Nuoret tulevaisuuden apostoleina

Sydneyssä on viime viikkoina tapahtunut paljon. Siellä on ollut kaksi nuorten kristillistä mega-tapahtumaa. Hillsong-festival ja nyt äskettäin oli Paavin tähdittämä katolilaisten nuorten festivaali. Tässä on yksi inspiroiva blogi-postaus tuosta katolilaisten jutusta. Way to go pope! Otetaan me luterilaisetkin mallia raikkaasta meiningistä, avataan silmät ja kohdataan todellisuus ja Jumalan mahdollisuudet.

Pääkkärit

Mun velipoika Matti pääsi Vaasan yliopistoon lukemaan oikeustiedettä! Jipii! Hyviä juristeja tarvitaan aina. Onnea ja siunausta opintojen tielle!

Hesekiel - the Prophet

Tässä on aikoinaan keväällä Helsingin Raamattukoululla pitämäni luennon työstetyt muistiinpanot. Hesekiel oli... kova mies. Jos kiinnostaa niin lue koko juttu.

Hesekiel kuuluu Raamatun kolmen suuren profeetan joukkoon, Jesajan ja Jeremian rinnalle. Hesekiel, pappi Buzin poika (1:2 – 3), toimi ja julisti Babyloniassa, nykyisen Irakin alueella. Pappina Hesekiel on kiinnostunut temppelistä ja Jumalan kirkkaudesta. On ihan mahdollista, että hän myös kävi välillä julistamassa Juudeassa. Kirjassa mainitaan 13 kertaa tarkka päivämäärä, jolloin Hesekiel saa Herran sanan. Hän aloitti julistuksensa vuonna 593 eli Juudean kuningas Jehojakin viidentenä vuotena (1:2 - 3). Kommentaarit ajoittavat hänen julistustoimintansa usein vuosiin 593 – 571 (1:2 – 3; 29:17). Hän oli maanpakolaisuuden aikainen profeetta: 1:1 – 3; 3:11, 15; 11:24. Nimen merkitys: 1) Jumala on vahva, 3:14; 2) Jumala vahvistaa, 30:25; 34:16; 3) Jumala lujittaa profeetasta kovapäisen, 3:8. Juutalainen traditio kertoo, että hänen israelilaiset kuulijansa teloittivat hänet hänen sanomansa vuoksi. Profeettoja vainottiin ahkerasti: Neh. 9:26; 1. Kun. 18:4, 13; 19:10, 14; 2. Aik. 36:14 – 16; Jer. 2:30.

Persona:

Joidenkin tutkijoiden mukaan Hesekiel kuului Elian ja Elisan opetuslapsi-koulun kasvatteihin. Tämä sen takia, että hän puhui paljon jumalallisista ”vaunuista”, ja Eliahan otettiin ’tulisissa vaunuissa tuulen pyörteessä’ taivaisiin, 2. Kun. 2:11. Toinen syy on se, että väitetään, että Hesekiel olisi viettänyt aikaansa nimenomaan niillä kulmilla, joilla Elia ja Elisa ja heidän oppilaansa olivat majailleet, eli Jordanin joen rannoilla, Gilgalin luona. Kolmas syy on se, että Hesekielillä oli itsellään vähän samanlaisia kokemuksia ’Herran käden alla’ olemisesta ja ”taivasmatkoista” kuin Elialla ja Elisalla kerrotaan olleen. Hesekiel esim. sanoo, 3:14: ’Ja henki nosti minut maasta ja tempasi mukaansa. Minä kuljin huumaantuneena, mitään käsittämättä, mutta Herra piti ylläni väkevää kättään.’ Katso myös: Hes. 8:3; 11:1, 24; 37:1 (vrt. 1. Kun. 18:12, 46; 2. Kun. 3:15; Jes. 8:11; Jer. 15:17; 1. Sam. 10:6).

Talmudissa (Baba Batra 14b) Hesekielin sanoma tiivistetään näin: ’Koska Kuninkaiden kirjat päättyvät tuomioon, ja Jeremian kirja on kokonaan tuomiota, ja Hesekielin kirja alkaa tuomiolla, mutta päättyy lohdutukseen, kun taas Jesaja on kokonaan lohdutusta, sinä näet, että me asetamme tuomion tuomiota vasten, ja lohdutuksen lohdutusta vasten.’ Rabbit kielsivät Hesekielin kirjan lukemisen alta 30vuotiailta, koska sen alku ja loppuluvut sisältävät hyvin vaikeasti ymmärrettävää tekstiä. Hesekielin alkuluvut 1 – 3 ovat olleet erittäin tärkeitä juutalaiselle merkava-mystiikalle (1:4 – 5, 26 - 28). Tällainen mystiikkaa nojaa myös siihen, että Elia otettiin tuulenpyörteessä tulisilla vaunuilla taivaaseen, 2. Kun. 2:11.

Kirjan osat ja teemat:

Kirja voidaan jakaa kahteen osaan: tuomio (1 – 24) ja pelastus (25 - 48). Luvuissa 25 – 32 julistetaan tuomiota kansoja vastaan. Luvuissa 15 – 19 Hesekiel puhuu monin vertauksin. Israelia ja Juudeaa verrataan viiniköynnökseen ja aviovaimoon. Pelastuksen julistus voidaan jakaa Israelin uudelleen rakennuksen ja Daavidin kuninkuuden ennustuksiin, 33 – 39, ja exoduksen jälkeiseen uuden temppelin toiminnan kuvaukseen, 40 – 48. Hesekiel on ’Jumalan kommentaari’ Jerusalemin tapahtumille (4 – 24). Teki outoja juttuja saadakseen sanomansa läpi: mykkäkoulua, söi lantaa, sci-fi-näkyjä, makaa kyljellään, käyttäytyy kuin olisi ilman mitään tunteita (ei itke vaimonsa kuolemaa) jne.. Myös Jesaja ja Hoosea saivat sanomansa läpi tuollaisilla radikaaleilla teoilla: Jesaja kulki Jerusalemissa kolme vuotta alastomana (Jes. 20:1 – 3), Hoosea meni naimisiin prostituoidun kanssa (Hoos. 1:2).

Kirjan molempiin osaan kuuluu ajatus Jumalan kirkkaudesta. Tuomio-osassa kerrotaan, että Hesekiel sai itse näyssä todistaa, kuinka Jumalan kirkkaus poistuu temppelistä (8 – 11). Tämän näyn jälkeen hän on vakuuttunut, että temppeli ja Jerusalem tulevat tuhoutumaan. Pelastus-osassa ennustetaan, kuinka Jumalan kirkkaus eräänä päivänä taas palaa uuteen siunattuun temppeliin, jolloin alkaa uusi messiaaninen aikakausi: luvut 40 – 48. Hesekielin kirjassa esiintyy yli 60kertaa toteamus: ’jotta te tietäisitte, että minä olen Herra.’ Kaikki ne tuhon ja pelastuksen tapahtumat, jotka kohtaavat Israelia, kaikkien niiden tulisi avata meidän silmämme ymmärtämään, että Herra on olemassa, ja hän hallitsee historiaa ja kansansa kohtaloa.

