Eilen oli Kokemus 08 ja paikalla oli monta nuorta. En tiedä kuinka monta, koska en laskenut, mutta veikkaan, että 200 – 300, tai ehkä vähän enemmänkin. Samoin eilinen Samuli Eedelmanin konsertti oli tietääkseni vetänyt Mikaelin kirkon täyteen. Hienoa. Kokemus meni paljon paremmin kuin viime vuonna. Kiitos kaikesta tästä kuuluu Taivaan Isälle ja Jeesukselle! Meillä oli kaksi bändiä: Aurum ja Bass’n Hellen. Molemmat soittivat tosi hyvin. Mielestä varsinkin bändivalinta oli mennyt putkeen. Illassa oli myös meidän Shakkivideomme ensi-ilta.. Sekin sai aplodit. Aurum on tosi mielenkiintoinen, nuorista turkulaisista koostuva bändi, joka laulaa rakkaudesta Jeesukseen ja musiikkiin. Vahvoja sanoituksia, hienoja melodioita, hyvää musiikkia: viulua, sähköpianoa, kitaraa, rumpuja, bassoa. Heidän MySpace -sivuilta voit kuunnella heidän musiikkiaan.
Pari viikkoa sitten julkaistiin Dylanin albumi: Tell Tale Signs. Tämä on Bootleg julkaisu, eli se koostuu ennen julkaisemattomista biiseistä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Puhujana täytyy sanoa, että Dylanin erikoisuus on osittain siinä, että hän on pysynyt luovana niin kauan. Hyväkin evankelista alkaa toistaa itseään aika nopeasti, koska jutut loppuvat kesken. Se vaatii todellista luovuutta, rohkeutta ja hengen paloa, että pysyy aina tuoreena. Papin ja evankelistan pitäisi pysyä sellaisena koska ’Herran armo on aina uusi’, ja joka päivä pitää ’laulaa uusi laulu’ Herralle. Dylan on ollut jatkuvasti liikkeellä. Hän ei ole jäänyt puolustamaan nuorena valloittamiaan asemiaan musiikin legendojen joukossa. Dylan ei soittele vain vanhoja hittejään. Vielä noin 70vuotiaana hän vetää ehkä 100keikkaa vuodessa, julkaisee levyjä, esiintyy elokuvissa, kirjoittaa kirjaa ja runoja.. Mielestä Dylanin viimeisimmän kymmenen vuoden tuotanto on yhtä ajankohtaista kun hänen biisinsä aikoinaan 60luvulla. Uusimman albumin biisi Dreamin of you kuvaa Dylanin uraa hauskasti: ’For years they had me locked in a cage/Then they trew me onto the stage/Some things just last longer than you thought they woud, and they never ever explain.’
perjantai 31. lokakuuta 2008
Usko, tiede ja evoluutio - Tapio Puolimatka - Vuoden kristillinen kirja
Tapio Puolimatkan kirja, Usko, tiede ja evoluutio, on äänestetty tämän vuoden parhaaksi kristilliseksi kirjaksi. Onneksi olkoon! Tästä aukeaa linkki haastatteluun, jossa hän kertoo erittäin haastavista näkemyksistään. Kannattaa kuunella, jos uskaltaa ajatella ja kyseenalaistaa tosina pidettyjä asioita.
keskiviikko 29. lokakuuta 2008
maanantai 27. lokakuuta 2008
Leviticus: Ota tolkkua Raamatusta, Mooses
Eli tässä on toinen osa sarjassamme 'Ota tolkkua Raamatusta', ja nyt on vuorossa Leviticus. Enää 68osaa jäljellä:) Tarkoitus on käydä kaikki kirjat läpi tässä vuosien mittaan..
Levitikusta eli Kolmatta Mooseksen kirjaa pidetään nykylukijan näkökulmasta tosi vaikeana, koska se käsittelee niin vieraita asioita kuten esimerkiksi spitaalilainsäädäntöä ja temppelipalvelukseen liittyviä asioita.. Joka tapauksessa Levitucuksessa on paljon viisautta – jos sitä sattuu arvostamaan. Sitä paitsi tämä on tosi keskeinen kirja, ainakin sen luvut 16 – 17, jos haluaa ymmärtää Heprealaiskirjettä.
’Olkaa pyhät!’
Tässä kirjassa valitulle kansalle annetaan toistuvasti käsky: ’Olkaa pyhät, niin kuin minä olen pyhä’, 11:45; 19:1 - 2; 20:7 – 8. Jumala on erottanut itselleen entisistä orjista kansan, jonka hän haluaa olevan pyhä, kuten hän itse. Tuo kansa on Herran valitsema, hänen pyhittämänsä, ja se on erotettu kaikkien muiden kansojen joukosta, 20:24 – 26. Erottautuminen on tosi keskeinen asia. Vähän niin kuin kansan tulee erottaa lain mukaan saastaiset eläimet syötävistä eläimistä, niin Jumala erottaa itselleen ne, jotka hän pyhittää: 18:2 – 5, 24 – 25; 20:23 – 26; 27:14 – 27. ’Minä, Herra, teidän Jumalanne, olen valinnut teidät ja tehnyt eron teidän ja muiden kansojen välillä.’ ’Älkää eläkö vieraiden kansojen tapojen mukaan.’ Paavali sanoo vähän vastaavanlaiseen tyyliin, että hän on kutsuttu apostoli ja, että hänet on ’erotettu Jumalan evankeliumille’, Room. 1:1. Se tarkoittaa erottavaa elämäntyyliä, vastavirtaan kulkemista. Jeesus meni tässäkin muita pidemmälle: ’Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen.’ Matt. 5:48. Jeesus puhui anteeksiantamisesta ja ihollistensa rakastamisesta ja heidän puolestaan rukoilemisesta!
Herra haluaa olla kansansa keskellä pyhä, 22:31 – 33. Tämä pyhyys on vakava asia. Luvussa 10 kerrotaan, kuinka pari huolimatonta pappia sählää pyhäkössä. Jumalan pyhyys surmaa heidät saman tien.. Kommenttina annettaan taivaasta, ’Niissä, jotka ovat minua lähellä, minun pyhyyteni tulee näkyviin, ja koko kansa saa oppia tuntemaan minun valtani ja voimani.’ 10:3.
Pyhän Jumalan eteen, pyhäkköön, saa astua vain ylipappi ja hänkin vain tiettynä päivänä ja silloin hänellä on oltava syntiuhri mukanaan, 16:3. Ylipappi joutuu tai saa edustaa koko kansaa Herran edessä. Hänen pitää kerran vuodessa, suurena sovituspäivänä, toimittaa kaikkien israelilaisten kaikkien syntien sovitus, 16:3. Tässä kirjassa esiintyy 60kertaa sanat ’Herran edessä.’ Ideana on, että Herran eteen ei voi mennä miten vain. UT:ssa pyhäkköön, Jumalan kasvojen eteen, kaikkein pyhimpään voi jokainen kristitty tulla Kristuksen kanssa. ’Meillä on siis täysi oikeus astua sisälle kaikkein pyhimpään, koska Jeesus on uhrannut verensä, ja näin avannut meille uuden, elämään vievän tien..’ Hepr. 10:19.
Laki
Käskyistä puhutaan tässä kirjassa paljon. Käskyt, ohjeet ja opetukset ovat Siinain vuorelle solmitun Jumalan ja kansan välisen liiton ehtoja, 26:46. Niitä noudattamalla kansa vastaa Jumalan kutsuun ja liittoon. Käskyt antavat sillä, joka niitä noudattaa, elämän, 18:5.
Luvut 1 – 17 sisältävät ns. kulttilain eli lakeja uhreista, suuresta sovituspäivästä, teurastamisesta jne. Luvut 18 – 27 sisältävät moraalilain. Tässä pari esimerkkiä: ’kun maahanne tulee muukalaisia asumaan keskuudessanne, älkää sortako heitä. Kohdelkaa joukossanne asuvia siirtolaisia ikään kuin he olisivat heimolaisianne ja rakastakaa heitä niin kuin itseänne.’ 19:33 – 34. Moraalilain päämääränä on se, että kansa on pyhä elämän kaikilla osa-alueilla. Pyhän elämän kaksi peruspilaria ovat oikeus (hammas hampaasta, silmä silmästä jne.) ja rakkaus (17 - 26). ’Hammas hampaasta, ruhje ruhjeesta, silmä silmästä, pässi pässistä jne.. ja rakasta lähimmäistäsi, jopa muukalaista, niin kuin itseäsi.’ Jeesus kiristi tasoa: ’rakastakaa niitä, jotka teitä vainoavat, siunatkaa niitä, jotka teitä vihaavat.’ ’Jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle vasenkin.’
Kuinka kohtelen muita ihmisiä?
’Rakasta lähimmäisiäsi niin kuin itseäsi. Minä olen Herra’. 19:18. ’Älkää varastako, älkää valehdelko älkääkä pettäkö toisianne.’ 19:11. Ja kaikille hyvä tiimityöhön sopiva ohje: ’älä paheksu lähimmäistäsi vain ajatuksissasi, vaan nuhtele häntä avoimesti; muuten joudut osalliseksi hänen syyllisyydestään.’ 19:17. Muukalaista tulee kohdella kuin he olisivat omia heimolaisianne, 19:33 – 34.
Maa ja kansa
Yhtenä isona teemana koko Raamatussa ja varsinkin VT:ssa on maa eli luvattu maa. Kenelle kuuluu Israel tai Palestiina? Kenen luvattu maa se on? Yksinkertainen vastaus on, että ’maa on Herran’, ja ihmiset ovat tavallaan siirtolaisia ja muukalaisia, 25:23. Maa on Herran omaisuutta ja samoin jokainen israelilainen on Herran omaisuutta, jota ei saa kohdella miten sattuu, 25:42. Jakeiden 25:54 – 55 mukaan israelilaiset ovat Herran orjia, He kuuluvat hänelle. He ovat minun. Herra ei väsy heihin. Hän asuu heidän keskellään, 26:11. Tavallaan kolmannen Mooseksen kirjan pohjalta jokaisen israelilaisen tulisi ajatella, että luvattu maa ja heidän kansallinen erityisasema on heille annettu lahja. Kyse ei ole siitä, että he olisivat muita kansoja parempia, tai että he olisivat ansainneet maan ja erikoisasemansa. Kaikki on armosta. Kumpaakaan he eivät ole ansainneet.
Maa ja kansa yhdistetään luvussa 25 aika jännällä tavalla. Sapattivuosi koskee peltoja, karjaeläimiä. Maan pitää saada olla levossa. Riemuvuosi koskee ihmisiä. Joka 50vuosi jokaiselle velalliselle pitää antaa kaikki hänen velkansa anteeksi. Tämä on aika kova juttu. ’Julistakaa maanne kaikille asukkaille yleinen omistusoikeuksien palautus. Se vuosi on riemuvuosi. Silloin jokainen maansa menettänyt saa sen jälleen haltuunsa ja jokainen orjaksi myyty saa palata sukunsa luo.’ 25:10. Tällainen toiminta kitkee varmasti eriarvoisuuden ihmisten väliltä.
Kansan merkitys oli se, että se on valittu, pyhitetty ja erotettu kaikkien kansojen joukosta Jumalalle. Tämän takia kukaan israelilainen ei saa myydä kansalaistaan orjuuteen. Jokainen israelilainen on Herran omaisuutta eli ketään ei saa myydä orjaksi tai kohdella arvottomasti. Joka tapauksessa, jos kansa tekee syntiä niin sekä maa että kansa ajautuu tuhoon – ainakin väliaikaisesti. Maa autioituu, kansa joutuu pahimpien tyrannien orjiksi.. Silloin tulee siunauksen sijasta kirouksen ajat.
Synnistä maa aavikoituu ja kansa joutuu maanpakoon
Yksi Raamatun perusjuttuja on, että syntiä seuraa eksyminen. Aatami ja Eeva ajetaan ulos Eedenistä, ja luvattu maa ”oksentaa” teidät pois päältään, jos te teette syntiä. Jos kansa tekee syntiä, niin maa tulee saastaiseksi, ja pikkuhiljaa kansa kaikkoaa siitä, ja se autioituu, 18:25. Maa oksentaa saastaisen kansan pois sen päältä. Ideana on osittain se, että kun kansa ajetaan maanpakoon, niin maa saa levätä ja viettää sapattivuosia, joita se ei ole huonojen hallitsijoiden alaisuudessa voinut viettää, 26:35. Eli jos tekee syntiä, niin maa jää autioksi. Kansa: joutuu vieraiden kansojen orjiksi. Maalle ei ole annettu lepoa, lähimmäistä on sorrettu. Ehkä mekin olemme tuhlailleet maan voimia ja saastuttaneet sen. Ja niinpä nyt ’koko luomakunta yhä huokaa ja vaikeroi’, Room. 8:23. Olemme myös ikävä kyllä rasittaneet lähimmäisiämme kovilla taakoilla. Tehokkuuden kulttuuri kuluttaa nuoria, ja moni ei yksinkertaisesti jaksa juosta tässä rumbassa, jossa ei armoa tunneta. Olemme myyneet Herran lunastamia uniikkeja ihmisiä orjiksi pikkurahasta. Olemme mitätöineet koko ihmisarvon. Tätä vastaan Jeesus hyökkäsi: ’te panette ihmisten harteille taakkoja, jotka ovat raskaita kantaa, mutta itse ette kajoa niihin edes yhdellä sormella.’ Luuk. 11:46. Jeesuksen tarjous on, ’tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien rasittamat, minä annan teille levon.’ Matt. 11:25 – 30.
