lauantai 7. kesäkuuta 2008

Papit baanalla. Koskakohan ois sopiva hetki tehdä parannus?

Oltiin eilen muutaman papin kanssa Aurajoen Papa Joe-laivalla 'istumassa iltaa'. Oli kaunis ja lämmin perjantai-ilta, joten porukkaa oli liikenteessä. Tapasimme taas mielenkiintoisia ihmisiä.

Olen viime aikoina miettinyt yhtä asiaa liittyen tuhon ihanaan publikaani Sakkeukseen, josta olen jo pari postausta laittanut blogiini. Tuosta rikkaasta, pahasta publikaanien esimiehestä kerrotaan jakeissa Luuk. 19:1 - 10. Hän on se kääpiömäinen kaveri, joka juoksi kiireesti puuhun, nähdäkseen Jeesuksen. Hänestä ihmiset sanoivat; syntinen! Oon alkanut sympatiseeraaman tuota Sakkeusta aika paljon.

Juutalaisen rabbiinisen kirjallisuuden yhtenä perusteoksena on Mishnan traktaatti nimeltään Abot eli Isät. Tuossa Abot-trakussa, joka on siis kirjoitettu 200-luvulla, kerrotaan rabbi Eliezerin todenneen: ’tee parannus yhtä päivää ennen kuin kuolet’, Abot. 2:10.

Eliezerin viisauden voi ymmärtää siten, että 1) elän nyt huolettomasti, ja sitten kuolinkamppailujen lopussa nöyrryn parannuksen, niin mulle käy onnellisesti kuin sille ryövärille ristin puulla! 2) Kuolema voi kuitenkin tulla yllättäen, vaikka huomenna, tänään tai vaikka 103vuoden kuluttua. Tämän takia Eliezer kehottaakin ihmisiä olemaan joka päivä valmiina - tee parannus tänään. Silloin voit olla varma siitä, että teet parannuksen 'yhtä päivää ennen kuin kuolet.' :)

Okei, mutta helppohan se on tehdä parannusta, jos ei oo tehnyt kovasti syntiä. Jos vaikka ammattirikollinen, striptease-tanssija, tai palkkamurhaaja tekee parannuksen, niin hänellä on jossain vaiheessa ammatin vaihto edessä, tai jos hän ei löydä toista työtä, niin hänellä on kääntymyksen myötä työttömyys edessä! Usein näillä kavereilla on tunnollaan myös sellaisia rikoksia, joista joutuu maksamaan korvauksia eli hänestä tulee vielä mahdollisesti työtön velallinen!

Tämä oli juurikin publikaanien oikea onkelma. Heitä pidettiin huijareina, roistoina ja erittäin epäluotettavina. Perimätiedon mukaan näille kavereille ei kuulunut kansalaisoikeuksia. Jeesus kuitenkin sanoo Sakkeuksesta: onhan hänkin Aabrahamin poika! (vaikkakin selvästi tuhlaajapojan teille eksynyt poika.. mutta poika kuitenkin - liiton ja lupausten perillinen, Jumalalle niin rakas.) Fariseukset eivät suostuneet ottamaan heitä piireihinsä. Hurskaat eivät aterioineet heidän kanssaan, Mark. 2. Ihmiset vetivät syntisen ja publikaaninen väliin yhtäläisyysmerkin. Näille kavereille kääntyminen oli tosi kallis juttu. Vaiha työpaikka (jossain vaiheessa) ja korvaa niille takaisin moninkertaisesti se summa, jonka olet heiltä epärehellisesti kiskonut. Tästä on säädökset Mooseksen laissa.

Mitäköhän Sakkeuksen vaimo tai lapset (perinnön saajat) pitivät siitä, että Sakkeus kääntyi? Hän järjesti suuret ja iloiset juhlat Jeesukselle, antoi puolet omaisuudestaan köyhille ja hyvitti rahallisesti niille, joilta oli liikaa kiskonut. Ehkä perhe-elämä vain parani?

Sakkeus ei ole kaveri, joka kääntyy pitkin hampain, laskelmoiden, vaan hän on niin iloinen. Hän kohtaa Jeesuksessa jotain niin kaunista ja rakastavaa. Kaikki on sen kutsun arvoista.

Jeesus sanoi ylipapeille ja kansan vanhimmille; 'Totisesti: portot ja publikaanit menevät Jumalan valtakuntaan ennemmin kuin te.'

Jeesus fariseuksen kodissa: 'hän sai paljot syntinsä anteeksi, sen vuoksi hän rakasti paljon. Mutta joka saa anteeksi vähän, se myös rakastaa vähän.'

4 kommenttia:

  1. Moi Juho!
    Mielenkiintoisia ajatuksia. Sakkeuksen tapaus on mielenkiintoinen. Ehkä Sakkeus on ajan myötä huomannut että jotain hänen elämästään puuttuu vaikka hänellä jo on "kaikkea". Kuten sanoit niin Sakkeus ei kääntynyt laskelmoiden, luulen että se ei ole mahdollista ;). Voisi sanoa että Sakkeuksen usko oli lapsen kaltainen, hän otti ilolla Jumalan valtakunnan vastaan.