Tuomio: Luvut 4 – 24 ennustavat ja kertovat Juudean ja Jerusalemin tuomiosta. Hesekielin piti julistaa tuomio ’syntiselle kansalle’ (20:4; 22:2; 23:36). Tuomion julistus on lähes täysin kirjoitettu vuosien 593 ja 588 välillä, eli ennen temppelin tuhoa vuonna 587/586. Hesekiel ei kuitenkaan muuttunut yhdessä yössä tuomion julistajasta pelastuksen julistajaksi, vaan sekä tuomion julistajana hänellä oli jotain positiivista sanottavaa pelastuksesta, kuten myös toisinpäin eli pelastuksen julistajana hän muistutti myös, että tuho on edelleen mahdollinen. Pelastuksen sanoma (25 – 48) sijoittuu temppelin tuhon jälkeiselle ajalle (587 – 571). Tuomion kirjakäärö (luvut 4 – 24) on kirjoitettu ’molemmin puolin: valituksia ja huokauksia, huutoa ja tuskaa.’ 2:10. Tuomion julistusta kehystää ajatus siitä, että Hesekiel on kansan vartija (3:16 - 21; ((11:3; 13:10 – 12)) 33:7 – 12). Hesekielin on varoitettava kanssa sen synneistä, ja niistä seuraavista tuomioista. Vartijan tehtävä on olla valveilla. Hän vastaa koko kaupungin hengestä. Jos hän nukahtaa, niin koko kaupunki joutuu vaaraan. Jeesus sanoi meille: ’olkaa valveilla’. Siunaus tarkoittaa Vt:ssa usein sitä, että kansa saa asua turvallisesti luvatussa maassaan, kirous ja rangaistus tarkoittavat rankimmillaan sitä, että kansa ajetaan pois luvatusta maastaan, niin että se joutuu harhailemaan maan päällä muukalaisten, eikä siis Jumalana, armoilla. Jakeissa Hes. 33:25 – 29 tulee ilmi, että Juudean tuomio johtui juuri siitä, että lakia ei ollut noudatettu. Tämän takia maa menetettiin.

Väärät profeetat ja valheellinen rauhan sanoma: Paniikinomaisen onnettomuuden keskellä papit, profeetat ja vanhimmat ovat neuvottomia (7:26 – 27). Jumala ei kuule heitä, vaikka kuinka huutaisivat, 8:18; 7:15 – 25. Väärät profeetat hokevat valesanomaa rauhasta: Hes. 13 (13:16). Kansa kuitenkin pilkkaa ja nauraa Hesekielille ja hänen ennustuksilleen. Eivät ne toteudu pitkään aikaan, 12:27. Hesekiel pitää tulisen puheen vääriä profeettoja vastaan (luku 13; vrt. Jer. 14;23). Hesekiel vaatii, että valeprofeetat pitää erottaa kansasta (13:9 – 12, 22:28).

Tuomion julistus Jerusalemille: 7:15 – 23. Lopulta Juudean johtomiehet ja kansa ajautuu epätoivon partaalle, ja he sanovat, ’ei Herra meistä välitä’, (8:12; 9:9). Samanlaisessa epätoivossa tuo maan mato Jaakob, josta Jesaja kirjoittaa, ryömii kun Herra puhuu sille: ’älä pelkää, minä olen sinun kanssasi. Älä arkana pälyile ympärillesi – minä olen sinun Jumalasi. Älä pelkää, Jaakob, sinä maan mato’ (Jes. 41:10 - 14).

Tuonela ja hautuumaa: Hesekiel vertaa Israelin tilaa ja kohtaloa hautausmaahan, Hes. 37:1 - 3. Jeesus ja Jeremia käyttivät samanlaista kielikuvaa kuvatessaan Israelin kuollutta tilaa: Jer. 19:6, 13; Matt. 23:27. ’Valkaistu seinä’ viittasi Jeesuksen aikana farsiealaseen tekopyhyyteen: Ap. t. 23:3 - 4; Hes. 13:10; Matt. 23:27; CD-A 8:12; 1QH12:9. Saastunut seinä valkaistiin niin, että se erottuisi, jotta sitä voitaisiin varoa.

Tuonela: siellä ovat pakanat, jumalattomat, ja kaikki, jotka levittivät kauhua maan päällä eli Assyria, Egypti, Tyros (luku 32, vrt. 37:1 – 3). Tuolla tuonelassa, 32, mainitaan olleen lähinnä sotilaita ja kuninkaita.

Tuomionjulistuksen tarkoitus on, että Israel kääntyisi Jumalan puoleen (33:10 – 12). ’Miksi te kuolisitte israelilaiset’. On ehkä olennaista, että tämä kysymys kysytään heti sen jälkeen kun on kuvailtu, miten ei-juutalaiset jumalattomat ovat päätyneet pakanoiden joukkoon tuonelaan, 32. Jumalan tahto ei ole, että Israelin kohtalo olisi tuonelassa muiden tyrannien keskellä. Luvussa 37 Jumala lupaa nostaa omansa kuolleista. Ennustuksia kuolleiden ylösnousemuksesta löytyy esim. jakeista Dan. 12:2 ja Jes. 26:19.

Pelastus: Jumala pelastaa kansansa oman pyhän nimensä tähden, ei Israelin hyvien tekojen tähden, 36:22 – 30. Pelastukseen kuuluu ennen kaikkea exodus (36:24 - 31). Tuona aikana Jumala antaa kansalleen, omilleen uuden sydämen, 11:17 – 20; 18:31, ja uuden hengen. Silloin solmitaan uusi liitto ja rauha vahvistetaan (37:26). Silloin Jumala puhdistaa kansansa kaikesta saastaisuudesta. Tämä sopii hyvin yhteen Jeremian profetian kanssa uudesta liitosta, Jer. 31:31 – 34. Exodus ja temppelin uudelleen rakennus: 20:40 – 42; 37:26 - 28. Herra on Israelin paimen – homma uskotaan myös Daavidille. 34; 37:24 – 28, uusi liitto, paimen, Daavid, pyhäkkö ikuisesti heidän keskellään. 34:23 – 31. Heti tämän jälkeen kerrotaan luvussa 35 Edomia kohtaavasta tuomiosta (Seirin vuoret). 35. Israelin viholliset kokevat tuhonsa ja Israel siunataan, 36:8 – 15. Tuona uuden exoduksen aikoina katsotaan menneitä kärsimyksen aikoja ja sanotaa, ’Ei enää’ – 34:10; 36:12, 14, 15; 39:29. Israelin autioituneesta maasta tulee kuin Eedenin puutarha, 36:34 -36. Ennustus uudesta exoduksesta ei koske ainoastaan Juudean eli eteläisen valtakunnan kahta heimoa (Juudea ja Benjamin), vaan myös niitä kymmentä kadonnutta heimoa, jotka Assyria ajoi maanpakolaisuuteen vuonna 722 (Hes. 37:11, 15 - 16). Pelastuksen aikana nousee kuningas Daavid, joka johdattaa Israelin kulta-aikaan. Tämän uuden Daavidin messiaanisen hallinnon aikana on vallassa myös uusi leeviläinen papisto, jonka tomista uudessa temppelissä kerrotaan luvuissa 40 – 48. Myös Jeremian kirjan pelastus-ennustuksissa kerrotaan leeviläisen papiston uudelleen nousemisesta: Jer. 33:14 – 26.

Näky uudesta temppelistä: 40 – 48. Hesekiel uutena Mooseksena.

Kaksi vuotta ennen Hesekielin viimeisintä kirjattua näkyä, hän näki vision uudesta temppelistä ja uudesta maasta (40 – 48). Tämän näyn hän sai siis vuonna 573. Hesekielin ei kerrota saaneen yhtään näkyä vuosien 586 – 573 välillä. Ehkä hän tuona aikana toimi opettajana Egyptin juutalaisten keskellä, ja selventeli ajatuksiaan tulevasta Israelin uudelleen rakentamisesta.

Hesekielin visio maan, temppelin ja jumalanpalveluksen uudelleen järjestelystä noudattaa aika hyvin Mooseksen kirjoista löytyviä ohjeita. Temppelin uudelleen rakentaminen (40 – 43; 46:19 – 47:12) on verrattavissa Mooseksen visioon liittoarkusta Siinain vuorella (Ex. 25:8 - 18). Hesekielin ohjeet temppelipalveluksesta uudessa temppelissä (43:18 – 46:15) muistuttavat Mooseksen ohjeita, jotka hän antoi noustuaan Abarimin vuorelle (Num. 27:12 – 29:40). Maan jakoa (47:13 – 48:35) voidaan verrata Mooseksen antamiin ohjeisiin (Num. 34 - 36), jotka Joosua laittoi myöhemmin käytäntöön (Joos. 13 - 23). Hesekielin hahmottamat tulevan maan rajat (47) muistuttavat rajoja, joista Mooses puhui jakeissa Num. 34:1 – 12.