Siunaus – Kirous - Siunaus
Tällainen kaava (siunaus – kirous – siunaus) löytyy VT:sta, ja se on esimerkiksi luvussa 26: siunaus (26:3 – 13), kirous (26:14 - 39) ja lopullinen messiaaninen siunauksen aika (26:40 – 46). Synnin seurakuset ovat kovia: ’Teistä jäljelle jääneet, jotka asuvat vihollismaassa, minä teen niin aroiksi, että kun he kuulevat selkänsä takaa lehden kahinan, he karkaavat pakoon kuin miekan tieltä ja kaatuvat, vaikka kukaan ei aja heitä takaan.’ 26:36. Syntiin langennut Aatami ei löydä lepoa ’viikunapuun lehtien suojasta’. Synnin seurakusena kansa menettää maansa ja heidät ajetaan maanpakoon, jossa he tulevat hulluiksi ja elävät aina uhattuina. 26:32 – 39. Tätä seuraa synnin tunnustus ja uusi alku, siunauksen ajat. ’Minä en hylkää heitä.’ Viides Mooseksen kirja ja profeetat kertovat, että tuolloin Jumala antaa kansalleen uuden sydämen, ja kätkee sanansa heidän sydämiin, 5. Moos. 30:14.
UT:n luova sovellutus:
3. Moos. 6:6 sanotaan, että ’alttarilla palakoon aina tuli; se ei saa sammua.’ UT:n mukaan kristillinen seurakunta on ’Kristuksen ruumis’ ja kristitty on Pyhän Hengen temppeli, ja ilmeisesti sielläkin pitää aina liekin palaa. Apostolien teot alkavat kuvauksella, kuinka seurakunta syntyi, kun Pyhä Henki laskeutui Jeesuksen opetuslasten päälle liekkeinä. Heihin laskeutui tuli taivaasta, ei ihmisen tekemä, vaan Herran tuli, liekki, Ap. t. 2:3. Jakeen 3. Moos. 10:1 – 2 tuli ei saa missään nimessä olla väärin tehtyä. Laulujen laulun mukaan rakkaus on Herran liekki, jota mikään ei voi sammuttaa, Laul. 8:6. Paavali kertoo, että ’Jumala on vuodattanut rakkautensa meidän sydämiimme antamalla meille Pyhän Hengen.’ Room. 5:5.
Levitikusta eli Kolmatta Mooseksen kirjaa pidetään nykylukijan näkökulmasta tosi vaikeana, koska se käsittelee niin vieraita asioita kuten esimerkiksi spitaalilainsäädäntöä ja temppelipalvelukseen liittyviä asioita.. Joka tapauksessa Levitucuksessa on paljon viisautta – jos sitä sattuu arvostamaan. Sitä paitsi tämä on tosi keskeinen kirja, ainakin sen luvut 16 – 17, jos haluaa ymmärtää Heprealaiskirjettä.
’Olkaa pyhät!’
Tässä kirjassa valitulle kansalle annetaan toistuvasti käsky: ’Olkaa pyhät, niin kuin minä olen pyhä’, 11:45; 19:1 - 2; 20:7 – 8. Jumala on erottanut itselleen entisistä orjista kansan, jonka hän haluaa olevan pyhä, kuten hän itse. Tuo kansa on Herran valitsema, hänen pyhittämänsä, ja se on erotettu kaikkien muiden kansojen joukosta, 20:24 – 26. Erottautuminen on tosi keskeinen asia. Vähän niin kuin kansan tulee erottaa lain mukaan saastaiset eläimet syötävistä eläimistä, niin Jumala erottaa itselleen ne, jotka hän pyhittää: 18:2 – 5, 24 – 25; 20:23 – 26; 27:14 – 27. ’Minä, Herra, teidän Jumalanne, olen valinnut teidät ja tehnyt eron teidän ja muiden kansojen välillä.’ ’Älkää eläkö vieraiden kansojen tapojen mukaan.’ Paavali sanoo vähän vastaavanlaiseen tyyliin, että hän on kutsuttu apostoli ja, että hänet on ’erotettu Jumalan evankeliumille’, Room. 1:1. Se tarkoittaa erottavaa elämäntyyliä, vastavirtaan kulkemista. Jeesus meni tässäkin muita pidemmälle: ’Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen.’ Matt. 5:48. Jeesus puhui anteeksiantamisesta ja ihollistensa rakastamisesta ja heidän puolestaan rukoilemisesta!
Herra haluaa olla kansansa keskellä pyhä, 22:31 – 33. Tämä pyhyys on vakava asia. Luvussa 10 kerrotaan, kuinka pari huolimatonta pappia sählää pyhäkössä. Jumalan pyhyys surmaa heidät saman tien.. Kommenttina annettaan taivaasta, ’Niissä, jotka ovat minua lähellä, minun pyhyyteni tulee näkyviin, ja koko kansa saa oppia tuntemaan minun valtani ja voimani.’ 10:3.
Pyhän Jumalan eteen, pyhäkköön, saa astua vain ylipappi ja hänkin vain tiettynä päivänä ja silloin hänellä on oltava syntiuhri mukanaan, 16:3. Ylipappi joutuu tai saa edustaa koko kansaa Herran edessä. Hänen pitää kerran vuodessa, suurena sovituspäivänä, toimittaa kaikkien israelilaisten kaikkien syntien sovitus, 16:3. Tässä kirjassa esiintyy 60kertaa sanat ’Herran edessä.’ Ideana on, että Herran eteen ei voi mennä miten vain. UT:ssa pyhäkköön, Jumalan kasvojen eteen, kaikkein pyhimpään voi jokainen kristitty tulla Kristuksen kanssa. ’Meillä on siis täysi oikeus astua sisälle kaikkein pyhimpään, koska Jeesus on uhrannut verensä, ja näin avannut meille uuden, elämään vievän tien..’ Hepr. 10:19.
Laki
Käskyistä puhutaan tässä kirjassa paljon. Käskyt, ohjeet ja opetukset ovat Siinain vuorelle solmitun Jumalan ja kansan välisen liiton ehtoja, 26:46. Niitä noudattamalla kansa vastaa Jumalan kutsuun ja liittoon. Käskyt antavat sillä, joka niitä noudattaa, elämän, 18:5.
Luvut 1 – 17 sisältävät ns. kulttilain eli lakeja uhreista, suuresta sovituspäivästä, teurastamisesta jne. Luvut 18 – 27 sisältävät moraalilain. Tässä pari esimerkkiä: ’kun maahanne tulee muukalaisia asumaan keskuudessanne, älkää sortako heitä. Kohdelkaa joukossanne asuvia siirtolaisia ikään kuin he olisivat heimolaisianne ja rakastakaa heitä niin kuin itseänne.’ 19:33 – 34. Moraalilain päämääränä on se, että kansa on pyhä elämän kaikilla osa-alueilla. Pyhän elämän kaksi peruspilaria ovat oikeus (hammas hampaasta, silmä silmästä jne.) ja rakkaus (17 - 26). ’Hammas hampaasta, ruhje ruhjeesta, silmä silmästä, pässi pässistä jne.. ja rakasta lähimmäistäsi, jopa muukalaista, niin kuin itseäsi.’ Jeesus kiristi tasoa: ’rakastakaa niitä, jotka teitä vainoavat, siunatkaa niitä, jotka teitä vihaavat.’ ’Jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle vasenkin.’
Kuinka kohtelen muita ihmisiä?
’Rakasta lähimmäisiäsi niin kuin itseäsi. Minä olen Herra’. 19:18. ’Älkää varastako, älkää valehdelko älkääkä pettäkö toisianne.’ 19:11. Ja kaikille hyvä tiimityöhön sopiva ohje: ’älä paheksu lähimmäistäsi vain ajatuksissasi, vaan nuhtele häntä avoimesti; muuten joudut osalliseksi hänen syyllisyydestään.’ 19:17. Muukalaista tulee kohdella kuin he olisivat omia heimolaisianne, 19:33 – 34.
Maa ja kansa
Yhtenä isona teemana koko Raamatussa ja varsinkin VT:ssa on maa eli luvattu maa. Kenelle kuuluu Israel tai Palestiina? Kenen luvattu maa se on? Yksinkertainen vastaus on, että ’maa on Herran’, ja ihmiset ovat tavallaan siirtolaisia ja muukalaisia, 25:23. Maa on Herran omaisuutta ja samoin jokainen israelilainen on Herran omaisuutta, jota ei saa kohdella miten sattuu, 25:42. Jakeiden 25:54 – 55 mukaan israelilaiset ovat Herran orjia, He kuuluvat hänelle. He ovat minun. Herra ei väsy heihin. Hän asuu heidän keskellään, 26:11. Tavallaan kolmannen Mooseksen kirjan pohjalta jokaisen israelilaisen tulisi ajatella, että luvattu maa ja heidän kansallinen erityisasema on heille annettu lahja. Kyse ei ole siitä, että he olisivat muita kansoja parempia, tai että he olisivat ansainneet maan ja erikoisasemansa. Kaikki on armosta. Kumpaakaan he eivät ole ansainneet.
Maa ja kansa yhdistetään luvussa 25 aika jännällä tavalla. Sapattivuosi koskee peltoja, karjaeläimiä. Maan pitää saada olla levossa. Riemuvuosi koskee ihmisiä. Joka 50vuosi jokaiselle velalliselle pitää antaa kaikki hänen velkansa anteeksi. Tämä on aika kova juttu. ’Julistakaa maanne kaikille asukkaille yleinen omistusoikeuksien palautus. Se vuosi on riemuvuosi. Silloin jokainen maansa menettänyt saa sen jälleen haltuunsa ja jokainen orjaksi myyty saa palata sukunsa luo.’ 25:10. Tällainen toiminta kitkee varmasti eriarvoisuuden ihmisten väliltä.
Kansan merkitys oli se, että se on valittu, pyhitetty ja erotettu kaikkien kansojen joukosta Jumalalle. Tämän takia kukaan israelilainen ei saa myydä kansalaistaan orjuuteen. Jokainen israelilainen on Herran omaisuutta eli ketään ei saa myydä orjaksi tai kohdella arvottomasti. Joka tapauksessa, jos kansa tekee syntiä niin sekä maa että kansa ajautuu tuhoon – ainakin väliaikaisesti. Maa autioituu, kansa joutuu pahimpien tyrannien orjiksi.. Silloin tulee siunauksen sijasta kirouksen ajat.
Synnistä maa aavikoituu ja kansa joutuu maanpakoon
Yksi Raamatun perusjuttuja on, että syntiä seuraa eksyminen. Aatami ja Eeva ajetaan ulos Eedenistä, ja luvattu maa ”oksentaa” teidät pois päältään, jos te teette syntiä. Jos kansa tekee syntiä, niin maa tulee saastaiseksi, ja pikkuhiljaa kansa kaikkoaa siitä, ja se autioituu, 18:25. Maa oksentaa saastaisen kansan pois sen päältä. Ideana on osittain se, että kun kansa ajetaan maanpakoon, niin maa saa levätä ja viettää sapattivuosia, joita se ei ole huonojen hallitsijoiden alaisuudessa voinut viettää, 26:35. Eli jos tekee syntiä, niin maa jää autioksi. Kansa: joutuu vieraiden kansojen orjiksi. Maalle ei ole annettu lepoa, lähimmäistä on sorrettu. Ehkä mekin olemme tuhlailleet maan voimia ja saastuttaneet sen. Ja niinpä nyt ’koko luomakunta yhä huokaa ja vaikeroi’, Room. 8:23. Olemme myös ikävä kyllä rasittaneet lähimmäisiämme kovilla taakoilla. Tehokkuuden kulttuuri kuluttaa nuoria, ja moni ei yksinkertaisesti jaksa juosta tässä rumbassa, jossa ei armoa tunneta. Olemme myyneet Herran lunastamia uniikkeja ihmisiä orjiksi pikkurahasta. Olemme mitätöineet koko ihmisarvon. Tätä vastaan Jeesus hyökkäsi: ’te panette ihmisten harteille taakkoja, jotka ovat raskaita kantaa, mutta itse ette kajoa niihin edes yhdellä sormella.’ Luuk. 11:46. Jeesuksen tarjous on, ’tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien rasittamat, minä annan teille levon.’ Matt. 11:25 – 30.
