Nuoruus on ihanaa aikaa. Moni sanoo, että se on myös tylsää aikaa – ihan oikeasti. Tavallaan pidetään lapsenoikeuksista kiinni, ja toisaalta haluttaisiin, tai sitten ei haluta, astua vastuullisen miehen tai naisen saappaisiin. Jeesus sanoi, että kukaan ei pääse taivasten valtakuntaan ellei hän tule lapsenkaltaiseksi. Kuitenkin Jeesus ja Raamattu haastaa, lähestulkoon painostaa ihmistä astumaan oman elämänsä sivustakatsojasta pelimieheksi tai naiseksi. Pelimies on erimies.
Me kaikki nähdään toinen toisemme vähän erilaisina. Silmät ovat sellaiset elimet, että niillä voi katsoa lähestulkoon kaikkea muuta paitsi itseään, ellei käytä peiliä. On siis luonnotonta tuijottaa ja keskittyä itseensä – unohda itsesi, huomaa siskosi, veljesi, äitisi ja isäsi – siis lähimmäisesi. Itsesi voi nähdä vain heijastuksen kautta. Sananlaskuissa sanotaan, että ’vedenkalvossa näet kasvosi, lähimmäisessäsi sydämesi.’ Ole kiltti kaverille, älä jätä muukalaista syrjään, älä kiusaa toisia – näin sielusi on kauniimpi. Jos näkisin Jeesuksen, olisi kasvoillani aina autuas hymy. Tuo hymy kertoo jotain Herrastani.
Monen nuorukaisen profiili muistuttaa seuraavaa kuvausta: ’hän oli vielä parraton nuorukainen, kirkassilmäinen ja miellyttävän näköinen.’ Ehkä joku on turhautunut. Ehkä joku ei ole osannut tarttua tilaisuuteen, ehkä joku on kuin ruusu nupullaan, tai perhonen kotelossaan – pitäisi päästä ulos, mutta se tuntuu niin vaikealta. Nuoruus on täynnä muutoksen ja kasvun kipuja. Ehkä joku on turhautuneena kätkeytynyt jonkun kovis-maskin taakse niin, että hän muistuttaa seuraavaa kuvausta: ’hän tekeytyi mielipuoliseksi, riehui heidän edessään, piirteli portin oviin ja kuolasi parralleen.’
Ihminen näiden kuvausten takana on yksi ja sama mies. Hän oli se miellyttävän näköinen nuorukainen, jonka muodon hahmotteli 1500-luvulla hienolla tavalla Michelangelo. Hän on se mies, jota vihattiin ja rakastettiin. Hän oli Raamatun Daavid, jonka elämää ympäröivät messiaaniset lupaukset.
Sanotaan, että nuorissa on tulevaisuus. Raamatussa arvostetaan vanhuksia. Siellä sanotaan: kunnioita isääsi ja äitiäsi. Kuitenkin siellä myös kerrotaan, että suurissa muutoksen aikoina Herra valitsi nuorukaisia palvelijoikseen. Yksi ehdottomasti suurimmista profeetoista, nuori ehkä 12vuotias Jeremia sanoo Herralle: ’Voi Herra, Jumalani, en minä osaa puhua, minä olen niin nuori.’ Silloin Herra sanoi: ’älä sano, että olet nuori, vaan mene, minne ikinä sinut lähetän.’ Älä pelkää ketään, älä pelkää ketään sinä pienin, nuorin, tai heikoin ja vanhin. Älä pelkää ketään, sillä minä olen sinun kanssasi. Aamen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos välittömästä palautteesta.