Luvussa 43 kerrotaan kuinka Herran Kirkkaus (Kabod) saapuu uuteen temppeliin Jerusalemiin, josta se oli aikaisemmin, ennen temppelin tuhoa poistunut (luvut 8 - 11). Hesekielin kirja päättyy ihmeelliseen ennustukseen siitä, että uudistetusta Jerusalemin temppelistä pulppuaa lähde, joka virtaa Kuolleeseen mereen ja muuttaa sen makeaksi, niin että siinä tulee elämään kaikenlaisia kaloja kuten Välimeressä! Hes. 47:1 – 12. 'Tästä lähtien' Jerusalemin nimi on oleva 'Herra on täällä' (45:6; 48:35).

Hes. 37. Luku 37 on erittäin keskeinen sekä juutalaisille että kristityille. Siinä puhutaan kuolleiden ylösnousemuksesta ja tätä ihmettä verrataan uuteen, Israelin kahdentoista heimon eksodukseen - kotiin paluuseen, joka inhimillisesti näyttää mahdottomalta toiveelta. ’Herra sinä sen tiedät.’ ’Nämä luut ovat Israelin kansa.’ Kaksiosainen herääminen: 1) ruumis syntyy 4 – 8 (..elämää niissä ei ollut.), 2) Henki tulee kuolleisiin, ja tekee heidät eläviksi, 9 – 11. Jännä tulkinta: Ensin toteutuu kansallinen exodus, 12 - 13, ja tämän jälkeen kotiin palannut kansa kokee hengellisen heräämisen – Henki, 37:14.

Luvun 37 hautausmaa saattaa viitata Zedekian armeijan tappioon Jordanin joen, Gilgalin alueella vuonna 587, 2. Kun 25:3 – 21; Hes. 12:10 – 20. Jakeen Hes. 37:1 (3:22; Dtn. 34:3) saattaa viitata Gilgalin laaksoon. Gilgal oli paikka, jonka kautta israelilaiset tulivat Joosuan johdolla luvattuun maahan, Joos. 5. Siellä Elia ja Elisa myös pitivät profeetta-kouluaan, 2. Kun. 2:1, 5; 4:38. Se oli tuttua aluetta ’profeetanoppilaille.’

Gogin sota: 38. Gog hyökkää kotiin palanneen Israelin kimppuun. Tässä sodassa Jumala osoittaa voimansa ja auttaa suvereenisti kansaansa, jolloin Jumalan valta vahvistuu koko maailmassa.

Vertaukset ja vertaukselliset teot: Hesekiel oli kuuluisa vertauksistaan, 15 - 19. Hän kertoi Israelin historiasta, nykytilasta ja tulevaisuudesta eri tarinoiden kautta. Häntä nimiteltiin ”lemmenlaulajaksi”, jota kuunneltiin mielellään, mutta jota ei oikeasti uskottu (33:32). Vertaukset: puu, 15, uskoton vaimo, 16 (kertomus Israelin tarinasta, Israel käytti kaikkia Herran antamia lahjoja väärin). Monet profeetat vertasivat Israelia porttoon: Jer. 3, Hoos. 2:4 - 15, Hes. 16. Vertaus kotkasta, setristä ja viiniköynnöksestä, 17. Hesekiel laulaa laulun Israelin ruhtinaista, 19:2 – 9. He olivat kuin leijona, joka kulki Egyptistä Israelin kautta Babyloniaan. Israelin tarina: ’Sinun äitisi oli kuin viiniköynnös.’ 19:10 – 14. Sisarukset Ohola ja Oholiba, 23:2 – 49.

Oudot teot herättivät ihmiset kysymään, ’Miksi teet noin? Onko se jokin merkki meille?’ Tekoja: kiireinen muutto, 12:2 – 11. Hesekiel laittaa padan tulelle: 24:2 – 15. Hänen vaimonsa kuolee, mutta hän ei saa surra häntä. 24:16 – 27. Hän leikkaa itselleen oudon kampauksen, jonka jälkeen hän polttaa osan leikatuista hiuksista, osan hän leikkaa miekalla ja osan hän heittää tuulen vietäväksi (5:1 - 4). Hän asettuu kyljelleen Jerusalemin kaupungin pienoismallin ympärille moneksi kuukaudeksi, joiden aikana hän juo vain vähän vettä päivittäin ja ruoakseen hän syö paistettua lehmän lantaa (4:1 - 17). Profeetta on esikuvana sille, mitä Juudea ja Jerusalem joutuvat kohta kokemaan kun sekin piiritetään ja tuhotaan. Tällaisilla oudoilla teoilla kerrotaan, mikä on Jerusalemin ja Juudean raskas tuomio: se piiritetään, se joutuu kuin pataan kitumaan, sen kansa hävitetään taivaan tuulin, osa kuolee miekkaan ja osa palaa poroiksi. Vastaavanlaisia tekoja ovat myös ne, että Hesekiel syö toimintansa alussa kirjakäärön, 3:1 – 3, ja hän tulee aina ajoittain mykäksi (3:15, 26 - 27).

Hesekiel valittaa, että epätoivoon pikkuhiljaa ajautuva kansa on tympääntynyt ’hänen arvoituksiinsa’, 21:5. Häntä pidetään osuvana mutta turhana ’lemmenlaulujen laulajana’, 33:32. Jakeessa Val. 2:13 kysytään: ’mitä minä sanoisin sinulle, tytär Jerusalem, mihin vertaisin sinua? Kenen kohtaloa muistuttaa sinun kohtaloasi, Siion, mistä löydän lohdutuksen sanat? Suuri kuin meri on sinun vammasi, kuka voi parantaa sinut?’ Hesekielin vertaukset Siionin kohtalosta olivat usein kaikkea muuta kuin kansallis-romanttisen kauniita. Nämä vertaukset olivat shokeeraavan rajuja: Ohola ja Oholiba (23).

Israelin tila: Kansa luotti väärällä tavalla temppeliin (24:21, 25; Jer. 7:4, 9 - 11) ja isien valintaan (33:12 – 20; 33:24). Israelilaisilla oli väärä luottamus. He ajattelivat, että koska yksi ihminen eli Aabraham sai aikoinaan luvatun maan, niin kai he nyt sen myös pitäisivät, kun heitä oli paljon enemmän, 33:24. Samoin he luottivat ehkä liikaa esi-isiensä hyvään vaellukseen (patriarkat), ajatelleen, ettei heidän pahoista teoista seuraisi rangaistusta (33:12 – 20). Hesekiel julisti, että jokainen tuomitaan hänen omien tekojensa mukaan. Israelilaiset sanoivat tähän, 33:20: ’Herra ei tee oikein.’ Ei auta vaikka Nooa, Daniel tai Job (14:14) seisoi Jumalan edessä kansansa puolesta.

Israel kansojen keskellä: ’Me haluamme olla kuin kansakunta kansakuntien joukossa, niin kuin muutkin.’ Israelin piti olla kaikkien kansojen keskellä tuomassa Jumalaltaan saamaansa opetusta kansoille, mutta Israel on itse kaikkein epäuskoisin, 5:5 – 9, vrt. Jes. 43. Israel on huonompi kuuntelemaan Jumalan puhetta kuin pakanat (3:5 – 7). Juudean johtajat elivät niin kuin naapurikansat, he eivät noudattaneet Herran tahtoa (11:12). He haluavat olla niin kuin pakanat, ja palvoa kiviä ja puita. 20:32 – 34. Hesekielin mukaan Juudea on Sodomaa pahempi, 16:48 – 57 (vrt. Matt. 11:23 – 24).