Siunaus – Kirous - Siunaus
Tällainen kaava (siunaus – kirous – siunaus) löytyy VT:sta, ja se on esimerkiksi luvussa 26: siunaus (26:3 – 13), kirous (26:14 - 39) ja lopullinen messiaaninen siunauksen aika (26:40 – 46). Synnin seurakuset ovat kovia: ’Teistä jäljelle jääneet, jotka asuvat vihollismaassa, minä teen niin aroiksi, että kun he kuulevat selkänsä takaa lehden kahinan, he karkaavat pakoon kuin miekan tieltä ja kaatuvat, vaikka kukaan ei aja heitä takaan.’ 26:36. Syntiin langennut Aatami ei löydä lepoa ’viikunapuun lehtien suojasta’. Synnin seurakusena kansa menettää maansa ja heidät ajetaan maanpakoon, jossa he tulevat hulluiksi ja elävät aina uhattuina. 26:32 – 39. Tätä seuraa synnin tunnustus ja uusi alku, siunauksen ajat. ’Minä en hylkää heitä.’ Viides Mooseksen kirja ja profeetat kertovat, että tuolloin Jumala antaa kansalleen uuden sydämen, ja kätkee sanansa heidän sydämiin, 5. Moos. 30:14.
UT:n luova sovellutus:
3. Moos. 6:6 sanotaan, että ’alttarilla palakoon aina tuli; se ei saa sammua.’ UT:n mukaan kristillinen seurakunta on ’Kristuksen ruumis’ ja kristitty on Pyhän Hengen temppeli, ja ilmeisesti sielläkin pitää aina liekin palaa. Apostolien teot alkavat kuvauksella, kuinka seurakunta syntyi, kun Pyhä Henki laskeutui Jeesuksen opetuslasten päälle liekkeinä. Heihin laskeutui tuli taivaasta, ei ihmisen tekemä, vaan Herran tuli, liekki, Ap. t. 2:3. Jakeen 3. Moos. 10:1 – 2 tuli ei saa missään nimessä olla väärin tehtyä. Laulujen laulun mukaan rakkaus on Herran liekki, jota mikään ei voi sammuttaa, Laul. 8:6. Paavali kertoo, että ’Jumala on vuodattanut rakkautensa meidän sydämiimme antamalla meille Pyhän Hengen.’ Room. 5:5.
Tunnisteet:
Jotain tolkkua Raamatusta,
leviticus,
Mooses
lauantai 25. lokakuuta 2008
Eilinen GG-ilta, nuortenilta
Eilen illalla pyörin taas nuorisokahvilassamme vähän yli klo 23 asti, jolloin laitoin putiikin kiinni. Nuorisotyö on ihanaa ja vaikeata työtä. Välillä ottaa päähän, että miksi nyt ei voi olla samanlainen nuorisoherätys kuin silloin 60-luvulla. Ajat ovat muuttuneet ja jotain uutta on tulossa. Eilen GG-ilta meni loppujenlopuksi hyvin. Puhuin ja keskustelimme ennakkoluuloista. Saatan julkaista opetuksen jossain vaiheessa..
Joka tapauksessa illan mittaan paikalle ilmaantui isohko joukko Lausteen ja Topeliuksen kouluja käyviä teinejä. Meininki oli aika värikästä, kuten teinien parissa on tapana. Juteltiin, pelailtiin bilistä, pingistä ja aliasta, ja vähän shakkia. Nuoret ovat aitoja. Käydään läpi murroksia: seurustelut, koulut, vanhemmat, maine. Halutaan tukea, kapinoidaan, podetaan angstia, pidetään hauskaa, kyseenalaistetaan.. Kivaahan tuollaisen porukan keskellä pääsääntöisesti on. Nuoret ovat myös avoimia ja aika radikaaleja. Tämän takia heidän kanssaan on aika helppo puhua uskonasioista. Eräs kollegani sanoi, että viimeisen kymmenen vuoden aikana on tapahtunut tosi merkittävä muutos sen suhteen antavatko vanhemmat lapsilleen kristillisen kasvatuksen. Nykyään se on aika harvinaista, että lapselle annetaan kotona kristillinen kasvatus. Tämä on pienen ajan sisällä tapahtunut tosi iso muutos. Kristillinen perintö on Suomessa siirtynyt seuraavalle sukupolvelle ennen kaikkea perheen kautta. Enää tämä linkki ei tunnu toimivan. Tämä näkyy kentällä nuorisotyössä. Aika harva on saanut kristillisen kasvatuksen. Kun kasvatuskristillisyys vähenee koko ajan, niin ainoaksi mahdollisuudeksi taitaa jäädä herätyskristillisyys.
Sain juuri luettua I.B. Singerin kirjan Orja. Orja on aika raskas rakkausromaani, joka käsittelee tosi laajoja teemoja syyllisyydestä, rakkaudesta, perinteen kieltämästä suhteesta, oikean löytämisestä, yhteen kuulumisesta, oikeudesta ja Jumalan johdatuksesta. Jokainen on jonkun orja ja narri. Tunnetusti 'Jaakob joutui orjaksi naisen tähden', Hoos. 12:13; 1. Moos. 27:43. Orja-kirja on vaikuttava. Kirja on vähän kafkamaisen pelottava. Siitä herää tunne, että elämme maailmassa, joka on aika kolkko paikka. Oikeus kuitenkin lopulta voittaa. On uskottava johdatukseen ja rakkauteen. Se on varmaan yksi romaanin sanomistakin.
Joka tapauksessa illan mittaan paikalle ilmaantui isohko joukko Lausteen ja Topeliuksen kouluja käyviä teinejä. Meininki oli aika värikästä, kuten teinien parissa on tapana. Juteltiin, pelailtiin bilistä, pingistä ja aliasta, ja vähän shakkia. Nuoret ovat aitoja. Käydään läpi murroksia: seurustelut, koulut, vanhemmat, maine. Halutaan tukea, kapinoidaan, podetaan angstia, pidetään hauskaa, kyseenalaistetaan.. Kivaahan tuollaisen porukan keskellä pääsääntöisesti on. Nuoret ovat myös avoimia ja aika radikaaleja. Tämän takia heidän kanssaan on aika helppo puhua uskonasioista. Eräs kollegani sanoi, että viimeisen kymmenen vuoden aikana on tapahtunut tosi merkittävä muutos sen suhteen antavatko vanhemmat lapsilleen kristillisen kasvatuksen. Nykyään se on aika harvinaista, että lapselle annetaan kotona kristillinen kasvatus. Tämä on pienen ajan sisällä tapahtunut tosi iso muutos. Kristillinen perintö on Suomessa siirtynyt seuraavalle sukupolvelle ennen kaikkea perheen kautta. Enää tämä linkki ei tunnu toimivan. Tämä näkyy kentällä nuorisotyössä. Aika harva on saanut kristillisen kasvatuksen. Kun kasvatuskristillisyys vähenee koko ajan, niin ainoaksi mahdollisuudeksi taitaa jäädä herätyskristillisyys.
Sain juuri luettua I.B. Singerin kirjan Orja. Orja on aika raskas rakkausromaani, joka käsittelee tosi laajoja teemoja syyllisyydestä, rakkaudesta, perinteen kieltämästä suhteesta, oikean löytämisestä, yhteen kuulumisesta, oikeudesta ja Jumalan johdatuksesta. Jokainen on jonkun orja ja narri. Tunnetusti 'Jaakob joutui orjaksi naisen tähden', Hoos. 12:13; 1. Moos. 27:43. Orja-kirja on vaikuttava. Kirja on vähän kafkamaisen pelottava. Siitä herää tunne, että elämme maailmassa, joka on aika kolkko paikka. Oikeus kuitenkin lopulta voittaa. On uskottava johdatukseen ja rakkauteen. Se on varmaan yksi romaanin sanomistakin.
torstai 23. lokakuuta 2008
Mikaelin kirkkoherran blogi Turkulaisessa!!
Kotiseurakuntani kirkkoherra Jouni Lehikoisen blogi löytyy Turkulaisen nettisivuilta. Tässä on siihen linkki. Jounilla on paljon mielenkiintoisia juttuja. Varsinkin viime viikon kolme positiivista suurtapahatumaa (Papiston päivät, Asunnottomien yö, Kristus-päivä), joista hän kirjoittaa, herättävät toivoa kun olemme viime aikoina lähes tottuneet masentaviin uutsiin koulusurmista jne.. Valtamedia ei juuri uutisoi näistä hienoista tapahtumista, jotka kertovat, että Suomessa tapahtuu koko ajan myös paljon kaikenlaista hyvää.
sunnuntai 19. lokakuuta 2008
Kristus-päivä Turkuhallissa
Kristus-päivä oli eilen Turkuhallissa. Olin paikalla. Hieno tilaisuus. Toivottavasti tämä tilaisuus enteili jonkinlaista kansallista hengellistä heräämistä.
Rukouksen merkitys on äärettömän suuri. Palaan aiheeseen paremmalla ajalla. Herätystä odotellessa. Ehkä se on jo täällä.
Rukouksen merkitys on äärettömän suuri. Palaan aiheeseen paremmalla ajalla. Herätystä odotellessa. Ehkä se on jo täällä.
Uusi projekti! Ota tolkkua Raamatusta: Genesis - Jaakob, Israel
Aloitan yhden uuden projektin tämän blogin kanssa, jonka toivon auttavan sinua, hyvä lukijani ihastumaan biblokseen, ja minua itseäni oppimaan opettamalla ja jäsentämällä ajatuksiani. Luen Raamattua aika paljon. Mulla on ihan lukujärjestys. Jos luet 10sivua päivässä molempia testamentteja, niin tulet lukeneeksi Raamatun läpi monta kertaa vuodessa. Pysyn tässä lukujärjestyksessä vaihtelevalla menestyksellä. Suosittelen kaikille tämän kirjan lukemista. Se auttaa. Ihmiset ovat hyvin monimutkaisia ja ristiriitaisia olentoja. Maailmasta ja elämästä on tosi vaikea saada mitään tolkkua. Jollain lailla tuo minussa elävä levoton, ristiriitainen, monimutkainen ja yksinkertainen ihminen löytää rauhan Raamatun äärellä. En ymmärrä Raamatusta paljoa, mutta jotain, ja tarpeeksi laittaakseni toivoni Kristukseen. Opin tästä kirjasta jatkuvasti jotain uutta.
Toivon, että otat osaa tähän projektiin!
Tee se niin, että luet kyseisiä kirjoja ja kommentoit tiivistelmiäni. Kysele, anna palautetta rohkeasti.
Aion kirjoittaa jokaisesta Bibloksen kirjasta pienen tiivistelmän tässä ajan mittaan. Kirjoitan lyhennelmän aina luettuani vuorossa olleen kirjan. Nämä ovat omia henkilökohtaisia ajatuksiani. Mikä kirjoissa kolahti minuun? Ehkä tästä voisi olla hyötyä sellaiselle tyypille, joka haluaisi lukea näitä kirjoja, mutta ei oikein ymmärrä niitä.
Ensimmäinen kirja: 1. Moos.
Yksi kielioppivirhe ja pari sanan selitystä
Aloitetaan alusta eli 1. Moos. Kirja alkaa sanalla ”alussa” ja se sana on avain koko kirjaan, ja tavallaan koko Raamattuun. Hepreaksi sana alussa on bereshit – Raamatun ensimmäinen sana. Tuossa sanassa on alussa prepositio (-ssa = be), jonka jälkeen on sana alku eli resh. Resh tarkoittaa hepreassa alun lisäksi myös päätä ja esikoista. Jumalasta käytetään tässä nimeä Elohim, mikä on monikossa. Niin tarkka ja vapaa käännös 1. jakeesta voisi olla ’Esikoisessa Jumalat loi taivaan ja maan..’ Siinä on kirjoitusvirhe! Subjekti on monikossa, verbi yksikössä. Tällaisia virheitä Raamattu on täynnä. Tätä ja muita vastaavia subjektin ja verbin ristiriitoihin liittyviä virheitä voi tulkita monella tavalla. Tällä ”virheellä” voi esim. selittää kolminaisuusoppia ja monia muita asioita. Jumala ei sitoudu ja rajoittaudu meidän luomiin kielioppisääntöihin. Sana bereshit on synnyttänyt paljon erilaisia ajatuksia juutalaisten ja kristittyjen parissa. Tämä näkyy jo Raamatussa jakeissa kuten Sanl. 8:22 – 31, joissa Jumalan esikoinen on ollut olemassa ennen maailman luomista. Ennen maailman luomista esikoinen oli leikkimässä luojan edessä, hänen ilonaan.. Tässäkin yhdistetään alku ja esikoinen ja luominen. UT:ssa tämä tulee ilmi selvimmin Johanneksen evankeliumin alussa, joka alkaa samalla tavalla kun 1. Moos. 1:1 eli ”alussa” oli sana ja sana oli Jumalan luona.. Joh. 1:1. Jakeessa Kol. 1:18 kerrotaan samassa lauseessa, jossa puhutaan maailman luomisesta ja lunastamisesta, että Jeesus on pää ja alku (=resh).
