark. 1:39: ”Niin hän lähti ja kiersi kaikkialla Galileassa, saarnasi synagogissa ja karkotti pahoja henkiä.” Arkeologian ja kirjallisten lähteidemme valossa tällainen missio sopii juuri ensimmäisen vuosisadan Galileaan ja Juudeaan.

Onko Jeesuksen hauta löytynyt?

Kirjansa loppuun Evans on kirjoittanut ”liitteenä” (Appendix 1) pienen alaluvun Jeesuksen sukuhaudaksi väitetystä Talpiotin hautaluolasta ja sen ”hautalaatikoista” – ossuaareista. Olin viime viikolla siunaustilaisuudessa Pyhän Ristin kappelilla. Muistotilaisuudessa valveutunut omainen kyseli minulta tästä Talpiotin haudasta. Kiitos Evansin selonteon ymmärrän nyt paremmin, mistä on kyse. Vakavasti otettavassa, tieteellisessä arkeologiassa tästä Talpiotin haudasta ei paljoa puhuta, koska tuossa haudassa ei ole mitään sinänsä kovin kummallista. Se on yksi niin monista löytyneistä Jerusalemin lähialueen ensimmäisen vuosisadan haudoista. Väite, jonka mukaan kyseessä olisi Jeesus Nasaretilaisen sukuhauta, jossa siis olisi Jeesuksen, hänen poikansa, vaimonsa, äitinsä ja muutamien opetuslasten luut, on aivan tolkuton. Yksikään selväpäinen ja arvostusta nauttiva tutkija ei kannata tuota tulkintaa. Haudassa kyllä on ossuaari, jossa lukee hepreaksi ”Yeshua, Yehosefin poika” – eli Jeesus Joosefin poika. Saman ossuaarin päähän on kaiverrettu X ja hautaluolan oviaukon yläpuolella on ympyränmuotoinen koristeellinen merkintä.

Hautaluola löytyi Talpiotista modernin rakennusprojektin yhteydessä vuonna 1980. Paikalle kutsuttiin kaksi arkeologia: Yosef Gat ja Amos Kloner. Gat julkaisi hautaluolasta ja sen sisällä olevista ossuaareista artikkelin hepreankielisessä tieteellisessä julkaisussa. Gat ja Kloner eivät nähneet haudassa mitään kummallista tai sensaatiomaista – X ja o-merkit olivat heille ihan tuttuja juttuja muista tuon ajan haudoista. Ei niistä vedetty mitään kummallisia juutalaiskristillisyyteen viittaavia tulkintoja.

2000-luvulla kanadalainen studiojuontaja Simcha Jacobovici, Charles Pellegrino ja Titanic-elokuvan ohjaaja James Cameron saivat vihiä tästä hautaluolasta ja he väittivät, että kyseessä on Jeesus Nasaretilaisen salattu sukuhauta, jossa siis lepää hänen poikansa, äitinsä ja veljensä ja monia opetuslapsia… Heidän mukaansa tuo X-merkki Jeesus-ossuaarissa on symboli, joka kertoo siitä, että kyseinen Jeesus kuoli ristikuoleman. Tällaiselle väitteelle ei kuitenkaan löydy mitään tukea arkeologiasta. Tuo X on vain merkki, eikä mikään kuolintapaan liittyvä symboli. X on yksinkertaisesti kivenhakkaajan kaivertama merkki jolla hän on halunnut markkeerata miten päin ossuaarin kansi sopii itse hautalaatikkoon. Tällaisia X-merkkejä on vaikka kuinka paljon juutalaisissa ossuaareissa.  Evans antaa Jacobovicille tylyn tuomion:

Jacobivici’s suggestion that the X-mark is a Christian symbol is false and misleading. It is inexcusable.

Jacobovici ja Pellegrino väittävät, että hautaluolan oviaukossa oleva ympyrämerkintä on salainen symboli joka kertoo, että kyseessä on salainen juutalaiskristillinen hautaluola. Tämäkin väite on pohjaa vailla. Tuo merkintä on hyvin tavanomainen juutalainen symboli ja se liittyy usein jollain tavalla Jerusalemin temppeliin. Onkin mahdollista, että haudassa lepäävällä suvulla on ollut yhteyksiä Jerusalemin temppeliin ja ehkä hasmonialaissukuihin. Ympyrämerkintä ei liity Jeesus Nasaretilaiseen tai alkukristittyihin mitenkään.

Lopuksi, useissa Talpiotin hautaluolan ossuaareissa on nimiä, jotka ovat tuttuja Jeesuksen lähipiiristä. Kyllä, mutta nuo ossuaareista löytyvät nimet löytyvät aivan kaikki myös ns. Hasmonelaissuvun parista – kyse on hyvin tyypillisistä juutalaisista nimistä, jotka tulivat muotiin Makkabealaisaikojen myötä (160–100 eKr.). Tällaisia nimiä ovat Jeesus, Joosua, Joosef, Simeon, Maria, Mirjam, Jaakob, Johannes, Matteus…

Evans pitää Jacobovicin ja Pellegrion väitettä täysin epäuskottavana koska se perustuu vääriin tulkintoihin eikä se ota huomioon selviä arkeologisia tuloksia liittyen juutalaisiin ensimmäisen temppelin ajan hautoihin. Jonathan Reed, yksi arvostetuimmista arkeologeista, pitää Jacobovicin ja Pellegrinon väitettä petoksena. Tosiaan tällä väitteellä rahastetaan hyvin, synnytetään sensaatio ja saadaan kuuluisuutta. James Cameron voi tehdä koko jutusta vielä kohudokkarin, niin menestys on taattu. Totuus on sitten ihan toinen juttu.