Ekskursio: Vieraat kansat:

Kansojen kohtaloita ja tuomioita käsitellään luvuissa 25 – 32. Tutkijat usein huomauttavat, että näissä luvuissa esitetyt kansoja koskevat kohtalot sopivat kohtalaisen hyvin yhteen Raamatun ulkopuolisten historian kertomusten kanssa. Tärkeimmät oheislähteet ovat Babylonian aikakirjat. Hesekiel ei juuri kerro kansojen pelastumisesta kuten Jesaja, joka kertoo, että lopulta ’tulee vielä aika’, jolloin kaikki kansat vaeltavat Siionin vuorelle, jossa aseet taotaan auran teriksi ja vesureiksi, Jes. 2:1, 4. Aamoksella, Jeremialla ja Jesajalla on pitkiä profetioita kansojen kohtaloista: Aam. 1 – 2; Jes. 13 – 23; Jer. 46 - 51. Hesekiel on kuitenkin kansainvälinen profeetta, joka ei huudellut sanomaansa turvallisen etäisyyden päästä, vaan hän vetosi kansan johtajiin, jos mahdollista, niin henkilökohtaisesti: 28:2, 12; 29:2; 31:2; 17:11 – 21. Tulevaisuudessa pelastuksen aikana Israelin juutalaisilla ja ei-juutalaisilla olisi samat kansalaisoikeudet, ja kaikenlainen rasistinen syrjintä loppuisi ja kiellettäisiin: 47:21 – 23. Hesekiel syytti aikalaisiaan, israelilaisia m. m. muukalaisten sortamisesta, 22:7.

Israel kansojen hampaissa, ja kansat Jumalalle vastuussa: kirous ja siunaus

Hesekielin kirjassa kerrotaan seuraavien kansojen kohtaloista: Ammon, Moab, Edom, Filistea, Tyros, Egypti ja Sidon. Näiden kansojen tuomion syynä oli usein antisemitismi, johon he olivat kaikki syyllistyneet, 28:26. Lopulta he saavat juoda omaa myrkkyään, joka on kehittynyt kateudesta ja vihasta (35:6, 11). Ammon ilkkui, kun Jerusalemin temppeli tuhottiin, 25:3. Moab naureskelee, että Juudalle on käynyt niin kuin kaikille muille kansoille, 25:8. Edom on julmasti kostanut Juudan kansalle, 25:12. Filistealaiset ovat ’ikimuistoisen vihansa ajamina ja kaunaa ja inhoa täynnä’ levittäneet tuhoa Juudeaan, 25:15. Tyyros on iloinnut kun Juudea, ’kansojen portti’ on tuhoutunut. Se näki Juudean tuhossa vain oman mahdollisuutensa rikastua, 26:2.

Israelin pelastus-ennustuksissa painotetaan, että lopulta viholliset eivät enää piiritä Israelia, vaan se saa lopulta elää rauhassa, 28:26; 34:28. ’Enää he eivät joudu toisten kansojen armoille eivätkä petojen hampaisiin, vaan he elävät rauhassa eikä kukaan ahdista heitä.’ 36:30. Herra pelastaa heidät, niin, ’että ette enää joudu kärsimään toisten kansojen pilkkaa nälänhädän vuoksi.’ Silloin pelastuksen aikana Israel palaa nöyränä, uudistettuna ja kiitollisena kotiinsa luvattuun maahansa, ja tuo autioitunut maa muuttuu niin, että siitä tulee ’kuin Eedenin puutarha’, 36:35. Silloin, uuden exoduksen jälkeen, katsotaan julmaa menneisyyttä ja sanotaan: ’Ei enää’ – 36:12, 14, 15; 39:29.

Eri kansojen kohtaloita:

Babylon: Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että Babylonia ei mainita tuomittujen kansojen luettelossa siitä huolimatta, että Babylonia tuhosi Jerusalemin, temppelin ja ajoi Juudean kansan maanpakolaisuuteen. Eikö Hesekiel uskaltanut profetoida Babyloniaa vastaan, kun hän itse asui siellä? Tämä tuskin on oikea vastaus, koska Hesekieliä ei voi kutsua miksikään pelkuriksi. Syy tähän asiaan on varmasti se, että Babylonin kuvataan toteuttaneen Herran sille antama tehtävä. Tuhotessaan Juudean se toimi Herran palvelijana (29:18 – 21; 30:25; 29:17 – 20; 30:10 – 13). Samalla Babylonia tekee Herran työtä tuhotessaan Tyroksen ja Egyptin. 30:24 – 25. Toisin kuin Hesekiel, Jeremia (50 - 51) ja Jesaja (13 - 14; 47; 48:12 - 16) julistivat Babylonialle tuomion.

Egypti (29 - 32) ja Tyros (26 - 28) saavat kovimmat tuomiot. Molemman kerrotaan olleen Eedenin puutarhassa, ja nousseen siellä verrattomaan kunniaan (Tyros, 28:12 – 17; Egypti, 31:8 – 11). Jesaja kuvaa myös Babylonian tällaista Eedenin paratiisin unelmia vasten: Jes. 14. Tuolta täydellisestä puutarhasta se syöstään matojen keskelle tuonelaan, 14:10 – 15, kuten myös Tyros ja Egypti.

Tyros: Tuomio – alimpaan tuonelaan: 32:17 – 32; 26:20. Syynä tuomioon on Tyroksen ylpeys: 28:2, 6, 9. Se sanoi; ’minä olen jumala, minä istun jumalten istuimella keskellä merta.’

Eeden ja luominen:

Vt:n mukaan Eedenin paratiisi sijaitsi Babyloniassa, Eufrat-joen varrella. Ehkä tämä innosti profeettaa puhumaan Eedenistä ja luomisesta. Jesaja ja Hesekiel kuvaavat heikompiaan tyrannisoivia maailmanvaltiaita paratiisin kaunokeiksi, jotka loistavat viisaudellaan, mutta joiden syntinä on ylpeys. He ovat alistaneet muita kansoja, ja tämän takia ne suistetaan tuonelaan. Lopun ajan Israel nähdään puhkeavan kukkaan ja kukoistukseen, niin että siitä tulee kuin Eedenin paratiisi: Hes. 36:33 – 35; 34:25 - 30; Jes. 11:1 – 10; 65:25. ’Tulevaisuus on menneisyydessä!’ Val. 5:21. Eedenin paratiisi on menneisyyttä, mutta se on myös tulevaisuutta, koska olemme matkalla paratiisiin.

UT:ssa uusi luominen esiintyy eri kohdissa. Paavali sanoo, että ’jokainen, joka on Kristuksessa, on uusi luomus’. (2. Kor. 5:17; Gal. 6:15; vrt. Jes. 43:19). Jeesus puhui, että ’uuden maailman syntyessä’, Matt. 19:28, hänen 12opetuslastaan saavat johtaa Israelin 12:sta heimoa. Paavali hehkuttaa, että ’koko luomakunta odottaa hartaasti Jumalan lasten ilmestymistä.., ja sitä, että se pääsisi kerran pois katoavaisuuden orjuudesta.’ Room. 8:19 – 21, 23.

Kuulumisia, kirjoja ja mystiikkaa

jViime aikoina olen lueskellut paljon pitkästä aikaa: Brant Pitre - Jesus, the Tribulation, and the End of the Exile. Mahtava tutkimus. Jeesus-tutkimuksessa mennään kovaa vauhtia eteenpäin ja asioista tulee vain entistä jännempiä! Näistä asioista innostun aina. Jeesus on niin rock!

Sitten luin puhtaasti hengellisen kirjan eli John Piperin Let the Nations be Glad. Sekin oli hyvä teos mieheltä, joka tsemppaa nuoria ja vanhempia jatkuvasti elämään merkityksellisempää elämää. Hän vetoaa meihin: 'don't waste your life.' Se on ihan totta uskoit sitten mihin tahansa, tai vaikka et uskoisi mihinkään. Tiimalasisi tyhjenee. Elämä on lahja. Älä pelkää. Elä. Tulee mieleen Einsteinin neuvo: 'Elämä on kuin pyörällä ajaminen, pysyäksesi pystyssä sinun on pysyttävä liikkeessä.'

Piperin kirjan yksi johtava ajatus oli tämä: 'God is most glorified in us when we are most satisfied in him.' Jumala siunaa sitä, jota hän käyttää. Meidät siunataan siunaukseksi maailmalle. Hän siunasi Aabrahamin, jota hänen kauttaan kaikki kansat tulisivat siunatuiksi, 1. Moos. 12:1 - 3. Tämä ajatus, että Herran omat siunataan siunaukseksi on teologisestikin ihan oikea. Psalmissa 67, joka on vähän muunneltu versio Herran siunauksesta, vahvistaa tämän väitteen seuraavin sanoin; '..hän kirkastakoon meille kasvonsa. Silloin koko maa oppi tuntemaan sinun tiesi Jumala.'
Siunakseen kuuluu kuitenkin aina myös kivut: murtaminen. Kyse ei ole helposta tiestä.