Kaikkien juttujen alku
Luther sanoi jotenkin, että 1. Moos. on Raamatun ensimmäinen evankeliumi, ja että se sisältää jo kaiken. Kaikki muu on sen selittämistä, ja perustuu siihen. Tämä johtuu siitä, että 1. Moos. on alkujen kirja. Siellä esitellään kaikki Raamatun keskeisimmät teemat. Tässä alkujen kirjassa historian näyttämölle hissataan kaikki suuret asiat. Luvuissa 1 – 12 sanotaan aivan uskomattoman paljon: maailma ja ihminen luodaan, syntiin langetaan, lupaus pelastuksesta ja siunauksesta saadaan, maa kirotaan. Sitten tapahtuu kohtalokas veljesmurha, joka enteilee ihmiskunnan valitsemaa syyllisyyden ja koston tietä, jota hallitsee pelko ja pahat ajatukset ’syntymästä saakka’. Pahuuden lisääntyessä estradille nousee Nooa, joka pelastaa maailman ”jäännöksen” arkissa, kun muu maailma hukkuu vedenpaisumuksessa. Nooan kautta siunaus menee eteenpäin hänen poikansa Seemin siemenessä (vrt. seemiläiset). Tämän jälkeen kaikki menee taas vain huonoon suuntaan. Kansat rakentavat Baabelin tornin omaksi kunniakseen. Kaikki puhuvat yhtä kieltä ja ovat yhtä. Tästä seuraa kielten sekoittuminen ja eri kansojen ja heimojen erottautuminen. Sitten näyttämölle astuu Abraham, josta tulee Jumalan valitsema siunauksen kanava koko maailmalle. Hänen siemenessään siunaus menee eteenpäin, hänessä kaikki kansat yhdistyvät - tulevaisuudessa. 1. Moos. kertoo siis maailma ja ihmisen synnyn, mutta myös Israelin synnyn. Israel ja Jaakob kuuluvat yhteen. Jaakobilla oli kaksitoista poikaa ja heistä syntyisi Israelin 12heimoa. Kirja loppuu siihen, että näille heimoille luetaan Jumalan siunaukset. Heidän kohtalonsa on olla maailman ”pappisvaltakunta”, valo pimeydessä, siunauksen kantajia ja välittäjiä.
Siunauksen välittäjät
Yksi asia mikä pisti silmääni tässä kirjassa, on se, miten ja keiden kautta Jumalan lupaama siunaus vuotaa ja välittyy tähän ”kirottuun” maahan ja maailmaan. Tähän maailmaan, jossa ihmiset kulkevat pahaan taipuvaisen sydämensä halujen orjina, pelokkaina ja muukalaisina, paratiisista pois ajautuneina. Siunaus on yksi kirjan isoimmista teemoista. Alussa Jumala siunasi miehen ja naisen elämän ja tehtävän paratiisissa, maailmassa, 1:28. Syntiinlankeemuksen myötä kirous tulee maailmaan. Pelastus (siunaus) tulee kuitenkin naisen ”siemenen” kautta, 3:15. Nainen tulee synnyttämään tuskien kautta pelastajan tähän kirottuun maailmaan. Pelastaja tuo siunauksen tänne, ja kukistaa paholaisen, lyö sen pään murskaksi. Ei ole kuitenkaan kyse naisesta kuin naisesta, vaan juuri tietystä yhdestä. Vedenpaisumuksessa maailma tuhoutuu. Nooa jää perheensä kanssa henkiin. Hänellä on kolme poikaa: Seem, Jafet ja Haam. Raamatullisen näkemyksen mukaan heistä periytyy kaikki maailman kansat. Siunaus pysyy ja välittyy nyt juuri Seemin kautta, 9:26 – 27. Tämän ajattelun mukaan seemiläiset kansat ovat Seemin jälkeläisiä. Sitten tapahtuu taas rajaus. Siunaus kulkee nimenomaan seemiläisen Aabrahamin kautta, 12:2 – 3. Hänen kauttaan kansat siunataan ja hänen jälkeläisiään tulee olemaan yhtä paljon kuin taivaalla on tähtiä.
Israel ja siunaus: valehtelee, pettää ja taistelee – siunaus on kaiken arvoinen
Kenen kautta siunaus nyt välittyy? Kuka on siunattu? Kuka on kirottu? Kirjan maineikas kolmikko Aabraham, Iisakki ja Jaakob kantavat sitä. He kaikki saavat Jumalalta lupauksen henkilökohtaisesti. Tuo lupaus on sama ja se koskee koko maailman siunausta.
Jaakob on tosi jännä tapaus. Hänen elämänsä kertoo, kuinka periksi antamattoman tärkeä asia tämä siunaus on. Jaakobilla on isoveli Eesau, jolle iän puolesta kuuluisi siunaus – perinteen mukaan. Jaakob ei kunnioita tuota perinnettä. Hän huijaa ja ostaa veljeltään hänen esikoisen oikeutensa yhdellä keitolla. Käyttää hyväkseen veljensä heikkoa hetkeä. Sitten hän äitinsä kannustamana hankkii isältään Iisakilta siunauksen kun tämä on kuolinvuoteellaan puolisokeana. Jaakob valehtelee isälleen olevansa Eesau, saadakseen perinteen mukaan veljelleen kuuluvan siunauksen. Tämän jälkeen tämä siunattu mies pakenee kotoaan. Hän kulkee yksin, kohtaa Raakelin, suutelee häntä ja purskahtaa itkuun. Jabbokin joella Jaakob taistelee salaperäisen Penuelin kanssa. Hän sanoo, ’en päästä sinua, ellet siunaa minua.’ 32:27. Tuossa paikassa Jaakob kohtaa Herransa. Hän sanoo taistelun ja siunauksen jälkeen: ’minä olen nähnyt Jumalan kasvoista kasvoihin ja silti olen elossa.’ 32:31. Herra nyrjäyttää Jaakobin lonkan sijoiltaan – hänet murretaan. Häneltä kysytään hänen nimeään, ja hän joutuu katsomaan omaa identiteettiään kasvoista kasvoihin. Hän joutuu tunnustamaan olevansa pettäjä-Jaakob. Jaakobin nimi juontuu heprean sanasta ”kantapää” ja verbistä ’pettää’, 27:36; 25:26. Myös me joudumme Jumalan edessä kohtaamaan oman syntisyytemme, joudumme tunnustamaan syntimme, että voimme kääntyä. Sen jälkeen meille annetaan uusi nimi, uusi identiteetti. Jaakob sai uuden nimen. Penuel sanoi hänelle, ’Sinua ei pidä enää sanoa Jaakobiksi, vaan Israeliksi, sillä sinä olet kamppaillut Jumalan ja ihmisten kanssa ja voittanut.’ 32:29. Israel on hän, joka taistelee, joka näkee Herran, kuulee hänen sanansa, murtuu Herran lyömänä, on valmis kieltämään kaikki läheisimmät ihmisensä saadakseen siunauksen. Israel on hän, joka välittää siunausta, kantaa lupauksen siementä. Näin syntyi Israel. Tämä on ensimmäinen kerta kun Raamattu mainitsee nimen tai sanan Israel.
Toivon, että otat osaa tähän projektiin!
Tee se niin, että luet kyseisiä kirjoja ja kommentoit tiivistelmiäni. Kysele, anna palautetta rohkeasti.
Aion kirjoittaa jokaisesta Bibloksen kirjasta pienen tiivistelmän tässä ajan mittaan. Kirjoitan lyhennelmän aina luettuani vuorossa olleen kirjan. Nämä ovat omia henkilökohtaisia ajatuksiani. Mikä kirjoissa kolahti minuun? Ehkä tästä voisi olla hyötyä sellaiselle tyypille, joka haluaisi lukea näitä kirjoja, mutta ei oikein ymmärrä niitä.
Ensimmäinen kirja: 1. Moos.
Yksi kielioppivirhe ja pari sanan selitystä
Aloitetaan alusta eli 1. Moos. Kirja alkaa sanalla ”alussa” ja se sana on avain koko kirjaan, ja tavallaan koko Raamattuun. Hepreaksi sana alussa on bereshit – Raamatun ensimmäinen sana. Tuossa sanassa on alussa prepositio (-ssa = be), jonka jälkeen on sana alku eli resh. Resh tarkoittaa hepreassa alun lisäksi myös päätä ja esikoista. Jumalasta käytetään tässä nimeä Elohim, mikä on monikossa. Niin tarkka ja vapaa käännös 1. jakeesta voisi olla ’Esikoisessa Jumalat loi taivaan ja maan..’ Siinä on kirjoitusvirhe! Subjekti on monikossa, verbi yksikössä. Tällaisia virheitä Raamattu on täynnä. Tätä ja muita vastaavia subjektin ja verbin ristiriitoihin liittyviä virheitä voi tulkita monella tavalla. Tällä ”virheellä” voi esim. selittää kolminaisuusoppia ja monia muita asioita. Jumala ei sitoudu ja rajoittaudu meidän luomiin kielioppisääntöihin. Sana bereshit on synnyttänyt paljon erilaisia ajatuksia juutalaisten ja kristittyjen parissa. Tämä näkyy jo Raamatussa jakeissa kuten Sanl. 8:22 – 31, joissa Jumalan esikoinen on ollut olemassa ennen maailman luomista. Ennen maailman luomista esikoinen oli leikkimässä luojan edessä, hänen ilonaan.. Tässäkin yhdistetään alku ja esikoinen ja luominen. UT:ssa tämä tulee ilmi selvimmin Johanneksen evankeliumin alussa, joka alkaa samalla tavalla kun 1. Moos. 1:1 eli ”alussa” oli sana ja sana oli Jumalan luona.. Joh. 1:1. Jakeessa Kol. 1:18 kerrotaan samassa lauseessa, jossa puhutaan maailman luomisesta ja lunastamisesta, että Jeesus on pää ja alku (=resh).
Kaikkien juttujen alku
Luther sanoi jotenkin, että 1. Moos. on Raamatun ensimmäinen evankeliumi, ja että se sisältää jo kaiken. Kaikki muu on sen selittämistä, ja perustuu siihen. Tämä johtuu siitä, että 1. Moos. on alkujen kirja. Siellä esitellään kaikki Raamatun keskeisimmät teemat. Tässä alkujen kirjassa historian näyttämölle hissataan kaikki suuret asiat. Luvuissa 1 – 12 sanotaan aivan uskomattoman paljon: maailma ja ihminen luodaan, syntiin langetaan, lupaus pelastuksesta ja siunauksesta saadaan, maa kirotaan. Sitten tapahtuu kohtalokas veljesmurha, joka enteilee ihmiskunnan valitsemaa syyllisyyden ja koston tietä, jota hallitsee pelko ja pahat ajatukset ’syntymästä saakka’. Pahuuden lisääntyessä estradille nousee Nooa, joka pelastaa maailman ”jäännöksen” arkissa, kun muu maailma hukkuu vedenpaisumuksessa. Nooan kautta siunaus menee eteenpäin hänen poikansa Seemin siemenessä (vrt. seemiläiset). Tämän jälkeen kaikki menee taas vain huonoon suuntaan. Kansat rakentavat Baabelin tornin omaksi kunniakseen. Kaikki puhuvat yhtä kieltä ja ovat yhtä. Tästä seuraa kielten sekoittuminen ja eri kansojen ja heimojen erottautuminen. Sitten näyttämölle astuu Abraham, josta tulee Jumalan valitsema siunauksen kanava koko maailmalle. Hänen siemenessään siunaus menee eteenpäin, hänessä kaikki kansat yhdistyvät - tulevaisuudessa. 1. Moos. kertoo siis maailma ja ihmisen synnyn, mutta myös Israelin synnyn. Israel ja Jaakob kuuluvat yhteen. Jaakobilla oli kaksitoista poikaa ja heistä syntyisi Israelin 12heimoa. Kirja loppuu siihen, että näille heimoille luetaan Jumalan siunaukset. Heidän kohtalonsa on olla maailman ”pappisvaltakunta”, valo pimeydessä, siunauksen kantajia ja välittäjiä.
Siunauksen välittäjät
Yksi asia mikä pisti silmääni tässä kirjassa, on se, miten ja keiden kautta Jumalan lupaama siunaus vuotaa ja välittyy tähän ”kirottuun” maahan ja maailmaan. Tähän maailmaan, jossa ihmiset kulkevat pahaan taipuvaisen sydämensä halujen orjina, pelokkaina ja muukalaisina, paratiisista pois ajautuneina. Siunaus on yksi kirjan isoimmista teemoista. Alussa Jumala siunasi miehen ja naisen elämän ja tehtävän paratiisissa, maailmassa, 1:28. Syntiinlankeemuksen myötä kirous tulee maailmaan. Pelastus (siunaus) tulee kuitenkin naisen ”siemenen” kautta, 3:15. Nainen tulee synnyttämään tuskien kautta pelastajan tähän kirottuun maailmaan. Pelastaja tuo siunauksen tänne, ja kukistaa paholaisen, lyö sen pään murskaksi. Ei ole kuitenkaan kyse naisesta kuin naisesta, vaan juuri tietystä yhdestä. Vedenpaisumuksessa maailma tuhoutuu. Nooa jää perheensä kanssa henkiin. Hänellä on kolme poikaa: Seem, Jafet ja Haam. Raamatullisen näkemyksen mukaan heistä periytyy kaikki maailman kansat. Siunaus pysyy ja välittyy nyt juuri Seemin kautta, 9:26 – 27. Tämän ajattelun mukaan seemiläiset kansat ovat Seemin jälkeläisiä. Sitten tapahtuu taas rajaus. Siunaus kulkee nimenomaan seemiläisen Aabrahamin kautta, 12:2 – 3. Hänen kauttaan kansat siunataan ja hänen jälkeläisiään tulee olemaan yhtä paljon kuin taivaalla on tähtiä.
