"Jeesuksen veli" -ossuaari, onko se aito?

Noin 10 vuoden ajan tutkijat ovat käyneet kovaa taistelua ns. Jaakobin ossuaarin eli hautalaatikon aitoudesta. Ossuaarin on väitetty olevan peräisin 2000 vuoden takaisesta Jerusalemista. Sen kyljessä lukee vanhalla aramealla ”Jaakob, Joosefin poika, Jeesuksen veli.” Nämä nimet nostavat kaikkien mielenkiinnon, nimittäin tuo nimiyhdistelmä sopisi tietysti siihen Jaakobiin, joka oli Jeesus Nasaretilaisen veli. Tuo kyseinen Jaakob toimi Pietarin seuraajana Jerusalemin seurakunnan johtajana. Totta, Jerusalemissa saattoi olla pari muutakin henkilöä, joihin tuo nimiyhdistelmä sopii. Kysymys oikeusprosesseissa ei ollut siitä, kuuluiko tuo ossuaari Jeesus Nasaretilaisen sukulaispojalle, vaan siitä, onko tuo ossuaari ja siinä oleva kirjoitus aito 2000 vuoden takainen luuboksi vai onko se moderni väärennös.

Tässä on Jaakob-ossuaari. Sinne laitettiin Jaakobin luut.

Viimeisten vuosien aikana Jaakobin ossuaari on ollut valtavan huomion keskipisteenä. Sen omistaja Obed Golan ja monet muut ovat pitäneet sitä täysin autenttisena ja aitona juutalaisena ossuaarina, jossa on aivan ainutlaatuinen kirjoitus. Toisaalta osa tutkijoista on epäillyt ossuaarin aitoutta ja sen kirjoitusta on väitetty väärennökseksi. Mielenkiintoisesti IAA eli Israel Antiquities Authority on ollut tämän kannan takana. IAA, joka vastaa Israelin arkeologisista löydöistä, väitti, että Jaakob-ossuaari on moderni väärennös, jonka takana on mahdollisesti sen omistaja Obed Golan – Tel Avivissa asuva antiikin keräilijä. Tästä syntyi ”vuosisadan väärennösoikeudenkäynti” joka päättyi tältä erää maaliskuussa 2012. 

Tämä kuva on Jaakob-ossuaarin kyljestä. Siinä lukee vasemmalta oikealle: Yakob bar Yosef achui Yeshua.

Oikeus vapautti Golanin kaikista syytteistä. Ei pystytty todistamaan, että Jaakob-ossuaari on väärennös. Ei löytynyt mitään näyttöä sille, että Obed Golan tai kukaan muukaan olisi väärentänyt kyseisen ossuaarin tai siinä olevan kirjoituksen. Toisaalta oikeudessa todettiin, että ei ole myöskään täysiä todisteita siitä, että Jaakob-ossuaari on aito.

Raamatullisen arkeologiaan keskittyvä lehti BAR (Biblical Archaeology Review) on jatkuvasti pitänyt tätä ossuaari-tapausta tapetilla. Edellisessä numerossa on 9 sivun artikkeli, jossa esitellään kyseistä ossuaaria ja siihen liittävää polemiikkia ja oikeudenkäyntiä. (Tämä oma kirjoitukseni perustuu lähinnä BAR:n artikkeliin.) Pitää muistaa, että BAR ei ole mitenkään tämän Jaakob-ossuaarin suhteen puolueeton. BAR on selvästi ossuaarin aitouden kannalla, lisäksi BAR:n päätoimittaja Shanks on julkaissut ossuaarista kirjan. Pelissä on mukana myös valtavasti dollareita, jotka vielä entisestään sokaisevat asianomaisten silmiä. Lisäksi BAR sattuu olemaan maailman myydyin ja luetuin arkeologia-lehti, joten BAR:n väellä on tässä tapauksessa "media-monopoli". Oma kirjoitukseni, kuten jo sanoin, on lähes täysin BAR:n tietojen varassa - tämä on tietysti vähän huono homma. Mutta en tee tässä mitään huippututkimusta, vaan kirjoitan blogia:) Esitän tässä nyt siis lähinnä BAR:n kannan, Shanksin kannan. Sitä voi ja on syytä kritisoida - tulevaisuus toivottavasti kertoo meille lopullisen totuuden.

Ossuaarin aitoutta ja epäaitoutta on arvioitu seuraavien pointtien valossa.