Piperillä oli hienoja ajatuksia ylistyksestä ja hän toi esille myös eri jamppojen näkemyksiä tuohon hommaan liittyen: 'Luther expresses the freedom of worship from place: '' The worship of God... should be free at table, in private rooms, downstairs, upstairs, at home, abroad, in all places, by all people, at all times. Whoever tells you anything els is lying as badly as the pope and the devil himself.' Tyypillistä lutteria:) Jeesus kertoi, että taivaan Isä etsii rukoilijoita, jotka palvovat häntä hengessä ja totuudessa. Se ei katso aikaa, ei paikkaa. Ei väliä oletko Samariassa tai Jerusalemissa, kirkossa tai Mekassa. Oikea paikka on jalkojesi alla, totuudessa ja hengessä.

Minusta ehtoollis-liturgia; joka muuten yhdistää selvästi klassista kristillistä uskoa tunnustavia kirkkokuntia kuten luterilaisia, katolilaisia ja ortodokseja; on niin mahtava. Näissä ikivanhoissa liturgisissa kohdissa seurakunta ylistää Jumalaa sanoin; 'Totisesti on oikein ja arvollista, että me KIITÄMME SINUA AINA JA KAIKKIALLA, pyhä Herra, kaikkivaltias Isä, iankaikkinen Jumala, Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta.' Seurakunta laulaa myös mystisesti ja paradoksaalisesti: 'pyhä, pyhä, pyhä Herra Sebaot! TAIVAS JA MAA ON TÄYNNÄ SINUN KIRKKAUTTASI.' Tällaiset väittämät, kuten esim. se, että maa olisi täynnä Herran kirkkautta, aukeaa vain sille, joka uskoo. Profeetta Jesajan kutsumus-näyssä julistetaan samalla tavalla, Jes. 6:2: 'Hänen kirkkautensa täyttää kaiken maan.' Vau! Kristittyjen olisi ihan hyvä sukeltaa uskomme mystiseen todellisuuteen. Se tekisi terää itse kullekin.

Pitren teoksesta en osaa vielä sanoa mitään. Liian monimutkaista sulatettavaksi ymmärrettäväksi tekstiksi näin nopeasti, vaikkakin saamarin kiehtovaa!

Ripariretki Ruissaloon

Lähden tänään entisen ripariryhmäni kanssa Ruissaloon viettämään iltaa. Sääennusteen mukaan illalla pitäisi olla hyvä ilma. Tapaamme siis suunnitellun ohjelman mukaisesti Ruissalon Villa Saaro–nimisen kahvilan luona tänään illalla klo 18:00 – 18:10. Kuvia Ruissalosta ja Villa Saarosta löytyy tästä.

Turun kauppatorilta lähtee linja-auto nro 8 Ruissaloon 30 minuutin välein. Päätepysäkki on juuri Villa Saaron vieressä.


Elippä kaikki talvilomariparini käyneet kipinkapin illaksi Ruissaloon! Omia pelejä voi ottaa mukaan: palloja, frisbeen, mölkyn jne.. Nähdään!

KK - kuolemankauppias

Olen viime aikoina lueskellut ihan tarkoituksella kaikenlaisia nuorten kirjoja. Sain juuri luettua Riku Rinteen KK:n, joka kertoo Kari Korhosen, entisen pahan linjan nistin, kovan tarinan ojan pohjalta evankelistaksi. KK oli siis omien sanojensa mukaan nisti. Tällaisia kirjoja luettaessa tulee mieleeni usein, se tosiasia, että en ole kokenut itse oikein mitään karmaisevaa. Toimin kuitenkin nuorisotyössä. Voiko minulla olla mitään katu-uskottavuutta kovisten keskellä? Kyllä. Mun mieletä elämän tuhoaminen, ja vuosien haaskaaminen huume-höyryissä ei ole mikään kovan miehen meriitti, päinvastoin.

En ole koskaan ollut narkkari, en ole koskaan vetänyt huumeita. En ole tappanut ketään, en ole pahemmin varastellut mitään. Kaiken kaikkiaan olen elänyt, ja elän parasta aikaa, aika kesyä nuoruutta.

Jeesuksen nuoruusvuosista ei evankeliumeissa kerrota, mutta on hyvin todennäköistä, ettei hänellä ollut mitään holtittoman nuorisorikollisen/nistin taustaa. Tuhlaajapoika-kertomus ei ole mitenkään Jeesuksen suhteen omaelämänkerrallinen:) Jeesus ei nuoruudessaan hortoillut jossain ’laveilla synnin teillä’, vaan todennäköisesti hän valmistui tehtäväänsä eläen ihan normaalia ja kunnollista elämää, johon kuului varmasti paljon pyhien kirjoitusten tutkimista ja rukousta - Jeesuksen (evankeliumien pohjalta) tuntien.

Tosiasia on, että vaikka nuorilla onkin ongelmia, niin suurin osa nuorista elää ihan kunnollista elämää, johon eivät kuulu huumeet, alkoholi, vapaa seksi tai aseet. Hyvä niin. Tähän enemmistöön kannattaa panostaa. Heitä pitää rohkaista, niin että heistä saadaan elämänkauppiaita, eikä kuolemankauppiaita, tai -asiakkaita.

KK on hyvä kirja. Mielestäni ei ole mitään syytä romantisoida ’katu-uskottavien kovisten’ elämää. Mitä hienoa siinä on, että joku tuhoaa omaa, lähimmäistensä ja muiden ihmisten elämää huumeilla ja väkivallalla? Minusta tällaiset kaverit ovat tekopyhiä – sanan varsinaisessa merkityksessä – kun he haluavat antaa itsestään eläväisen ja vauhdikkaan kuvan. Kuoleman kauppias sopii oikein hyvin kirjan nimeksi. KK on puhutteleva tarina tämän päivän nuorelle. Ei ole hienoa olla nisti. Se tulee varmasti kirjan myötä selväksi.

Oikeastaan kirjassa kerrotaan totuus siitä, mitä tuollainen holtiton elämä on. Kaikkia masennuksia ja huonoja tuulia hallittiin pillereillä. KK tunnustaa juuri ennen ”vapautumistaan”, että kymmenen vuotta on kulunut aivan turhaan, ja että missään ei ole ollut mitään järkeä. Näiden epätoivoisten totuuden hetkien keskellä KK kohtaa Jeesuksen, joka pelastaa hänet kuoleman tieltä.
ps. Kiitosta Rinteen Rikulle hyvästä ja puhuttelevasta kirjasta!
Ei haaskata tätä elämää - sijoitetaan se elämän palvelukseen jo tänään.

Voiko kännykällä paistaa kananmunia tai poksautella popkorneja? Ei.

Weinbergerin blogissa on näistä asioista käyty tarpeellista keskustelua. Epäselvien ja ristiriitaisten huhujen sijasta ois hyvä saada näistä asioista joitain tarkkaa tietoa. Netissä pyörii niin paljon huijareita. Ilmeisesti kyse onkin huijaksesta, eli jotkut tyypit haluavat esittää harhaanjohtavia youtube-videoita, joissa mukamas osoitetaan, että kännyköillä voi poksautella popkorneja. Kannattaa katsoa tästä.

ps. mulla on illalla kiva haaste edessä. Oon pitämässä krs:n nuorille aikuisille opetusta Daavidista. Kiehtova kaveri. klo 18:30 Aureliassa.

Erotiikan extremeä, tosi rakkaus odottaa.

Nuoret ovat kyselleet tästä aiheesta vähän tietoa, ja siksi listaan tähän joitain ajatuksia. Aiheeseen löytyy hyvin esitettyä opastusta tästä ja tästä linkistä. Tuo eka linkki kertoo Tosi Rakkaus Odottaa -liikkeen jutuista. Niillä on mahtava nimikkobiisi: ei suojaa kondomi sydäntä. Lukekaa ne, niin mun ei pidä toistaa kaikkea niissä esitettyä. Allekirjoitan nimittäin niissä esitetyt asiat - tiukkis kun olen :).

