Tähdet, tähdet ja Idän tietäjät

Loppiaisena muistellaan idän tietäjiä, niitä kolmea miestä, jotka legendan mukaan lahjovat juuta­laisten vasta­syntynyttä kuningasta kullalla, suitsukkeella ja mirhalla. Kyseinen kertomus perustuu Mat­teuksen evankeliumin lukuun 2. 

 

Viime aikoina minua on puhutellut erityisesti tuo idän tietäjien johtotähti. Evankeliumi kutsuu näitä idän­tietäjiä maagikoiksi. He ovat jonkinlaisia tietäjiä ja astrologeja, tähti­taivaan asian­tuntijoita, en­teiden ja taivaan­merkkien tulkitsijoita. Nykyään moni lukee horoskoop­peja ja astrologit väittävät voivansa lukea tulevai­suuden enteitä tähtien kuvioista. Myös 2000 vuotta sitten astrologia oli hyvin suosittua ja siihen suhtau­duttiin todella vakavasti. Yleisen näkemyksen mukaan astrologia on peräisin juuri Idästä, Kaksois­virran maasta, Babyloniasta. Sieltä suunnalta nuo idän maagikot saapuivat Juudeaan tähden viitoit­taessa heille tietä. 

Kerrotaan, että keisari Augustuksella ja Tiberiuksella oli astrologeja hovinsa korkea-arvoisina neuvon­antajina. Hallitsijoiden lisäksi myös kansa uskoi tähti­merkkeihin. Historian dosentti Katriina Mustakallio kirjoittaa, että antiikin roomalaisessa maailmassa tähti­merkkien uskottiin paljastavan väistä­mätöntä kohtaloa, jota ei oikeastaan enää voitu muuttaa. Jos jokin asia luki tähdissä, niin se oli sitten aivan varmaa faktaa – näin moni uskoi. Tämän vuoksi hallitsijat alkoivat pelätä astrologeja. Näin Musta­kallio kirjoittaa:

Hallitsematon astrologia nähtiin vaarana hallitsijan asemalle ja maan vakaudelle, ja se liittyi usein salahank­keisiin keisaria ja hallinto­valtaa vastaan. Astrologeja karkotettiin Roomasta ja Italiasta useaan otteeseen vuodesta 139 eKr. lähtien.. (Mustakallio, 2008, 135. Uskonto ja yhteisö Antiikin Roomassa. Gaudeamus.)

Kuningas Herodes Suuri oli hyvin mustasuk­kainen vallastaan. Historian kirjat kertovat, että hän teloitutti kaksi poikaansa ja yhden vaimoistaan, koska hän epäili heitä vallan­kaappaus­aikeista. Tämä Herodes ei siis ilahtunut, kun nuo idän tietäjät kertoivat uuden kuninkaan, Israelin todellisen kuninkaan tähden nousseen taivaan kannelle. Mustakallio jatkaa kertomalla, että keisari Augustus 

kielsi roomalaisia olemasta yhteydessä astrologeihin ja erityisesti tieduste­lemasta heiltä kenenkään kuolinpäivää… 200-luvulla jKr. elänyt lainoppinut Ulpianus selitti asiaan liittyvää rangaistus­peri­aatetta näin: "Ne, jotka tiedustelevat (astrologeilta) keisarin terveyteen liittyviä asioita, tuomitaan kuole­maan tai vieläkin raskaampiin rangaistuksiin.." (Mustakallio, 2008, 135-136.)

Matteuksen evankeliumin kertomus idän tietäjistä on kuin kotonaan 2000-vuoden takaisessa Juudeassa. Kannattaa kuitenkin huomata, että evanke­liumin mukaan idän tietäjät eivät lopultakaan löytäneet kuningasta omien tähti­tul­kintojensa avulla. Tähti viittasi oikeaan suuntaan, mutta Jumalan sana vei heidät perille. Jerusa­lemissa nuo maagikot kysyivät neuvoa papeilta, jotka kertoivat heille profeettojen ennustaneen, että Messias syntyy Betlehemissä. Sieltä he löysivät Jeesuksen. 

Lopuksi, juutalaiset ja roomalaiset kirjoitukset todistavat, että ensimmäisen vuosisadan aikana tunnettiin ennustus, jonka mukaan Juudeasta, juutalaisten keskuudesta, nousisi suuri maailman­hallitsija. Ehkä idän tietäjät ovat kuulleet näistä ennustuksista. Roomalainen Suetonius kirjoittaa näin: 

Tuona aikana eräs muinainen uskomus oli ajankohtainen Idässä. Sen mukaan Juudeasta, juuri tuona aikana, tulisivat maailman johtajat. (Suetonius, Vespasian, 4.)

 Juutalainen Josefus, joka oli Jeesuksen aikalainen, kirjoittaa samasta Idässä tunnetusta usko­muk­sesta: ’’juutalaisia kiihotti sotaan eräs epäselvä oraakkeli, joka niin ikään oli heidän pyhissä kirjoi­tuk­sissaan. Sen mukaan juuri tuona aikana heidän maastaan lähtisi joku, joka hallitsee koko maan­piiriä.’’ (Josefus, Bellum, 6:312.)