1)      Kaksi johtavaa paleografia, André Lemaire Sorbonnen yliopistosta ja Ada Yardeni Jerusalemin Heprealaisesta yliopistosta, ovat vakuuttuneita siitä, että kirjoitus on aito. Paleografia on tieteenala joka arvioi vanhojen piirtokirjoitusten aitoutta ja ikää. BAR:n jutun kirjoittaja Hershel Shanks epäilee löytyykö yhtään mainittavaa paleografia, joka kiistäisi kirjoituksen aitouden. 

2)      Kovan luokan tutkija ja aitouden epäilijöiden johtohahmo Eric Meyers (Duken yliopiston professori) epäilee ossuaaria, mutta hän ei mainitse mitään tieteellisiä perusteita epäilyksilleen. Hän kritisoi sitä, että tällainen sensaatiomainen ossuaari tuli tiedemaailman ja suuren yleisön tietoon jotenkin epäilyttävällä tavalla. Se pyöri erään keräilijän nurkissa. Kyseinen keräilijä ei arvannut sen merkitystä ja siksi hän ei tehnyt siitä suurta numeroa. Kuitenkin BAR:n päätoimittaja Shanks kuuli tästä ossuaarista professori Lemairelta. Shanks kiinnostui siitä ja konsultoi mm. isä Joseph Fitzmyeria, aramean kielen huippututkijaa ja katolista pappia, joka antoi lausuntonsa ossuaarin aramean virheettömyydestä. Tästä rohkaistuneena Shanks, joka on varsinainen konkari nostamaan arkeologia aarteita pyhän maan pölyistä suuren maailman tietoon, pyysi prof. Lemairea kirjoittamaan aiheesta artikkelin. Samana vuonna, 2002, Shanks järjesti tiedotustilaisuuden, jossa julkaistiin tämä sensaatiomainen löytö. Heti tämän julkitulon seurauksena ossuaari nousi jokaisen lehden etusivun uutiseksi – mm. New York Times, The Washington Post. Lehtien toimituksista soitettiin tietysti heti IAA:n asiantuntijoille, mutta he olivat nolossa tilanteessa. Nämä viralliset sisäpiiriläiset eivät nimittäin tienneet ossuaarista mitään. 

3)      Torontossa oli vuonna 2002 suuri tieteellinen konferenssi, jonne saapui tuhansia Raamatun tutkijoita ympäri maailmaa. Lahjakkaana pelimiehenä Shanks järjesti näyttelyn, jossa Jaakob-ossuaari oli ensimmäistä kertaa esillä sekä tutkijoille että kaikille muille kiinnostuneille. Kiinnostus oli valtava. Tutkijoiden lisäksi noin 100 000 ihmistä odotti näkevänsä ossuaarin. Nyt, ymmärtäessään ossuaarin merkityksen, IAA hermostui - näin Shanks ainakin asian esittää. IAA kielsi näyttelyn jatkamisen ja niin ossuaari lennätettiin takaisin Israeliin jatkotutkimuksia varten. Meyers, epäilijöiden johtohahmo, esittää, että tämä sensaatiomainen hulabaloo-tyyli, jolla ossuaari tuotiin julkisuuteen, on se todellinen syy, minkä vuoksi sen aitoutta epäillään. Kyseessä oli tämän tulkinnan mukaan nolo juttu IAA:lle. Se olisi halunnut, että se olisi saanut itse tutkia Jaakob-ossuaarin ja tuoda sen rauhallisesti tutkijoiden tietoon. Hulabaloo ei ehkä ole ihan asiallista, mutta se on vain tyyliseikka. Esiintymistyyli ei todista mitään ossuaarin aitoudesta.

4)      IAA nosti kanteen ossuaarin omistajaa Obed Golania vastaan. He syyttivät, että Golan ja nykyään Egyptissä asuva antiikkikauppias Marco väärensivät ossuaariin Jeesus-nimen. IAA ei saanut Marcoa todistamaan Jerusalemissa käytyyn oikeudenkäyntiin. Shanks, Israelin poliisi ja lehdistö kävivät kuitenkin haastattelemassa Marcoa, joka kiisti kaikki syytteet väärennöksestä. Shanks kirjoittaa, että on naurettavaa väittää, että nämä herrat – egyptiläinen antiikkikauppias Marco ja Obed Golan – onnistuisivat väärennöksellään huijaamaan sellaisia huippupaleografeja kuin Lemairea ja Yardenia. IAA:n väki kuitenkin ajattelee, että se olisi voittanut jutun, jos vain Marco olisi saatu todistajaksi – näyttää siltä, että Marcon todistus olisi vain horjuttanut entisestään heidän väitteitään. Ehkä.