Tässä yksi lainaus tuosta ekasta linkistä:

”Mielihyväkulttuurissa odottaminen on radikaalia, varsinkin seksin odottaminen. Helppoa se ei kuitenkaan ole, mutta se kannattaa. Tässä kirjasessa mietitään, miten nuori voi tehdä itsenäisiä, omaa seksuaalisuutta ja tulevaa avioliittoa rakentavia valintoja. Mitä kannattaa ottaa huomioon kumppania valitessa? Entä millainen on hyvä ihmissuhde?
Tosi rakkaus odottaa -liike tukee niitä nuoria, jotka haluavat säästää seksin avioliittoon sekä niitä, jotka kamppailevat seksuaalisuuteen liittyvien kipujen ja syyllisyydentunteiden kanssa. Kaiken yllä on armo, jonka varassa voi aloittaa alusta.”

''Jo vihkosen alkulehdillä kerrotaan kampanjan olevan kaikkea muuta kuin seksuaalikielteinen: ”Seksuaalisuus on ihmisen rikkaimpia ja kauneimpia ominaisuuksia. Se voi tuoda elämään valtavasti iloa, onnea ja energiaa.” Yhtenä syynä, miksi seksi pitäisi säästää avioliittoon, Tosi rakkaus odottaa -vihkonen mainitsee seksuaalisuuden särkyvän helposti. Seksi tarvitsee suojakseen avioliiton tarjoamaa rakkautta, turvallisuutta ja sitoutumista. Kirjasen tarkoituksena on mahdollistaa lukijan ja hänen tulevan puolisonsa mahdollisimman nautinnollinen ja eheä seksielämä.''

”Kirkon nuorille suunnatuilla seksisivuilla valaistaan että yhdyntä ei milloinkaan ole pelkkä fyysinen akti, vaan se on aina myös kokonaisvaltainen, henkinen tapahtuma. Siksi nettisivujen mukaan vapaissa seksisuhteissa koetaan usein esimerkiksi raskaaksi tulemisen pelkoa ja sen tuomaa epävarmuutta. Esiaviolliseen seksisuhteeseen vakuutetaan myös liittyvän – avioliitossa harjoitettua seksiä useammin – epäonnistuneen yhdynnän tuomaa pettymystä ja häpeää sekä hylätyksi tulemisen pelkoa. Toistuvien esiaviollisten seksuaalisuhteiden ajatellaan myös saattavan lisätä sitoutumiskyvyttömyyttä.''

Ja sitten pari personaalista ajatusta. Rabbiiinisen juutalaisuuden perustekstissä, Mishnassa, on mielestäni tosi hieno ajatus rakkaussuhteiden riippuvaisuuksista. Abot. 5:16: ''A: In any loving relationship which depends upon something, when that thing is gone, the love is gone. B: But any which does not depend upon something will never come to an end. C: What is a loving relationship which depends upon somethin? That is the love of Amnon and Tamar, 2. Sam. 13:15. D: And one which does not depend upon something? That is the love of David and Jonathan.''

Amnon rakasti Tamaria, ja tämän takia hän halusi päästä tämän kanssa sänkyyn - keinolla millä hyvänsä. Tälle toiveelle tuli muutama este, mutta esteistä viis, ja himossaan Amnon makasi Tamarin väkisin. Tämä jälkeen Raamattu kertoo, että 'Amonin valtasi voimas vastenmielisyys Tamaria kohtaan, voimakkaampi kuin rakkaus, jota hän oli sitä ennen tuntenut.' 2. Sam. 13:15. Eräs varttuneempi herrasmies, charmikas ja naisten rakastama, on sanonut, että 'moni mies rakastaa seksiä, mutta vihaa naisia.' Tuollainen touhu halventaa naista, ja tekee hänestä vain miehen tarpeiden tyydyttäjän. Seksin ja rakkauden pitää kulkea kauniisti käsi kädessä.

Kaikki tai ei mitään - saarna ristin kantamisesta

Tiedän, että tämä on aivan ylipitkä teksti saarnaksi. Pidin sen viime sunnuntaina, tosin lyhennettynä, joten ei se ollut näin pitkä.

Mark. 10:17 – 27 Rakkauden laki
NYT tai ei koskaan. MAGNEETTINEN JEESUS
Rakkaat kristityt, hyvät ystävät, olen laskenut, että Markuksen evankeliumin ensimmäisessä luvussa esiintyy 11kertaa sana nyt, heti, välittömästi (eutuus = kreikaksi). Kun Jeesus avaa ensimmäisen kerran suunsa, niin hän sanoi; ’aika on täyttynyt, Jumalan valtakunta on tullut lähelle. Kääntykää ja uskokaa hyvä sanoma.’ Jeesuksen julkinen toiminta ei kestänyt kuin korkeintaan kolme vuotta, noina vuosina hän ehti jättämään maailmaan lähtemättömän ja verrattoman suuren vaikutuksen. Tästä huolimatta Jeesuksesta ei kerrota kertaakaan, että hänellä olisi ollut kiire. Jeesuksella oli aikaa vetäytyä yksinäisyyteen. Hänellä oli aikaa kohdata ihmisiä henkilökohtaisesti. Jeesus tiesi mitä hän oli tekemässä, mitä puhumassa ja minne menossa, ja mistä tulossa. Kun Jeesus kohtasi ihmisen, niin hän ei puhunut niitä näitä, vaan hän keskittyi lempeällä mutta totuudellisella tavalla ytimeen. Tämän takia ihmiset ottivat Jeesuksen tosissaan. Jeesukselle tuotiin oikeita ongelmia, kuten sairaita sukulaisia ja ystäviä parannettavaksi. Hänen luokseen tultiin hakemaan vastauksia vaikeisiin kysymyksiin, kuten vaikka siihen, että mitä minun pitää tehdä, jotta perisin iankaikkisen elämän.
Jeesuksella oli magneettinen vaikutus ihmisiin. Ihmiset kantoivat ja toivat sairaita lapsiaan, aviopuolisoitaan, appivanhempiaan, kaikkia sukulaisiaan, ystäviään, Jeesuksen luo, jotta hän parantaisi heidät. Nämä apua tarvitsevat ihmiset eivät suostuneet hyväksymään kieltävää vastausta. Evankeliumi kertoo saastaisesta naisesta, joka tunkeutui ihmisjoukon läpi koskettaakseen Jeesuksen rukoustupsua, vaikka tällainen toiminta oli kiellettyä. Eräät miehet keksivät keinon, jolla päästä ihmistungoksen keskellä olevan Jeesuksen luo. He purkivat katon ja tulivat sitä kautta Jeesuksen luo. Kuinka paljon mekin juostaan joka paikassa, mutta emme tee olennaisia asioita? Moni puhuu paljon, mutta ei sano mitään.

