Egyptin historia ja Raamatun historia

Kesäloma senkun jatkuu. Viimisen viikon aikana olin Lahden Elohjuhlilla - Helsingin Raamattukoulun järjestämä juhla - ja Karmelijärjestön ja KRS:n Israel-päivillä Parikkalassa. Tapasin hauskoja ja mielenkiintoisia ihmisiä. Tuli pidettyä pitkiä raamattutunteja Jeesuksen vuorisaarnasta, apostoli Pietarista, aikojen täyttymisestä ja uskon ja tiedon suhteesta. Hyvä kun tuli huhkittua.

Edellisessä BAR-lehdessä (Biblica Archaeology Review, July/August, 2012) on pitkä ja hyvä juttu Egyptin faarao Sisakin hyökkäyksestä Jerusalemiin vuonn 925 eKr. Raamattu sisältää pari lyhyttä mainintaa tästä Sisaki hyökkäyksestä. ”Kuningas Rehabeamin viidentenä hallistuvuotena Egyptin kuningas Sisak hyökkäsi Jerusalemiin. Hän ryösti aarteet sekä Herran temppelistä että kuninkaan palatsista. Hän vei kaiken, myös kaikki kultaiset kilvet, jotka Salomo oli teettänyt.” 1. Kun. 14:25-26. Sisak tai tarkemmin Sheshonk kuitenkin rakennutti Egyptiin Karnakin kaupunkiin Amun-jumalalle omistetun temppelin, jonka suuressa seinärelifissä hän kertoo hyökkäyksestään. Tuossa Karnakin temppelissä on suuri kuva itse faarao Sisakista ja jumala Amunista. Näiden hahmojen taustalla on n. 160 muinaista paikannimeä. Nämä paikannimet ovat kyliä ja kaupunkeja, jotka Sisakin kerrotaan voittaneen ja valloittaneen.

Tämä lista 160 kylästä ja kaupungista on valtavan mielenkiintoinen, koska sen mukaan Sisakin hyökkäys oli todella laaja. Tutkijat osoittavat, että nämä 160 paikannimeä on jaettu kahteen osaan, ja niin Sisakin hyökkäys on jakautunut kahteen haaraan: Negeviin ja Israeliin. Näiden 160 nimen joukossa on tärkeitä kaupunkeja Gaza, Gezer, Megiddo, Beerseba ja Arad. Sisakin oman kerronnan valossa Raamatun maininnat tästä hyökkäyksestä ovat todella niukkoja. Kuitenkin jakeissa 2. Aik. 12:1-9 kerrotaan vähän enemmän kuin Kuninkaiden kirjat paljastavat: eli Sisakin hyökkäys ei kohdistunut vain Jerusalemiin vaan Sisak ”valloitti Juudan linnoitetut kaupungit”, 2. Aik. 12:4.

Karnakin temppelin paikannimien joukossa ei mainita Jerusalemia. Miksi ei? Ensinnäkin, tuo Karnakin seinä on todella huonossa kunnossa. Siitä on pudonnut monia palasia vuosituhansien saatossa ja niin monet sen paikannimistä ovat hävinneet. Ehkä maininta Jerusalemista on vain hävinnyt aikojen saatossa. On myös mahdollista, että Jerusalamia ei mainita siksi, että Sisak ei valloittanut sitä. Itse asiassa sekä Kuninkaiden että Aikakirjojen maininta Sisakin hyökkäyksestä, painottaa, että Sisak hyökkäsi Jerusalemiin mutta hän ei valloittanut sitä. 160 paikannimen listaa katsoessa, huomaamme, että niiden mukaan hyökkäys on kohdistunut Negeviin ja Israeliin, Välimeren rannikolle – ei Juudaan.

BAR:n artikkelissa mainitaan, että yhdestä koko Israelin tärkeimmästä linnoituskaupungista, Megiddosta, löytyi jokin aika sitten Egyptiläisten asettama voittopaalu, jossa kerrotaan, että Sisakin joukot ovat vallanneet kaupungin. Tämä arkeologinen helmi tuo paljon valoa tähän ikivanhaan historiaan. Karnakin seinässä lukee, että Sisak valloitti mm. Megiddon (yhden koko Israelin tärkeimmistä strategisista kaupungeista), ja juuri tuosta kaupungista on löytynyt arkeologisia todisteita Sisakin joukkojen vierailusta (heidän voittopaalunsa).

Sisakin hyökkäys on ollut valtavan nolo juttu Juudalle ja Israelille, ja juuri siksi siitä ei ole kirjoitettu Raamattuun kovin pitkiä selostuksia. Sisak, jolle tämä on ollut suuri valloitusretki, on taas retostellut siitä vähän liiankin ylimielisesti. Sisakin valloitus vuonna 925 on kuitenkin huomioitu sekä Raamatussa, sen ulkopuolella olevassa Karnakin temppelikirjoituksessa että arkeologisissa löydöissä. Tämä on valtavan tärkeä löytö sillä nyt meillä on selkeä kiintopiste, joka auttaa meitä ajoittamaan Kuninkaiden historiaa, ymmärtämään Daavidin, Salomon ja Rehabeamin kuningaskausia, ja sitä, kuinka ja milloin Israel ja Juuda erkanivat toisistaan (1. Kun. 12-13). Näyttää siltä, että yhtenäinen Israel, Salomon kultakausi, päättyi vuonna 930 eKr. Sen jälkeen valtakunta hajosi kahtia, haavottui ja heikkeni. Karnakin seinää katsoessamme, ymmärrämme, että romahdus Salomon kultakaudesta hajotettuun valtakuntaan on ollut rajumpi ja raskaampi kuin olemme aiemmin olettaneet.

Kyllä BAR on hyvä lehti! Jos ei ole varaa lähteä Egyptiin, niin Karnakin temppeliin voi nyt tehdä myös virtuaalikierroksen, kun vain klikkaa tästä.