5)      IAA pyysi Tel Avivin professori Yuval Gorenia arvioimaan ossuaarin aitouden. Goren tutki kirjoitusta mikroskoopin takaa ja väitti, että kirjoitukseen on lisätty epäaitoa patinaa, jotta se näyttäisi vanhemmalta. Goren väitti, että epäaidon patinan vuoksi kirjoitus on väärennös. Kuitenkin Gorenin kollega, IAA:n tiimin tutkija Orna Cohen, löysi kirjoituksesta aitoa ja vanhaa patinaa juuri nimestä ”Jeesus”. Tämän lisäksi Goren itsekin myönsi, että hänen oma näkemyksensä epäaidosta patinasta ei ole mitenkään täysin varma. Itse asiassa, oikeudenkäynnissä ja siihen liittyvien tutkimusten myötä, Goren itse myönsi, että sanassa ”Jeesus” on alkuperäistä ja aitoa patinaa ja näin tuo olennainen sana on vähintäänkin vuosisatojen takaa – eikä mikään moderni väärennös. Näin siis Shanks asian esittää.

6)      Shanksin mukaan kaikkein hulluin syyte tuli tragikoomisesti. IAA:n entinen tutkija Joe Zias kertoi vuonna 2003 yksityisesti useille tutkijoille kuten Eric Meyersille, BAR:n päätoimittaja Hershel Shanksille ja ilmeisesti IAA:n väelle, että hän oli nähnyt 1990-luvun puolivälissä tuon Jaakob-ossuaarin jerusalemilaisessa antiikkikaupassa, mutta tuolloin siitä puuttuivat sensaatiomaiset sanat ”Jeesuksen veli.” Näin ollen Zias epäili, että Obed Golan oli lisännyt nuo sanat ossuaariin. Näin kyseessä olisi moderni väärennös – törkeä sellainen.  IAA omaksui tämän näkemyksen, eli sen mukaan ossuaari on autenttinen, samoin siinä olevan kirjoituksen alkuosa on aito ja noin 2000 vuoden takaa, mutta kriittiset sanat ”Jeesuksen veli” ovat modernia väärennöstä. Syytteessä siis väitettiin, että Obed Golan oli ostanut autenttisen ossuaarin, johon oli kaiverrettu arameaksi ”Jaakob, Joosefin poika”, mutta sitten Obed Golan väärensi näiden sanojen jatkoksi sanat ”Jeesuksen veli.” Entisenä juristina Shanks kuitenkin jäljitti tuon jerusalemilaisen antiikkikauppiaan, Mahmoud Abushakaran, joka nykyään asuu Saksassa. Mahmoud kuitenkin väitti, ettei hän ollut ikinä omistanut tuollaista ossuaaria – sellaista ei edes mainittu hänen inventaariolistassaan. Mahmoud otaksui, että Zias oli sekoittanut tuon ossuaarin johonkin toiseen, samantyyppiseen ossuaariin, joka hänellä oli ollut kaupassaan. Loppujen lopuksi selvisi, että Zias yksinkertaisesti valehteli - näin taas Shanks asian esittää. Ensinnäkään, Shanks kirjoittaa BAR:ssa, että Zias ei osaa lukea antiikin arameaa eli vaikka hän olisi nähnyt kyseisen ossuaarin, hän ei olisi osannut lukea sen kirjoitusta. Myöhemmin Zias yritti vetäytyä tästä ongelmien vyyhdistä toteamalla, että hän oli vain vitsaillut kun oli kertonut nähneensä tuon ossuaarin. Hanks, Meyers ja IAA ottivat vitsin todesta.

Lopuksi: Tältä erää näyttää siltä, että Jaakob-ossuaari ja siinä oleva arameankielinen kirjoitus, ”Jaakob, Joosefin poika, Jeesuksen veli”, eivät ole väärennöksiä vaan aitoja. Asia ei kuitenkaan ole vielä loppuun käsitelty. Toisaalta, jos ossuaari ja siinä oleva sensaatiomainen kirjoitus ovat aitoja, niin silloin eteemme nousee kysymys, viitataanko ossuaarissa siihen Jaakobiin, joka oli Jeesus Nasaretilaisen veli (tai serkku). Palaan ehkä jossain vaiheessa tämän kysymyksen selvittämiseen. Tämä oikeusproseduuri on kuitenkin aiheuttanut paljon vahinkoa IAA:lle ja varmasti myös BAR:lle, samoin kuin Obed Golanille ja muille asianosaisille. Israelin arkeologia ja sen tulosten luotettavuus on saanut ikävän särön. Pyhän historian, isojen rahojen ja julkisen mielenkiinnon yhdistelmä takaa aika varmasti isoja ongelmia, ja niin tässäkin tapauksessa.