KOLME KYSYMYSTÄ
Tuo muuan mies, josta päivän evankeliumissa puhutaan, tuli juosten Jeesuksen luo. Hän polvistui ja kutsui Jeesusta hyväksi opettajaksi. Hän arvostaa Jeesusta todella paljon. Hän ajattelee, että Jeesus on se ihminen, joka voi antaa vastauksen siihen kysymykseen, mitä minun pitää tehdä, jotta perisin iankaikkisen elämän. Jeesuksen vastaus alkaa sanoilla: ’Miksi sanot minua hyväksi? Ainoastaan Jumala on hyvä, ei kukaan muu.’ Tästä vastauksesta nousee heti mieleen kolme jatkokysymystä: 1) oliko Jeesus sitten hyvä, jos vain ja ainoastaan Jumala on hyvä. 2) Sanoiko Jeesus, että myös tuo mies on paha? 3) Jos näin on, niin voiko paha mies tai nainen periä ikuista elämää, tai voiko hän tehdä sitä hyvää, mitä vaaditaan, että perii ikuisen elämän?
Oliko ja onko Jeesus hyvä, niin kuin vain Jumala? Fariseukset olivat aikaisemmin suuttuneet Jeesukselle Galileassa, koska hän oli parantanut sairaan ja julistanut hänelle omalla vallallaan, viittaamatta Jumalaan tai edes temppeliin, synnit anteeksi. Jeesus oli vain yksinkertaisesti sanonut, Mark. 2:5: ’poikani, sinun syntisi annetaan anteeksi.’ Fariseukset olivat vastanneet tähän: ’Hän herjaa Jumalaa. Kuka muu kuin Jumala voi antaa syntejä anteeksi.’ KUKA MUU KUIN JUMALA, ja Jeesus tekee juuri sitä. Jeesus ajoi pahoja henkiä ihmistä Jumalan sormella. Kuka muu kuin Jumala? Jeesus voi antaa anteeksi 77kertaa, hän voi antaa anteeksi niin kuin se vertauksen kuningas, joka antaa anteeksi 10 000 talentin velat. Hän voi rakastaa niitä, jotka häntä vihaavat. Jeesus opetti Jumalan vallalla. Hän sanoi, että, joka kuulee hänen sanansa ja tekee niiden mukaan, on kuin mies joka rakentaa talonsa kalliolle. Tulvan tulessa hän on turvassa, Matt. 7. Jeesus kutsuu ihmistä kuin Jumala. Jeesus sanoo: Jätä kuolleet hautaamaan kuolleensa, jätä ystäväsi, jätä lähimmät perheen jäsenensi. Joka auraan tarttuu, ja katsoo taakseen, ei ole arvollinen. Jeesuksessa Jumala kutsuu ihmisiä – minua ja sinua. Kukaan muu kuin itse kaikkivaltias ei voi esittää tuollaisella arvovallalla kutsua seurata itseään: anna kuolleiden haudata kuolleensa, seuraa sinä minua. Jeesus teki ja tekee sitä, mitä kirjoitusten mukaan juutalaiset uskoivat vain ja ainoastaan Jumalan voivan tehdä. Ainoastaan Jumala on hyvä. Jeesus on hyvä.

KAIKKIEN ON TEHTÄVÄ PARANNUS JA USKOTTAVA
Seuraava kysymys koskee meitä ihmisiä: me olemme pahoja, jos kukaan muu ei ole hyvä kuin Jumala. Evankeliumissa on tiukka sanoma. Se ei ole yksi kiva vaihtoehto muiden vaihtoehtojen joukossa, vaan se on ainutlaatuinen ilosanoma, ainutlaatuinen lahja minulle ja sinulle. Jeesuksen edessä jokainen ihminen oli anteeksiantamuksen tarpeessa. Jokaisen piti tehdä parannus ja uskoa. Publikaanit ja portot ja muut syntiset ymmärsivät helposti, että heidän pitää tehdä elämässään parannus ja uskoa. Julkihurskaita fariseuksia ja lainopettajia taas ärsytti tuo vaatimus. He olivat tottuneet ihmisten ihailuun, ja nyt Jeesus vaati heitä tekemään parannuksen ja kääntymään pahoilta teiltään. Yleensä syntiset ihmiset tajusivat lain valossa, että he ovat pahoja. Itsevarmat fariseukset eivät tajunneet tätä. Jeesuksen aikana oli joitain tosi hurskaita piirejä, jotka olivat tottuneet ihmisiltä saamaansa arvostukseen hengellisissä ja moraalisissa asioissa. Fariseukset ja lainoppineet kuuluivat tähän arvostettuun hurskaiden joukkoon. Jeesus kutsui heitä pahoiksi ihmisiksi, siinä missä muitakin syntisiä. Jeesus sanoi heille suoraan, että he ovat tekopyhiä, hän kutsui heitä kovasydämisiksi. Tuo nuori mies, josta tänään puhumme, sanoi Jeesukselle, että hän on noudattanut tarkasti lakia ’nuoruudestaan asti.’ Hän halusi osoittaa, ettei hän ole niin paha. Fariseukset eivät voineet sietää sitä, että Jeesus ei uskonut heidän hurskauteensa. He kertoivat Jeesukselle, että he noudattavat lakia, ja että he pitävät tarkasti jopa kaikenlaisia ylimääräisiä isien perintäsäädöksiin kuuluvia lakeja koskien esimerkiksi käsien pesuja, paastoja ja sapatin viettoa.

Jeesus muistuttaa miestä käskyistä: älä tapa, älä tee aviorikosta, älä varasta, älä riistä toiselta ja kunnioita isääsi ja äitiäsi. Laki on valo, joka valaisee meidän elämäämme. Silloin isommat ja pienemmät synnit tulevat esille. Ja silloin paljastuu se, että ihmisen sydämessä on saastaisuuden lähde, Mark. 7. Sieltä ovat peräisin pahat ajatukset, sanat ja teot. Jeesus ei keventänyt lakia. Päinvastoin hän sanoi, että se, joka vihaa veljeään, on murhamies, ja se, joka katsoo himoiten naista, on tehnyt jo ajatuksissaan huorin hänen kanssaan. Jeesuksen mittapuun kirkossa on tänään viheliäistä porukkaa. Jumalan tinkimättömän lain valossa me ollaan kaikki syntisiä. Lakia noudattamalla, yrittämällä olla hyvä ihminen, kukaan ei saavuta pelastusta. Omilla voimillaan kukaan ei pääse Jumalan valtakuntaan.

Jumalan edessä onnellisessa asemassa ovat hengessään köyhät, murheelliset, kärsivälliset, ja ne joilla on vanhurskauden nälkä ja jano. Ne taas, jotka ajattelevat olevansa omassa voimassaan onnellisessa asemassa, he ovat todella huonossa osassa. He eivät suostu tekemään parannusta, koska he kuvittelevat olevansa jo vanhurskaita. He eivät suostu uskomaan ja luottamaan ja turvautumaan Jeesukseen, koska he luottavat niin voimakkaasti itseensä. Tuo mies, joka tuli Jeesuksen luo, oli tuollainen. Hän jollain lailla luotti siihen, että hänellä on asiat aika hyvin Jumalan kanssa, kun hän noudattaa jotenkin Mooseksen lakia. Kuitenkin hän tunsi sydämessään, ettei se riittänyt. Siksi hän kysyi Jeesukselta, mitä minun pitää tehdä, kun olen jo kaikki käskyt pitänyt? Tuo mies oli varmasti nähnyt niitä monia ihmisiä, joiden elämä oli muuttunut sen myötä, mitä Jeesus oli heille tehnyt. Hän tiesi ihmisiä, joita Jeesus oli parantanut, hän tiesi ihmisiä, jotka olivat saaneet masennuksen ja pelon sijasta rauhan ja ilon elämäänsä. Hän tiesi, että monet näistä onnekkaista raukoista olivat todella köyhiä ihmisiä, monet olivat yksinkertaisia, monet olivat paljon huonompia ihmisiä kuin hän.

Kuitenkin näiden ihmisten ilo ja rauha, heidän kokemuksensa Jumalasta ja Jeesuksesta, sai tuon miehen mietteliääksi ja levottomaksi. Oliko hän ymmärtänyt jotain väärin? Mihin näiden ihmisten toivo perustui? Jostain syystä hengellinen rikkaus kulkee useimmiten käsi kädessä maallisten vaikeuksien ja vaikeiden aikojen kanssa. Hyvinvoinnin, turvallisuuden ja rikkauden ajat johtavat hyvin usein hengelliseen rappioon kirkoissa. Se on jännä tosiasia, että ihan rahallisestikin kristikunnan köyhin viidennes antaa enemmän seurakunnan rakentamiseksi, kuin rikkain viidennes. Jeesuksen sana köyhästä leskestä, joka tiputti ainoan roponsa kolehtiin, kertoo hyvin selvästi tämän päivän tilanteesta. Köyhimmät antavat eniten. Hyvinvointi-kristillisyyttä leimaa itsekeskeisyys, turvallisuushakuisuus, mielikuvituksettomuus, riidat, arkuus, voimattomuus ja penseys. Suomalaisilla menee tänään maallisesti mitattuna paremmin kuin ikinä. Suomi on tänään vähän niin kuin tuo rikas ja kutakuinkin lainkuuliainen mies. Me luotamme itseemme: taitoihimme, tietoihimme, rahaamme, voimaamme, hyvyyteemme, ystäviimme. Mutta kuitenkin sydämessä jokin sanoo, että se ei riitä. Tämä tyytymättömyys ajaa meidätkin tänään Jeesuksen luo kysymään ikuisesta elämästä. Mitä minun pitää tehdä?