    Ootko funtsinu miks rikas mies(Luuk. 18:18-) ei kääntynyt vaikka Jeesus kehotti häntä? Voisko tähän soveltaa kertomusta velallisista jossa toinen saa enemmän anteeksi kuin toinen? Sakkeuksella oli enemmän syntiä "tilillään" niin hän koki Jeesuksen sanat ja teot suureksi armoksi kun taas rikas mies oli elänyt hurskaasti ja noudattanut lakia eikä näin ollen kokenut tarvitsevansa syntien sovittajaa?

    Kertomus rikkaasta miehestä tuo mieleen nykypäivän hyvin vahvasti. Raha on ihmisen epäjumala! On ollut kautta aikojen mutta jotenkin tuntuu siltä että rahan merkitys saa jatkuvasti suuremman jalansijan ihmisten elämässä, tuntuu siltä että n. 15v sit ihmiset ei ollu yhtä ahneita. Voisi jopa kärjistää ajatuksen hyvinvointivaltiosta: Mitä vauraampi maa sitä heikommin ihmiset voivat sekä henkisesti että hengellisesti.

    Keskustelin aiheesta erään ystäväni kanssa ja hän yritti vakuutella minulle että suomalaiset tarvitsevat laman. Itse yritin vakuutella hänelle että suomalaiset tarvitsevat herätyksen(mikä on kuulemma tulossa Turkuun vuonna 2009 ;), rukoillaan sitä). Sanoin ystävälleni että jos lama tulisi niin se keskipiste olisi kumminki rahassa, eikä se mielestäni ole koskaan hyvä asia jos ihminen keskittyy jatkuvasti rahaan. Siis joko siihen että sitä on paljon ja pitää saada lisää tai että sitä ei ole laisinkaan mutta pitää saada lisää :) Sitäpaitsi meillähän oli lama eikä se mihinkään auttanut...

    Nojoo, tässä nyt tuli aiheesta ja vähän vierestä...

    siunattua kesän jatkoa. Itse lähden ekalle leirille torstaina ja pitäis valmistella pari tuntia vielä.

    VastaaPoista
  2. ja onko kukaan miettiny, että halusko lasarus herätä? jos se oli päässy jo ajan vaivoista? mielenkiintonen juttu kuoleman ja kuoleman jälkeisen elämän kannalta....

    VastaaPoista
  3. Kiitos hyvistä kommenteista. Se on jännä juttu minkä takia tuo toinen rikas mies ei kääntynyt, luuk 18. Tuo mies oli aika kunnollinen: ei ollut tehnyt avirikosta, ei ollut tappanut ketään, eikä ollut pettäynyt vaimoaan. Hän ei ollut varas, ja hän kunnioitti vanhempiaan. Rehellinen mies. Eräs kaverini sanoi, että kun ihminen tulee Jeesuksen luo, niin hänen on jätettävä kaikki taaksensa: pahat ja hyvät teot. Hyvien tekojen jättäminen on aika kova juttu. Mutta ainoastaan silloin kun ne jättää pois, ainoastaan silloin ihminen voi olla täysin lojaali Jumalalle. Paavalikin heitti kaiken lakiin perustuvat vanhurskautensa roskiin voittaakseen Jumalan vanhurskauden, joka annetaan sille joka uskoo Kristukseen. Kristuksen tuntemisen rinnalla tuo kaikki entinen hienous - sukutaustat, koulutukset, uskonnolliset virat jne. - olivat pelkkää lehmän lantaa. Fil. 3:4 - 10. 'Entinen on kadonnut, uusi on tullut tilalle.'

    Lasaruksesta; Evankeliumeissa on kaksi lasarusta: Luuk 16 ja Joh. 11. Ehkä kuolleista herätetty Lasarus sai elämäänsä aika kovan haasteen. Jeesus antoi hänelle elämän - mitä varten? Me kohtaamme kaikki tämän haasteen, koska meille on annettu elämä (lahjaksi). Minkä takia lääkärit taistelevat pelastaakseen ihmishenkiä, minkä takia elämän pelastamiseksi uhrataan niin paljon voimia, rahaa jne..?

    VastaaPoista
  4. Kiitos, Juho, päivän opetuksesta. Enpä ole aikasemmin funtsinu tota että hyvät teot tulee myös jättää taakse. Tai omalla tavalla se on ollut selvää mutta tämä konkretisoi ajatuksen!

    Kattellaan heinäkuussa jos tehtäis taas exkursioita ku tuun paikkakunnalle ;)

    ps.

    Lasarus ajatus mielenkiintoinen. Pitääpä antaa aikaa ajatukselle.

    VastaaPoista

Kiitos välittömästä palautteesta.