keskiviikko 31. lokakuuta 2012

Aamunavaus pyhästä huolettomuudesta


Monella ihmisellä on nykyään kova stressi päällä. Sanotaan, että se, kun pienillä lapsilla on valtavasti piippaavia, välkkyviä ja piriseviä leluja, niin hän ei tylsisty. Hän saa jatkuvalla syötöllä virikkeitä, aivot pysyvät stimuloituneina. Itse muistan kuinka näin pikkupoikana painajaisunen. Siinä hallitsematon teknologia-robotti tuli valot loistaen minua kohti. Se oli tunteeton kone, joka halusi tehdä minusta selvää. 

Kuinka paljon koneet, teknologia, internet, media, mainostus ja kaikki tällainen oikeasti pitävät meitä otteissaan? Onko sen kaiken takana jotain inhimillistä? Aina välillä puhutaan evvk-asenteesta. Suuret pyhimykset ovat usein puhuneet pyhästä huolettomuudesta, sellaisesta pyhästä 'hälläväliä -asenteesta'. Nykyään kun ihmiset kantavat huolia monista asioista, kaipaisimme hyvällä tavalla tuota pyhää hälläväliä -asennetta.

Muutama vuosi sitten ateistit lanseerasivat Englannissa suuren kampanjan. He laittoivat linja-autojen kylkiin suuria mainoksia joissa julistettiin: ”Jumalaa ei todennäköisesti ole olemassa, joten lopeta murehtiminen ja nauti elämästä.” Bussikampanjan tarkoitus on vesiselvä: yritettiin myydä väite, että Jumala tekee elämästä yhtä murehtimista ja tylsää. Noiden ateistien näkemys on vähän kummallinen. Jeesus nimittäin sanoo vuorisaarnan muutamassa jakeessa – maailmanhistorian kuuluisimmassa puheessa – yhteensä 4-5 kertaa: älkää murehtiko. ”Älkää huolehtiko hengestänne: siitä mitä söisitte tai joisitte, älkää ruumiistanne, siitä millä sen vaatettaisitte.” ”Kuka teistä voi murehtimalla lisätä elämänsä pituutta kyynäräänkään vertaa? Mitä te vaatetuksesta huolehditte!” Taivaan Isä huolehtii teistä, ”älkää siis murehtiko: mitä me nyt syömme? tai Mitä me juomme? tai Mistä me saamme vaatteet?” ”Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen.” Matt. 6:25-34.

Jeesus opettaa, että juuri siksi, että Jumala on, meidän ei pidä murehtia. Jeesus johdattaa meidät rentoon ja pyhään huolettomuuteen. Mielestäni meidän aikamme lapset, nuoret ja aikuiset todella kaipaavat tällaista rentoa asennetta. Tällainen rentous ja pyhä huolettomuus perustuu yksinkertaisesti syvään ja turvalliseen luottamukseen – kyllä taivaan Isä omistaan huolehtii. Hän huolehtii jopa pikkulinnuista ja kukkasista, totta kai hän huolehtii teistä.

Moni ihminen on täysin stressaantunut ja peloissaan juuri siksi, että hän pelkää ja huolehtii kaikista riskeistä. Moni itkee jo tänään huomisen huolia, toimeentuloa. Pelkurit eivät uskalla. He huolehtivat ja murehtivat niin paljon, että kaikki näyttää mahdottomalta. Jeesus avaa meille aivan erilaisen tien, aivan erilaisen asenteen elämään. Hän puhuu käsittämättömän lujasta luottamuksesta, jonka vuoksi uskallan elää täyttä elämää pyhässä huolettomuudessa. Elämäsi ei ole sattuman varassa, emme ole oikkujen tai kohtalon orjia, vaan kaiken taustalla on rakastava taivaan Isä, eikä mikään kasvoton ja hallitsematon painajaisten robotti tai mörkö.

Pekka Simojoki, Suomi-gospelin kuningas, sanoittaa ajatuksen osuvasti: 
”Voit ehkä yrittää elää riskitöntä elämää ja lasikaapissa voit aarteitasi suojella, mutta kuitenkaan et muuta voi kuin raapaista pintaa. Anna kaikki tai ei mitään, se on hintana elämän. Anna peliin koko pieni sydän, saat itse paljon enemmän!”

2 kommenttia:

  1. Tähän tekstiin en voi sanoa kuin Aamen isolla a:lla.

    Kiitos, että jaksat päivitellä blogiasi aina välillä.

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentista. Kirjoittelen tänne kyllä tosi vaihtelevalla tahdilla. Kommentit ovat kuiteskin aina innostavia!

    VastaaPoista

Kiitos välittömästä palautteesta.