RISTIN TIE
Ristin tie on kristityn ainut oikea tie. Jotenkin tänään ihmiset eivät todellakaan halua kulkea ristin tietä. Niin moni elää ristin vihollisena. Tänään fariseusten tie on paljon suositumpi. Me haluamme, että meitä kunnioitetaan, me etsimme kiitosta enemmän ihmisiltä, kuin Jumalalta. Me haluamme olla katu-uskottavia, haluamme olla siistejä muiden silmissä. Haluamme tulla kukitetuiksi, palkituiksi ja huomatuiksi. Me ollaan niin kiitoksenkipeitä. Meillä on tosi kova hyväksytyksi tulemisen tarve. Tänään tunnen olevani kuin tuo mies Jeesuksen edessä. Tämä hyvinvointi-kristillisyys ei tyydytä minua. Haluan enemmän. Haluan sen Jeesuksen, jonka näen evankeliumeissa. Tuohon Jeesukseen olen aikoinaan rakastunut, ja vain hän voi antaa minulle sen tyydytyksen, sen rauhan, jota kaipaan. Haluan kuulla tuon haasteen joka päivä: jätä kaikki ja seuraa minua.

Ristin tie on ainut tie Jumalan lasten tie. Jeesus sanoi, että se ’joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi, hän ei sinne pääse.’ Haluan tulla lapsen lailla Jeesuksen luo, taivaan Isän luo, niin että hän panee kätensä pääni ylle ja siunaa minua. Jeesus sanoo, että se, ’joka tahtoo teidän joukossanne tulla suureksi, se olkoon toisten palvelija, ja joka tahtoo tulla teidän joukossanne ensimmäiseksi, se olkoon kaikkien orja.’ Orja on sellainen, jolla ei ole paljoa mitaleita ja kunniamerkkejä, orjalla ei ole täyttä ihmisarvoa. Orja tuntee alhaisen paikkansa. Orjille ei levitetä punaisia mattoja. Mitä suurempi johtaja haluat olla, sitä alhaisemmaksi orjaksi sinun pitää tulla. Tässä on kyse siitä, että ihmisellä on Kristuksen mieli, Pyhä Henki sydämessä. Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth sanoi aikalailla Jeesuksen johtajuusoppien mukaisesti, että ’suomalaisia on johdettava edestä.’ Jeesus ei huutele takaa päin, että menkää, vaan hän kulkee itse kärjessä ja sanoo, että seuratkaa minua. Jeesus itse on ristin tiellä. Jeesus on Herra, hän on Messias, jolle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Kuitenkin, tai varmasti juuri tämän takia, Jeesus sanoo meille itsestään: ’ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi kaikkien puolesta.’ Paavali kertoo, että Jeesus luopui omastaan ja otti orjan muodon, Fil. 2, ja että lopulta, ja juuri tämän alentumisen takia, tulee päivä, jolloin ’Jeesuksen nimeä kunnioittaen on kaikkien polvistuttava, kaikkien niin taivaassa kuin maan päällä ja maan alla, ja jokaisen kielen on tunnustettava Isän Jumalan kunniaksi: Jeesus Kristus on Herra.’

Paavalin kautta Jumala opettaa meille tänäänkin, että meidän kannattaa pitäytyä hinnalla millä hyvänsä evankeliumissa. Paavali kertoo, että hän oli paljon parempi kaveri kuin tuo mies, joka tuli Jeesuksen luo kysymään ikuisesta elämästä. Paavali kirjoittaa, että hänellä, jos jollain olisi syytä luottaa siihen, mitä hänellä on ollut. Hänellä oli varsin kaunis ansioluettelo. Sillä olisi päässyt pitkälle koulumaailmassa ja työelämässä, mutta sekään ansioluettelo ei olisi avannut ovia Jumalan valtakuntaan. Paavali oli liiton jäsen, hänellä oli arvokas sukutausta, hänen vanhempansa olivat Israelilaisia Benjaminin heimosta. Hänellä oli moitteeton lakiin perustuva vanhurskaus, koska hän oli tiukan linjan fariseus, joka noudatti lakia hyvin tarkasti. Kuitenkin tästä kaikesta Paavali kirjoittaa: ’Herrani Kristuksen tunteminen on minulle arvokkaampaa kuin mikään muu. Hänen tähtensä olen menettänyt kaiken, olen heittänyt kaiken roskana pois, jotta voittaisin omakseni Kristuksen.’
Jeesus viitasi itseensä ja sanoi, että ’tässä teillä on enemmän kuin temppeli’. Sanottakoon, että tuo Jerusalemin temppeli, josta Jeesus puhui, oli juutalaisten mukaan maailman pyhin paikka, se oli maailman napa, ja Jumalan nimen asuinsija maan päällä, se oli syntien sovituksen paikka. Jeesus sanoi, että hän on sitä suurempi. Tämän päivän todellisuuteen sijoitettuna voitaisiin sanoa vaikka, että Jeesus on suurempi rauhan ja elämän lähde, kuin mitkään rahamäärät, hän on arvokkaampi kuin terveys, arvokkaampi kuin täydellinen perhe-elämä, arvokkaampi kuin oma vapaus, arvokkaampi kuin täydellinen parisuhde, arvokkaampi kuin mahtava julkisuus ja loistava maine. Tuo kaikki on kuin roskaa Kristuksen tuntemisen rinnalla. Tuolle rikkaalle miehelle tarjottiin maailmankaikkeuden suurinta lahjaa. Hän kuitenkin halusi pitäytyä rahaan perustuvassa turvassaan, eikä hän siksi tarttunut haasteeseen, eikä hän ottanut lahjaa vastaan. Tuo mies tavallaan valitsi ruostuvat romuta ja roskapussit mitattoman arvokkaan lahjan sijasta.
Niillä, joilla ei ole mitään inhimillisesti hyviä lähtökohtia tässä elämässä, saavuttaakseen onnea ja autuutta, juuri heissä Jumala voi tosi selvällä tavalla todistaa, että elämän merkitys ja hienous ei perustu siihen, mitä meillä on tai ei ole. Paavali kirjoittaa rutiköyhistä Makedonian kristityistä, 2. Kor. 8:2: ’uskovien ilo oli niin ylitsevuotava, että he äärimmäisessä köyhyydessäänkin osoittivat runsaasti anteliaisuutta.’ Uskonsa tähden 14vuotta vankilassa istunut pastori Richard Wurmbrandt sanoi, että iloisimmat kristityt löytyvät taivaasta ja vankiloista. Siellä missä ihmisen mahdollisuudet loppuvat, siellä alkavat Jumalan mahdollisuudet. Tämän takia minäkin haluan ylpeillä heikkoudestani, niin että minuun asettuisi Kristuksen voima. Surullisena saan Kristuksen lohdutuksen. Vanhurskauden janoisena saan ottaa vastaan Jumalan vanhurskauden ja lunastuksen. Ristin tie on uhrauksen tie, se on ihmiselle mahdoton tie, mutta se on, rakkaat siskot ja veljet, paras ja iloisin tie. Sille tielle Kristus meitä kutsuu, ja sillä tiellä hän itse Pyhän Hengen kautta, tukee ja johdattaa meitä koko ajan. Tuolla tiellä ahdinko ja riemu kulkevat käsi kädessä. Haluan lopettaa tämän saarnan psalmin 118 sanoihin, jotka kertovat jotain tästä ilosta ja surusta, kivusta ja parantumisesta, kuolemasta ja elämästä, vaivoista ja kiitoksesta:

’He syöksivät minut lähes tuhoon, mutta Herra tuli avukseni. Herra on minun väkeni ja voimani. Hän pelasti minut. Kuulkaa miten voitonhuuto kajahtaa, riemu raikuu pelastettujen majoilta: Herran käsi on meidän yllämme. Herran käsi on voimallinen! Hän kyllä kuritti minua, mutta ei antanut kuoleman valtaan.’