Israel ja siunaus: valehtelee, pettää ja taistelee – siunaus on kaiken arvoinen
Kenen kautta siunaus nyt välittyy? Kuka on siunattu? Kuka on kirottu? Kirjan maineikas kolmikko Aabraham, Iisakki ja Jaakob kantavat sitä. He kaikki saavat Jumalalta lupauksen henkilökohtaisesti. Tuo lupaus on sama ja se koskee koko maailman siunausta.
Jaakob on tosi jännä tapaus. Hänen elämänsä kertoo, kuinka periksi antamattoman tärkeä asia tämä siunaus on. Jaakobilla on isoveli Eesau, jolle iän puolesta kuuluisi siunaus – perinteen mukaan. Jaakob ei kunnioita tuota perinnettä. Hän huijaa ja ostaa veljeltään hänen esikoisen oikeutensa yhdellä keitolla. Käyttää hyväkseen veljensä heikkoa hetkeä. Sitten hän äitinsä kannustamana hankkii isältään Iisakilta siunauksen kun tämä on kuolinvuoteellaan puolisokeana. Jaakob valehtelee isälleen olevansa Eesau, saadakseen perinteen mukaan veljelleen kuuluvan siunauksen. Tämän jälkeen tämä siunattu mies pakenee kotoaan. Hän kulkee yksin, kohtaa Raakelin, suutelee häntä ja purskahtaa itkuun. Jabbokin joella Jaakob taistelee salaperäisen Penuelin kanssa. Hän sanoo, ’en päästä sinua, ellet siunaa minua.’ 32:27. Tuossa paikassa Jaakob kohtaa Herransa. Hän sanoo taistelun ja siunauksen jälkeen: ’minä olen nähnyt Jumalan kasvoista kasvoihin ja silti olen elossa.’ 32:31. Herra nyrjäyttää Jaakobin lonkan sijoiltaan – hänet murretaan. Häneltä kysytään hänen nimeään, ja hän joutuu katsomaan omaa identiteettiään kasvoista kasvoihin. Hän joutuu tunnustamaan olevansa pettäjä-Jaakob. Jaakobin nimi juontuu heprean sanasta ”kantapää” ja verbistä ’pettää’, 27:36; 25:26. Myös me joudumme Jumalan edessä kohtaamaan oman syntisyytemme, joudumme tunnustamaan syntimme, että voimme kääntyä. Sen jälkeen meille annetaan uusi nimi, uusi identiteetti. Jaakob sai uuden nimen. Penuel sanoi hänelle, ’Sinua ei pidä enää sanoa Jaakobiksi, vaan Israeliksi, sillä sinä olet kamppaillut Jumalan ja ihmisten kanssa ja voittanut.’ 32:29. Israel on hän, joka taistelee, joka näkee Herran, kuulee hänen sanansa, murtuu Herran lyömänä, on valmis kieltämään kaikki läheisimmät ihmisensä saadakseen siunauksen. Israel on hän, joka välittää siunausta, kantaa lupauksen siementä. Näin syntyi Israel. Tämä on ensimmäinen kerta kun Raamattu mainitsee nimen tai sanan Israel.
Tunnisteet:
Israel,
Jaakob,
Jotain tolkkua Raamatusta,
Mooses,
siunaus
lauantai 18. lokakuuta 2008
maanantai 13. lokakuuta 2008
Julkaistaanpa isoskoulutukseen tekemäni opetusmatsku
Tänään puhutaan eettisistä asioista, eli siitä, mitä sinun pitäisi tehdä, jotta eläisit niin kuin kunnon kristitty nuori. Tarkoitukseni ei ole esittää meille pitkää listaa käskyistä ja kielloista, joita pitää tehdä, miten pitää käyttäytyä, ja mitä ei saa missään nimessä tehdä ja missä ei saa olla mukana. VT:stä löytyy 618 käskyä ja kieltoa, jotka kertovat kuinka kulkea Herran tiellä. Kuitenkin varmaan Raamatun yleisin käsky kuuluu, ’älä pelkää’. Joku on laskenut, että se esiintyy Raamatussa yhteensä 366kertaa, eli vuoden jokaisena päivänä Jumala sanoo meille, ’älä pelkää’. (Tähän se sarjakuva)
Käskylistan esittelemisen sijasta kysyn, millainen toiminta sopii sinulle. Millaisissa jutuissa toteutat itseäsi? Milloin olet elementissäsi kuin kala vedessä? On turha vaatia ihmisiltä asioita, joita he eivät voi tehdä. Oletko kuin kala vedessä, vai kuin kala kuivalla maalla? Uimarin pitää saada uida, laulajan laulaa, maalarin maalata, julistajan julistaa, johtajan johtaa, muurarin muurata, lapsen leikkiä jne. Mitä sinun pitää tehdä?
On aivan turha vaatia esim. sumopainijaa tanssimaan kuin ballerina. Siinä loukataan balettia ja sumopainia turhautuu. Jos ihminen on paha, tai jos hänellä on tosi paha olo, niin voiko hän käyttäytyä hyvin? Jos olet hyvä, niin voitko käyttäytyä huonosti? Kokeile raivostua joskus kun olet tosi iloinen ja rauhallinen. Se on mahdotonta. Miksi joku etsisi omenapuusta mansikoita? Pitääkö sinun siis muuttua joksikin ihan ihmeelliseksi ja luonnottomaksi pyhimykseksi ollaksesi hyvä kristitty? Tämän takia katsotaan ensiksi, millaisia me olemme, millaisiksi meidät on luotu ja suunniteltu.
Raamatun mukaan ihminen on luotu Jumalan kuvaksi ja hänelle on annettu tehtäväksi ’olla hedelmällisiä, lisääntyä’.. ja ottaa maa haltuun, vallita luomakuntaa, niin että se voi hyvin, 1. Moos. 1:27 – 28. Jos tällainen missio-koodi on ohjelmoitu ihmisen sydämeen, niin onko hän tyytyväinen työttömänä tai tyhjän panttina. Ei, vaan jokainen haluaa tehdä jotain, jolla on merkitystä. Kukaan ihminen ei ole elementissään tyhjän panttina, sohvaperunana. Sellainen ihminen ei ole ’ansainnut aivojaan’. Moni nuori ei tee tänään oikeastaan mitään. Jotkut taas tekevät ihan tolkuttoman paljon. Harrastavat, opiskelevat, seurustelevat, lukevat, bilettävät, ovat isosia ja tekevät kaiken sen ohessa töitä. Jotkut ovat tollaisessa oravanpyörässä jo tosi varhain. Moni ajattelee, että elämällä ei ole tarkoitusta, ei unelmaa, ei tavoitetta. Suomessa on tänään noin 45 000 syrjäytynyttä nuorta, jotka eivät käy koulussa, eivätkä töissä, eivätkä he ole kotona sen takia, että heillä olisi siellä nuori perhe. He eivät myöskään ole intissä tai sivarissa. He eivät tee mitään, paitsi ehkä kittaavat olutta. On iso riski, että jossain vaiheessa tuollaiset nuoret tilttaavat.
Mitä kalalle tapahtuu, jos sen heittää veneen pohjalle? Se räpiköi hetken kunnes kuolee. Minulla on villi veikkaus, että moni ihminen kulkee hyristen hautaan kuten tuo kala. Ihmiset kompuroivat ihan elämän perusjutuissa. He tuntevat olonsa vieraiksi omassa maailmassaan ja omassa elämässään. Moni tuntee yksinäisyyttä, merkityksettömyyttä ja ikävää. Toissa päivänä juttelin kaupungilla kahden nuoren pojan kanssa, jotka tapaisin istumassa torin laidalla. Jossain vaiheessa kerroin heille, että olen nuorisopastori ja kysyin, mihin seurakuntaan he kuuluvat. Pojilla ei ollut harmainta aavistusta. Monet nuoret ovat myös vieraantuneet Jumalasta.
Jotkut sanovat, että elämän tärkeimmät totuudet opitaan lastentarhassa. Nyt esitän kolme asiaa, joita jokainen ihminen, minun mielestäni, tarvitsee.
1) halausta, välittämistä, arvostusta, kauniita sanoja, tukea – rakkautta
2) unelmia, merkitystä, visiota – toivoa
3) hengellistä elämää, yhteyttä korkeimpaan, rukousta - uskoa
Luomiskertomuksessa kerrotaan muun muassa sellaisia isoja totuuksia siitä, mitä tarkoittaa olla ihminen. Ja yllättäen nämä kaikki kolme asiaa löytyy sieltä alusta! Jumala sanoi, ’ei ole ihmisen hyvä olla yksinään. Minä teen hänelle kumppanin, joka sopii hänelle avuksi.’ Mies jättää vanhempansa ja liittyy vaimoonsa ja heistä tulee yksi liha. Suhteeseen toisten kanssa meitä ajaa rakkaus. Kaipaamme ja tarvitsemme toisiamme. 1. Moos. 2:18, 23 – 25. Toisekseen ihmiselle annetaan tehtävä, haaste ja visio hallita maailmaa Jumalan tyylillä – 1. Moos. 1:28 – 29. Sitä tarkoittaa olla Jumalan kuva. Ajattele, että sinun sisimpääsi on koodattu jonkinlainen jumalallinen visio, jonka voi toteuttaa vain Jumalan yhteydessä. Tämä liittyy toivoon. Kolmanneksi, Jumalan kuvana oleminen tarkoittaa myös, että meidät on luotu elämään yhteydessä luojamme kanssa, 1. Moos. 1:27. Usko, toivo ja rakkaus ovat yhdessä jakeissa kuten 1. Kor. 13:13; 1. Tess. 1:3; 5:8; Kol. 1:4 - 5.
Nykyään monilta nuorilta ja myös vanhemmilta puuttuu noita kaikkia kolmea asiaa. Koulukiusaaminen yleistyy koko ajan ja joka kymmenes yläasteen oppilas elää ilman ainuttakaan ystävää – monella ei ole luotettavia ja hyviä ihmissuhteita. Tästä kaikesta seuraa se, että monella on huono olo. Sitä huonoa oloa sitten puretaan johonkin.
Yksi helppo, mutta toimimaton tapa on viina. Toinen on se, että vedät jonkun onnellisen ihmisen maskin naamallesi, ja olet niin kuin kaikki olisi kunnossa. Jäädytät kaikki ilot ja surut sydämestäsi niin sinusta tulee käytännössä tunteeton, sisäisesti kylmä ihminen, joka ei osaa luottaa, rakastaa, uskoa tai toivoa. Tuollaisesta ihmisestä voi tulla kalkkis, joihin sopii Jeesuksen kovat sanat aika hyvin, Matt. 23:27; ’Te teeskentelijät! Te olette kuin kalkilla valkaistut haudat. Ulkopuolelta ne kyllä ovat kauniita mutta sisältä täynnä kuolleiden luita ja kaikkea saastaa. Samalla tavoin tekin olette hurskaita ulkonaisesti, ihmisten silmissä, mutta sisältä täynnä teeskentelyä ja vääryyttä.’ Mitenkäs tällainen ihminen, joka on ’sisältä täynnä vääryyttä’ voisi olla erittäin sydämellinen ja hyvä ihminen, joka kääntää toisen posken, rakastaa lähimmäistään niin kuin itseään, rukoilee vihollistensa puolesta ja antaa vaikka 77kertaa sortajilleen ja pettäjilleen anteeksi? Eikö tuollaisen ihmisen ole luonnollisempaa olla vaikka koulukiusaaja, koulumurhaaja, itsemurhaaja, terroristi tai paatunut roisto? Eikö hän ole toteuttamassa itseään, kun hän särkee toisen sydämen ja pettää lähimpiä ihmisiään, kun hän puhuu ystävistään pahaa selän takana ja valehtelee?
Tällaisten ihmisten takia turvallismarkkinat ovat tulevaisuuden uusi kukoistava bisnes. (Näytä tässä se lehtijuttu) Tällaisten ihmisten takia ihmiset pelkäävät. Freud on sanonut jotenkin niin, että ’ihmismielen olohuoneissa laulaa enkelikuoro, mutta vintillä ulvovat sudet.’ Jos sudille ei ole tiukka kun ne ovat pieniä, niin jossain vaiheessa ne voivat vallata koko talon. (Laita tähän juttua siitä Jacobsonin kirjasta, jossa hän kertoo, että tänään monet viisaat perustelevat suursodan mahdottomuutta samoin perustein kuin viisaat ennen 1. ja 2. Maailmansotaa) Raamatun mukaan ihmisessä on syntiinlankeemuksen myötä taipumus pahaan. Meillä on sydämessä ongelma, ja tähän ongelmaan pitäisi saada ratkaisu ennen kuin tuhoamme toinen toisemme, itsemme, luontomme ja suhteemme Jumalaan kokonaan.
Raamatun mukaan Jumala on antanut jo meille ratkaisun – pelastuksen, jonka nimi on Jeesus. Raamattu sisältää lupauksia siitä, että Herra antaa ihmisille synnit anteeksi, uuden sydämen ja uuteen sydämeen Jumalan hengen. Hän pesee meidät puhtaiksi. Hän ottaa pahuuden pois ja antaa sen tilalle oman vanhurskautensa.
Tämän myötä sinun ei pidä enää kärsiä kaikista synnin ja pahuuden hajottavista seurauksista kuten häpeästä, pelosta ja syyllisyydestä, vaan saat nauttia pelastuksen seurauksista eli ilosta ja rauhasta. Jumala on ’Jumala on vuodattanut rakkautensa meidän sydämiin antamalla meille Pyhän Hengen.’ Room. 5:5. ’Nyt palvelemme Jumalaa uudella tavalla, Hengen mukaan.’ Room. 7:6.
Käskylistan esittelemisen sijasta kysyn, millainen toiminta sopii sinulle. Millaisissa jutuissa toteutat itseäsi? Milloin olet elementissäsi kuin kala vedessä? On turha vaatia ihmisiltä asioita, joita he eivät voi tehdä. Oletko kuin kala vedessä, vai kuin kala kuivalla maalla? Uimarin pitää saada uida, laulajan laulaa, maalarin maalata, julistajan julistaa, johtajan johtaa, muurarin muurata, lapsen leikkiä jne. Mitä sinun pitää tehdä?
On aivan turha vaatia esim. sumopainijaa tanssimaan kuin ballerina. Siinä loukataan balettia ja sumopainia turhautuu. Jos ihminen on paha, tai jos hänellä on tosi paha olo, niin voiko hän käyttäytyä hyvin? Jos olet hyvä, niin voitko käyttäytyä huonosti? Kokeile raivostua joskus kun olet tosi iloinen ja rauhallinen. Se on mahdotonta. Miksi joku etsisi omenapuusta mansikoita? Pitääkö sinun siis muuttua joksikin ihan ihmeelliseksi ja luonnottomaksi pyhimykseksi ollaksesi hyvä kristitty? Tämän takia katsotaan ensiksi, millaisia me olemme, millaisiksi meidät on luotu ja suunniteltu.
Raamatun mukaan ihminen on luotu Jumalan kuvaksi ja hänelle on annettu tehtäväksi ’olla hedelmällisiä, lisääntyä’.. ja ottaa maa haltuun, vallita luomakuntaa, niin että se voi hyvin, 1. Moos. 1:27 – 28. Jos tällainen missio-koodi on ohjelmoitu ihmisen sydämeen, niin onko hän tyytyväinen työttömänä tai tyhjän panttina. Ei, vaan jokainen haluaa tehdä jotain, jolla on merkitystä. Kukaan ihminen ei ole elementissään tyhjän panttina, sohvaperunana. Sellainen ihminen ei ole ’ansainnut aivojaan’. Moni nuori ei tee tänään oikeastaan mitään. Jotkut taas tekevät ihan tolkuttoman paljon. Harrastavat, opiskelevat, seurustelevat, lukevat, bilettävät, ovat isosia ja tekevät kaiken sen ohessa töitä. Jotkut ovat tollaisessa oravanpyörässä jo tosi varhain. Moni ajattelee, että elämällä ei ole tarkoitusta, ei unelmaa, ei tavoitetta. Suomessa on tänään noin 45 000 syrjäytynyttä nuorta, jotka eivät käy koulussa, eivätkä töissä, eivätkä he ole kotona sen takia, että heillä olisi siellä nuori perhe. He eivät myöskään ole intissä tai sivarissa. He eivät tee mitään, paitsi ehkä kittaavat olutta. On iso riski, että jossain vaiheessa tuollaiset nuoret tilttaavat.
Mitä kalalle tapahtuu, jos sen heittää veneen pohjalle? Se räpiköi hetken kunnes kuolee. Minulla on villi veikkaus, että moni ihminen kulkee hyristen hautaan kuten tuo kala. Ihmiset kompuroivat ihan elämän perusjutuissa. He tuntevat olonsa vieraiksi omassa maailmassaan ja omassa elämässään. Moni tuntee yksinäisyyttä, merkityksettömyyttä ja ikävää. Toissa päivänä juttelin kaupungilla kahden nuoren pojan kanssa, jotka tapaisin istumassa torin laidalla. Jossain vaiheessa kerroin heille, että olen nuorisopastori ja kysyin, mihin seurakuntaan he kuuluvat. Pojilla ei ollut harmainta aavistusta. Monet nuoret ovat myös vieraantuneet Jumalasta.
Jotkut sanovat, että elämän tärkeimmät totuudet opitaan lastentarhassa. Nyt esitän kolme asiaa, joita jokainen ihminen, minun mielestäni, tarvitsee.
1) halausta, välittämistä, arvostusta, kauniita sanoja, tukea – rakkautta
2) unelmia, merkitystä, visiota – toivoa
3) hengellistä elämää, yhteyttä korkeimpaan, rukousta - uskoa
Luomiskertomuksessa kerrotaan muun muassa sellaisia isoja totuuksia siitä, mitä tarkoittaa olla ihminen. Ja yllättäen nämä kaikki kolme asiaa löytyy sieltä alusta! Jumala sanoi, ’ei ole ihmisen hyvä olla yksinään. Minä teen hänelle kumppanin, joka sopii hänelle avuksi.’ Mies jättää vanhempansa ja liittyy vaimoonsa ja heistä tulee yksi liha. Suhteeseen toisten kanssa meitä ajaa rakkaus. Kaipaamme ja tarvitsemme toisiamme. 1. Moos. 2:18, 23 – 25. Toisekseen ihmiselle annetaan tehtävä, haaste ja visio hallita maailmaa Jumalan tyylillä – 1. Moos. 1:28 – 29. Sitä tarkoittaa olla Jumalan kuva. Ajattele, että sinun sisimpääsi on koodattu jonkinlainen jumalallinen visio, jonka voi toteuttaa vain Jumalan yhteydessä. Tämä liittyy toivoon. Kolmanneksi, Jumalan kuvana oleminen tarkoittaa myös, että meidät on luotu elämään yhteydessä luojamme kanssa, 1. Moos. 1:27. Usko, toivo ja rakkaus ovat yhdessä jakeissa kuten 1. Kor. 13:13; 1. Tess. 1:3; 5:8; Kol. 1:4 - 5.
Nykyään monilta nuorilta ja myös vanhemmilta puuttuu noita kaikkia kolmea asiaa. Koulukiusaaminen yleistyy koko ajan ja joka kymmenes yläasteen oppilas elää ilman ainuttakaan ystävää – monella ei ole luotettavia ja hyviä ihmissuhteita. Tästä kaikesta seuraa se, että monella on huono olo. Sitä huonoa oloa sitten puretaan johonkin.
Yksi helppo, mutta toimimaton tapa on viina. Toinen on se, että vedät jonkun onnellisen ihmisen maskin naamallesi, ja olet niin kuin kaikki olisi kunnossa. Jäädytät kaikki ilot ja surut sydämestäsi niin sinusta tulee käytännössä tunteeton, sisäisesti kylmä ihminen, joka ei osaa luottaa, rakastaa, uskoa tai toivoa. Tuollaisesta ihmisestä voi tulla kalkkis, joihin sopii Jeesuksen kovat sanat aika hyvin, Matt. 23:27; ’Te teeskentelijät! Te olette kuin kalkilla valkaistut haudat. Ulkopuolelta ne kyllä ovat kauniita mutta sisältä täynnä kuolleiden luita ja kaikkea saastaa. Samalla tavoin tekin olette hurskaita ulkonaisesti, ihmisten silmissä, mutta sisältä täynnä teeskentelyä ja vääryyttä.’ Mitenkäs tällainen ihminen, joka on ’sisältä täynnä vääryyttä’ voisi olla erittäin sydämellinen ja hyvä ihminen, joka kääntää toisen posken, rakastaa lähimmäistään niin kuin itseään, rukoilee vihollistensa puolesta ja antaa vaikka 77kertaa sortajilleen ja pettäjilleen anteeksi? Eikö tuollaisen ihmisen ole luonnollisempaa olla vaikka koulukiusaaja, koulumurhaaja, itsemurhaaja, terroristi tai paatunut roisto? Eikö hän ole toteuttamassa itseään, kun hän särkee toisen sydämen ja pettää lähimpiä ihmisiään, kun hän puhuu ystävistään pahaa selän takana ja valehtelee?
Tällaisten ihmisten takia turvallismarkkinat ovat tulevaisuuden uusi kukoistava bisnes. (Näytä tässä se lehtijuttu) Tällaisten ihmisten takia ihmiset pelkäävät. Freud on sanonut jotenkin niin, että ’ihmismielen olohuoneissa laulaa enkelikuoro, mutta vintillä ulvovat sudet.’ Jos sudille ei ole tiukka kun ne ovat pieniä, niin jossain vaiheessa ne voivat vallata koko talon. (Laita tähän juttua siitä Jacobsonin kirjasta, jossa hän kertoo, että tänään monet viisaat perustelevat suursodan mahdottomuutta samoin perustein kuin viisaat ennen 1. ja 2. Maailmansotaa) Raamatun mukaan ihmisessä on syntiinlankeemuksen myötä taipumus pahaan. Meillä on sydämessä ongelma, ja tähän ongelmaan pitäisi saada ratkaisu ennen kuin tuhoamme toinen toisemme, itsemme, luontomme ja suhteemme Jumalaan kokonaan.
Raamatun mukaan Jumala on antanut jo meille ratkaisun – pelastuksen, jonka nimi on Jeesus. Raamattu sisältää lupauksia siitä, että Herra antaa ihmisille synnit anteeksi, uuden sydämen ja uuteen sydämeen Jumalan hengen. Hän pesee meidät puhtaiksi. Hän ottaa pahuuden pois ja antaa sen tilalle oman vanhurskautensa.
Tämän myötä sinun ei pidä enää kärsiä kaikista synnin ja pahuuden hajottavista seurauksista kuten häpeästä, pelosta ja syyllisyydestä, vaan saat nauttia pelastuksen seurauksista eli ilosta ja rauhasta. Jumala on ’Jumala on vuodattanut rakkautensa meidän sydämiin antamalla meille Pyhän Hengen.’ Room. 5:5. ’Nyt palvelemme Jumalaa uudella tavalla, Hengen mukaan.’ Room. 7:6.
Tunnisteet:
identiteetti,
nuoret,
saarna,
syntisyys
sunnuntai 12. lokakuuta 2008
Kohtaa synkkä menneisyytesi
Raamatun lukee nopeasti läpi. Jos luet 10sivua Uutta testamenttia päivässä, niin luet sen vuodessa 12kertaa läpi. Jos luet Vanhaa testamenttia 10sivua päivässä, niin luet sen kolmesti vuodessa. Itse ainakin yritän pitää yllä tällaista tahtia. Ei ole liian paha. En voi tehdä tätä työtä, jos en lue sitä.
Luin juuri Joosefin kertomuksen 1. Mooseksen kirjasta. Tuo kertomus tuo mieleeni esim. leffan Avain pakoon (Redemption). Olen kirjoittanut tästä joskus mielestäni ihan hyvänkin jutun, joka löytyy tästä. Jos Raakel ja Jaakob ovat Raamatun Romeo ja Julia, niin Joosefin elämä on Raamatun kertomus toivosta. Joosef on unelmoija, joka kärsi nuorena koulukiusaamisesta. Hänestä tulee orpo, vanki ja orja. Unelmat tuntuvat sortuvan täydellisesti. Kuitenkin hän päätyy lopulta Egyptin suurimmaksi johtajaksi, joka pelastaa maailman nälkäkuolemalta.
Kuiville kohonnut Joosef kokee täydellisen muutoksen: hän sai uuden työn, uuden valta-aseman, uuden nimen ja vierasmaalaisen vaimon, 1. Moos. 41:45. Kaikki muuttui, mutta tällä kertaa huonosta hyväksi, eikä toisin päin. Entisestä vangista ja orjasta tuli koko kansan huippujohtaja. Tämän muodonmuutoksen pyörteissä hän saa kaksi poikaa, josta ensimmäiselle hän antaa nimeksi Menase, joka tarkoittaa ’hän saa unohtamaan.’ 1. Moos. 41:51. Joosef haluaa unohtaa ’kaikki vaivani ja isäni kodin.’ Tätä hän ei saa kuitenkaan unohtaa. Vaan heti seuraavassa luvussa, 42, kerrotaan, että kuiville, elämänhallinnan saavuttanut Joosef joutuu kohtaamaan ongelmiensa ja vaivojensa juuret ja syyt eli omat ”koulukiusaajansa” omat veljensä. Hän joutuu taistelemaan sen kanssa, voiko hän antaa anteeksi. Unohtaa ei voi, se ei ole mahdollista. Tästä alkaa jännä kamppailu: veljekset eivät tunne Joosefia, mutta Joosef tuntee veljensä, mutta ei paljasta heille, kuka hän oikeasti on. Hän itkee yksin, 42:24, hän laittaa veljensä vankilaan ja kohtelee heitä tylysti, syyttää heitä vakoilijoiksi, 42:7 – 38. Veljekset ovat ihmeissään. Eivät tajua, miten kohtalo heitä potkii. He ajattelevat, että tämä on Jumalan rangaistus siitä, mitä he aikoinaan tekivät veljelleen.
Lopulta kiristeltyään, kiusattuaan ja peloteltuaan veljiään Joosef puhkeaa itkuun ja ajaa kaikki egyptiläiset pois hovista kertoakseen veljilleen salaisuuden omasta itsestään – minä olen Joosef, jonka te halusitte tappaa. 45:1 – 3. Joosef antaa veljilleen anteeksi, hän lohduttaa heitä ja vakuuttaa heille, ettei heidän pidä pelätä kostoa. Kaikki on kunnossa. Tämä oli Jumalan suunnitelma. 50:15 – 21.
Kärsimäänsä pahaa ei pidä muistella, 1. Kor. 13:5, mutta se pitää selvittää. On annettava anteeksi. Silloin pääsee vihan, katkeruuden, kateuden ja ilkeyden kahleista.
Ei pidä kuitenkaan olla tyhmä ja sinisilmäinen. Ei kenenkään pidä ryhtyä toisten jalkamatoksi, uhriksi, jolle saa tehdä ihan mitä lystää. Ei kyse ole siitä, vaan anteeksiantamisesta.
ps.
Mun mielestä tällaiset asiat osoittaa, että Raamattu on erittäin ajankohtainen. Sieltä löytyy jatkuvasti paljon ihmeellistä matskua, jolla on suuri merkitys lukijalle. Se puhuu siitä, mitä me käydään läpi.
Luin juuri Joosefin kertomuksen 1. Mooseksen kirjasta. Tuo kertomus tuo mieleeni esim. leffan Avain pakoon (Redemption). Olen kirjoittanut tästä joskus mielestäni ihan hyvänkin jutun, joka löytyy tästä. Jos Raakel ja Jaakob ovat Raamatun Romeo ja Julia, niin Joosefin elämä on Raamatun kertomus toivosta. Joosef on unelmoija, joka kärsi nuorena koulukiusaamisesta. Hänestä tulee orpo, vanki ja orja. Unelmat tuntuvat sortuvan täydellisesti. Kuitenkin hän päätyy lopulta Egyptin suurimmaksi johtajaksi, joka pelastaa maailman nälkäkuolemalta.
Kuiville kohonnut Joosef kokee täydellisen muutoksen: hän sai uuden työn, uuden valta-aseman, uuden nimen ja vierasmaalaisen vaimon, 1. Moos. 41:45. Kaikki muuttui, mutta tällä kertaa huonosta hyväksi, eikä toisin päin. Entisestä vangista ja orjasta tuli koko kansan huippujohtaja. Tämän muodonmuutoksen pyörteissä hän saa kaksi poikaa, josta ensimmäiselle hän antaa nimeksi Menase, joka tarkoittaa ’hän saa unohtamaan.’ 1. Moos. 41:51. Joosef haluaa unohtaa ’kaikki vaivani ja isäni kodin.’ Tätä hän ei saa kuitenkaan unohtaa. Vaan heti seuraavassa luvussa, 42, kerrotaan, että kuiville, elämänhallinnan saavuttanut Joosef joutuu kohtaamaan ongelmiensa ja vaivojensa juuret ja syyt eli omat ”koulukiusaajansa” omat veljensä. Hän joutuu taistelemaan sen kanssa, voiko hän antaa anteeksi. Unohtaa ei voi, se ei ole mahdollista. Tästä alkaa jännä kamppailu: veljekset eivät tunne Joosefia, mutta Joosef tuntee veljensä, mutta ei paljasta heille, kuka hän oikeasti on. Hän itkee yksin, 42:24, hän laittaa veljensä vankilaan ja kohtelee heitä tylysti, syyttää heitä vakoilijoiksi, 42:7 – 38. Veljekset ovat ihmeissään. Eivät tajua, miten kohtalo heitä potkii. He ajattelevat, että tämä on Jumalan rangaistus siitä, mitä he aikoinaan tekivät veljelleen.
Lopulta kiristeltyään, kiusattuaan ja peloteltuaan veljiään Joosef puhkeaa itkuun ja ajaa kaikki egyptiläiset pois hovista kertoakseen veljilleen salaisuuden omasta itsestään – minä olen Joosef, jonka te halusitte tappaa. 45:1 – 3. Joosef antaa veljilleen anteeksi, hän lohduttaa heitä ja vakuuttaa heille, ettei heidän pidä pelätä kostoa. Kaikki on kunnossa. Tämä oli Jumalan suunnitelma. 50:15 – 21.
Kärsimäänsä pahaa ei pidä muistella, 1. Kor. 13:5, mutta se pitää selvittää. On annettava anteeksi. Silloin pääsee vihan, katkeruuden, kateuden ja ilkeyden kahleista.
Ei pidä kuitenkaan olla tyhmä ja sinisilmäinen. Ei kenenkään pidä ryhtyä toisten jalkamatoksi, uhriksi, jolle saa tehdä ihan mitä lystää. Ei kyse ole siitä, vaan anteeksiantamisesta.
ps.
Mun mielestä tällaiset asiat osoittaa, että Raamattu on erittäin ajankohtainen. Sieltä löytyy jatkuvasti paljon ihmeellistä matskua, jolla on suuri merkitys lukijalle. Se puhuu siitä, mitä me käydään läpi.
lauantai 11. lokakuuta 2008
GG-ilta
Eilen oli GG-ilta. Itselläni oli tosi hauska ilta. Pelailtiin aliasta, bilistä, pingistä, rakennuspeliä ja juteltiin kaikenlaista. Aliaksessa oli tytöt vst. pojat. Toinen osapuoli voitti pelin niukasti.. Me siis hävittiin.. Tässä on pitämäni opetus, joka käsittelee m.m. voittamista. Tämä 'opetus' on jokseenkin muutettuna, mutta kuitenkin. Olkaahyvä:
GG-ilta: Aihe voittaminen - ajatukset, sanat ja teot.
Voittamisen fiilis on mahtava. Psykologit sanovat, että kannattaa muistella hienoja hetkiä, niin mieli pysyy virkeänä. Psykologit myös väittävät, että jostain syystä miehillä on naisia kovempi kilpailuvietti: kuka on ekana kentällä, kuka uskaltaa heittää opea lennokilla, kuka pokaa ton tytön tunnissa? Itse olen kisaillut aika kovaa uinnissa ja lumilautailussa, nyrkkeilyäkään unohtamatta. Aikoinaan kotikulmillani, ollessani pikkupoika, väiteltiin naapurien poikien kanssa siitä, kenellä on paras isä. Tästä on joitain vitsejäkin, joita ehkä tunnette. Eräs aiheeseen liittyvä kristillis-seesteinen vitsi kuuluu, ’min pappa har skapat din pappa.’ Miehille on tärkeetä, että heillä on jotain josta voi olla ylpeä, ja että joku on heistä ylpeä. Myös tytöille on tärkeetä, että he ovat ’katseen kääntäviä’, isänsä ja muiden silmissä arvokkaita. Mutta kilpailusta: Pojilla on siis kova kilpailuvietti, ja he ovat tappioista ja voitosta tosi herkkiä. Tästä todistaa ainakin se, että omaan tajuntaani on painautunut lähtemättömiä jälkiä seuraavista voitoista:
Voittoja:
1939, 1944. Torjuntavoitto. Talvi- ja jatkosodan voiton (torjuntavoiton) kovana hintana oli se, että 90 000henkilöä, kansalaistamme kuoli. Heistä suurin osa oli nuoria miehiä, jotka kaatuivat rintamalla ja heistä 30 000 oli naimisissa. Sodan myötä 50 000lasta jäi orvoksi. Surun määrää ei voi ymmärtää. Se oli itsenäisyyden kallis hinta. Suomalaisten taistelutahto voiton, itsenäisyyden puolesta synnytti kunnioitusta esim. Stalinissa ja Molotovissa. Legenda suomalaisesta taistelutahdosta, sisusta, joka puskee vaikka läpi harmaan kiven, sai uutta katetta.
Mutta ehkä vain sen puolesta voi taistella, jota arvostaa. Tämän takia mun mielestä todellisen pohjatyön tekivät ne ihmiset, jotka rauhan aikana tekivät arvokasta työtä ja korottivat kansallista arvon tunnetta: Sibelius, Runeberg, Eino Leino, A. G. Kalliala, Halonen, Minna Canth, Waltari, Topelius, Chydenius, Aalto, Aleksisi Kivi, Paavo Ruotsalainen jne..
1995 MM-kultaa – omat muistot: melkein itku tuli. Ruotsi hävisi finaalissa 4-1. Den glider in!! Globen repeää: Timo Jutila teki yhden maalin ja Ville Peltonen teki hattutempun. Jarmo Myllys oli maalissa.
Mika Häkkinen kaksinkertainen formulan maailmanmestari
Lordi – Eurovison voitto 2006
Tällaiset voitot ovat syntyneet sen myötä, että jollain on ollut unelma voitosta. Unelma on voiton siemen. Tällaiset voitot kertovat jotain sisusta, temperamentista, peräänantamattomasta tahdon voimasta, uskosta jumalalliseen kutsumukseen, tarkoitukseen, murtamattomasta optimismista. Periksi ei anneta. Tästä lauletaan kuuluisassa virressä, 631, ’Mä toivon, vaikk’ ei ois toivoa ollenkaan. En päästä sua, ennen kuin mua käyt siunaamaan.’ Tässä sanoitetaan jotain sellaista niin olennaista: jokaisella on vahva toivo siitä, että sinun elämällä on joku merkitys. Siitä huolimatta, että maailmassa on 6miljardia ihmistä, ja siitä huolimatta, että joka sekunti ihmisiä kuolee kuin kärpäsiä – kaiken ikäisiä. Siitä huolimatta meille on tärkeetä, että jokaisen elämällä on oltava joku tarkoitus. Kukaan ei ole turha, vahinko tai arvoton. Miksi meillä on tällainen (järjetön) toivo? Toivo voittaa, toivo elää oma kutsumus, oma suunnitelma, oma tarkoitus todeksi. Miksi?
MITÄ TAPAHTUU JOS SULLA EI OO UNELMAA?
Martin Buber, 1900-luvun luovimpia ajattelijoita, on sanonut; kaikkien identiteettikriisien taustalla on yksi syy. Ihmisen ajatukset, sanat ja teot ovat ristiriidassa keskenään.’ Tämän takia ajatukset, sanat ja teot tulee pitää samassa kurssissa. Muuten olet solmussa (itsesi kanssa) aina.
Jos sulla on unelma, niin mieti, miten voisit elää sitä todeksi. Jos tunnet rakkautta jotain ihmistä kohtaan, mutta et uskalla sanoa sitä hänelle, niin sinulla on sisälläsi ristiriitainen fiilis. Sano se, mitä ajattelet, ja toimi sen mukaan. Pidä huolta sydämestäsi. Varo mitä unelmoit, varo mitä ajattelet. Sillä on merkitys. Silloin kun teet ja puhut sitä, mistä sydämesi unelmoi ja ajattelee, silloin olet elementissäsi, silloin olet kuin kala vedessä. Älä ole niin kuin ajokoira, jota pidetään pienessä kaupunkiyksiössä, jossa se ei pääse juoksemaan ja ajojahtiin.
MITÄ TAPAHTUU JOS ET TOTTELE SISINTÄSI? SYY & SEURAUS
Jos tunnet katkeruutta ja vihaa jotain ihmistä kohtaan, mutta et sano sitä hänelle millään lailla, niin olet ongelmissa. Paha ja hyvä tulee aina jollain lailla ulos. Moni purkaa tukahdetun kiukkunsa, peitetyt kyyneleensä, sanomatta jääneet valituksensa toisiin, täysin viattomiin ihmisiin kuten vaikka omiin sisariinsa, ystäviinsä, vanhempiinsa tai vaikka itseensä. Älä tukahuduta pahaa oloasi viinalla, huumeilla tai muilla sellaisilla konsteilla. Ne eivät toimi. Älä potki pahaa oloasi muihin, vaan käsittele ongelmasi. Juttele niistä vaikka jonkun luotettavan ihmisen kanssa. Sekä hyvät että pahat ajatukset näkyvät aina jossain teoissa, asenteissa ja puheissa. Varjele siis sydäntäsi.
Ilman unelmia, ihminen on yhtä pihalla omasta elämästään, omasta itsestään, kuin lenkkikoira kaupunkiyksiössä, kuin kotka pienessä häkissä, tai kun karhu pienenpienessä eläintarhan kopissa.
MITÄ ON SYDÄMESSÄ?
Meillä kaikilla on jotain taipumuksia, jotain sisällä olevia unelmia, joku liekki sydämessä, joku tehtävä. Harva meistä tietää kovin tarkkaan kuitenkaan, mikä tuo tarkoitus on.
Kristityt uskovat, että Jumala on
- luonut meistä jokaisen ’pientä piirtoa myöten’: sinä olet ihme, Ps. 139.
- ennalta valinnut, kutsunut, tehnyt vanhurskaiksi, lahjoittanut kirkkautensa ja määrännyt oman Poikansa, Jeesuksen kaltaiseksi, Room. 8:28 – 30.
- Sinun elämäntarkoituksen kuuluu olla samassa kurssissa koko Jumalan suuren, koko maailmaa koskevan suunnitelman kanssa. Sinun unelmasi kuuluu Jumalan unelmaan. Hän on ’suunnitelmansa mukaisesti kutsunut meidät omikseen.’ Room. 8:28.
- Jumalan tahto on, että sinä elät tuossa suunnitelmassa, niin, että rukoilet, ’tapahtukoon sinun tahtosi.’ Silloin sinun luojasi, lunastajasi, suunnittelijasi, valitsijasi, kutsujasi voi näyttää, miksi hän kutsui juuri SINUA. Sinun kautta hän voi näyttää jotain uniikkia, jotain aivan erityisen kaunista. Vain sinun kauttasi.
- Joku on sanonut, että ’ihmiset syntyvät uniikkeina, mutta kuolevat kopioina.’ Elä korkeammissa suunnitelmissa, ole uniikki. Sinä et ole menestyneiden, suosittujen ystäviesi huono kopio, vaan sinut on luotu uniikiksi. ’Minä olen ihme ja kiitän sinua siitä’, Ps. 139. Tule sinuksi. Raamatussa Jumalan ensimmäinen kysymys ihmiselle on, ’missä sinä olet?’ 1. Moos. 3:9.
- Mitä on sydämessä? ’Jos Kristus on teissä..’ Room. 8:10. ’Jos siis teissä asuu Jumalan Henki..’ Room. 8:11.
- Jos näin on, niin elät uskomattoman hienossa suunnitelmassa, joka on kulkemassa kohti historian suurinta voittoa, Ap. t. 3:21.
GG-ilta: Aihe voittaminen - ajatukset, sanat ja teot.
Voittamisen fiilis on mahtava. Psykologit sanovat, että kannattaa muistella hienoja hetkiä, niin mieli pysyy virkeänä. Psykologit myös väittävät, että jostain syystä miehillä on naisia kovempi kilpailuvietti: kuka on ekana kentällä, kuka uskaltaa heittää opea lennokilla, kuka pokaa ton tytön tunnissa? Itse olen kisaillut aika kovaa uinnissa ja lumilautailussa, nyrkkeilyäkään unohtamatta. Aikoinaan kotikulmillani, ollessani pikkupoika, väiteltiin naapurien poikien kanssa siitä, kenellä on paras isä. Tästä on joitain vitsejäkin, joita ehkä tunnette. Eräs aiheeseen liittyvä kristillis-seesteinen vitsi kuuluu, ’min pappa har skapat din pappa.’ Miehille on tärkeetä, että heillä on jotain josta voi olla ylpeä, ja että joku on heistä ylpeä. Myös tytöille on tärkeetä, että he ovat ’katseen kääntäviä’, isänsä ja muiden silmissä arvokkaita. Mutta kilpailusta: Pojilla on siis kova kilpailuvietti, ja he ovat tappioista ja voitosta tosi herkkiä. Tästä todistaa ainakin se, että omaan tajuntaani on painautunut lähtemättömiä jälkiä seuraavista voitoista:
Voittoja:
1939, 1944. Torjuntavoitto. Talvi- ja jatkosodan voiton (torjuntavoiton) kovana hintana oli se, että 90 000henkilöä, kansalaistamme kuoli. Heistä suurin osa oli nuoria miehiä, jotka kaatuivat rintamalla ja heistä 30 000 oli naimisissa. Sodan myötä 50 000lasta jäi orvoksi. Surun määrää ei voi ymmärtää. Se oli itsenäisyyden kallis hinta. Suomalaisten taistelutahto voiton, itsenäisyyden puolesta synnytti kunnioitusta esim. Stalinissa ja Molotovissa. Legenda suomalaisesta taistelutahdosta, sisusta, joka puskee vaikka läpi harmaan kiven, sai uutta katetta.
Mutta ehkä vain sen puolesta voi taistella, jota arvostaa. Tämän takia mun mielestä todellisen pohjatyön tekivät ne ihmiset, jotka rauhan aikana tekivät arvokasta työtä ja korottivat kansallista arvon tunnetta: Sibelius, Runeberg, Eino Leino, A. G. Kalliala, Halonen, Minna Canth, Waltari, Topelius, Chydenius, Aalto, Aleksisi Kivi, Paavo Ruotsalainen jne..
1995 MM-kultaa – omat muistot: melkein itku tuli. Ruotsi hävisi finaalissa 4-1. Den glider in!! Globen repeää: Timo Jutila teki yhden maalin ja Ville Peltonen teki hattutempun. Jarmo Myllys oli maalissa.
Mika Häkkinen kaksinkertainen formulan maailmanmestari
Lordi – Eurovison voitto 2006
Tällaiset voitot ovat syntyneet sen myötä, että jollain on ollut unelma voitosta. Unelma on voiton siemen. Tällaiset voitot kertovat jotain sisusta, temperamentista, peräänantamattomasta tahdon voimasta, uskosta jumalalliseen kutsumukseen, tarkoitukseen, murtamattomasta optimismista. Periksi ei anneta. Tästä lauletaan kuuluisassa virressä, 631, ’Mä toivon, vaikk’ ei ois toivoa ollenkaan. En päästä sua, ennen kuin mua käyt siunaamaan.’ Tässä sanoitetaan jotain sellaista niin olennaista: jokaisella on vahva toivo siitä, että sinun elämällä on joku merkitys. Siitä huolimatta, että maailmassa on 6miljardia ihmistä, ja siitä huolimatta, että joka sekunti ihmisiä kuolee kuin kärpäsiä – kaiken ikäisiä. Siitä huolimatta meille on tärkeetä, että jokaisen elämällä on oltava joku tarkoitus. Kukaan ei ole turha, vahinko tai arvoton. Miksi meillä on tällainen (järjetön) toivo? Toivo voittaa, toivo elää oma kutsumus, oma suunnitelma, oma tarkoitus todeksi. Miksi?
MITÄ TAPAHTUU JOS SULLA EI OO UNELMAA?
Martin Buber, 1900-luvun luovimpia ajattelijoita, on sanonut; kaikkien identiteettikriisien taustalla on yksi syy. Ihmisen ajatukset, sanat ja teot ovat ristiriidassa keskenään.’ Tämän takia ajatukset, sanat ja teot tulee pitää samassa kurssissa. Muuten olet solmussa (itsesi kanssa) aina.
Jos sulla on unelma, niin mieti, miten voisit elää sitä todeksi. Jos tunnet rakkautta jotain ihmistä kohtaan, mutta et uskalla sanoa sitä hänelle, niin sinulla on sisälläsi ristiriitainen fiilis. Sano se, mitä ajattelet, ja toimi sen mukaan. Pidä huolta sydämestäsi. Varo mitä unelmoit, varo mitä ajattelet. Sillä on merkitys. Silloin kun teet ja puhut sitä, mistä sydämesi unelmoi ja ajattelee, silloin olet elementissäsi, silloin olet kuin kala vedessä. Älä ole niin kuin ajokoira, jota pidetään pienessä kaupunkiyksiössä, jossa se ei pääse juoksemaan ja ajojahtiin.
MITÄ TAPAHTUU JOS ET TOTTELE SISINTÄSI? SYY & SEURAUS
Jos tunnet katkeruutta ja vihaa jotain ihmistä kohtaan, mutta et sano sitä hänelle millään lailla, niin olet ongelmissa. Paha ja hyvä tulee aina jollain lailla ulos. Moni purkaa tukahdetun kiukkunsa, peitetyt kyyneleensä, sanomatta jääneet valituksensa toisiin, täysin viattomiin ihmisiin kuten vaikka omiin sisariinsa, ystäviinsä, vanhempiinsa tai vaikka itseensä. Älä tukahuduta pahaa oloasi viinalla, huumeilla tai muilla sellaisilla konsteilla. Ne eivät toimi. Älä potki pahaa oloasi muihin, vaan käsittele ongelmasi. Juttele niistä vaikka jonkun luotettavan ihmisen kanssa. Sekä hyvät että pahat ajatukset näkyvät aina jossain teoissa, asenteissa ja puheissa. Varjele siis sydäntäsi.
Ilman unelmia, ihminen on yhtä pihalla omasta elämästään, omasta itsestään, kuin lenkkikoira kaupunkiyksiössä, kuin kotka pienessä häkissä, tai kun karhu pienenpienessä eläintarhan kopissa.
MITÄ ON SYDÄMESSÄ?
Meillä kaikilla on jotain taipumuksia, jotain sisällä olevia unelmia, joku liekki sydämessä, joku tehtävä. Harva meistä tietää kovin tarkkaan kuitenkaan, mikä tuo tarkoitus on.
Kristityt uskovat, että Jumala on
- luonut meistä jokaisen ’pientä piirtoa myöten’: sinä olet ihme, Ps. 139.
- ennalta valinnut, kutsunut, tehnyt vanhurskaiksi, lahjoittanut kirkkautensa ja määrännyt oman Poikansa, Jeesuksen kaltaiseksi, Room. 8:28 – 30.
- Sinun elämäntarkoituksen kuuluu olla samassa kurssissa koko Jumalan suuren, koko maailmaa koskevan suunnitelman kanssa. Sinun unelmasi kuuluu Jumalan unelmaan. Hän on ’suunnitelmansa mukaisesti kutsunut meidät omikseen.’ Room. 8:28.
- Jumalan tahto on, että sinä elät tuossa suunnitelmassa, niin, että rukoilet, ’tapahtukoon sinun tahtosi.’ Silloin sinun luojasi, lunastajasi, suunnittelijasi, valitsijasi, kutsujasi voi näyttää, miksi hän kutsui juuri SINUA. Sinun kautta hän voi näyttää jotain uniikkia, jotain aivan erityisen kaunista. Vain sinun kauttasi.
- Joku on sanonut, että ’ihmiset syntyvät uniikkeina, mutta kuolevat kopioina.’ Elä korkeammissa suunnitelmissa, ole uniikki. Sinä et ole menestyneiden, suosittujen ystäviesi huono kopio, vaan sinut on luotu uniikiksi. ’Minä olen ihme ja kiitän sinua siitä’, Ps. 139. Tule sinuksi. Raamatussa Jumalan ensimmäinen kysymys ihmiselle on, ’missä sinä olet?’ 1. Moos. 3:9.
- Mitä on sydämessä? ’Jos Kristus on teissä..’ Room. 8:10. ’Jos siis teissä asuu Jumalan Henki..’ Room. 8:11.
- Jos näin on, niin elät uskomattoman hienossa suunnitelmassa, joka on kulkemassa kohti historian suurinta voittoa, Ap. t. 3:21.
Tunnisteet:
GG,
identiteetti,
nuoret,
saarna,
unelma
lauantai 4. lokakuuta 2008
Leffailta
Katsoin tänään poikkeuksellisesti leffoja. Ensiksi tragikoomisen leffan nimeltään Painajainen perheessä, joka toi mieleeni rakkaan isukkini;) En tosin tiedä, löytyykö meiltä valheenpaljastuskonetta.. Ja toinen leffa oli Schindlerin lista. Koskettava elokuva, jossa ei mässäillä kuolemalla, vaikka se liittyy teemaan aika läheisesti. Kuitenkin leffa viestii jotain toivosta. Herra Schindlerin ostamat juutalaiset tehdastyöläiset lahjoittivat lopussa hänelle sormuksen, jossa luki hepreaksi Talmudin jae: 'joka pelastaa ihmisen, pelastaa lopulta koko maailman.' Schindlerin tehtaan kautta pelastui yli 1100 ihmistä.
Jeesus; 'Nyt, kun vielä on päivä, meidän on tehtävä niitä tekoja, joita lähettäjäni meiltä odottaa. Tulee yö, eikä silloin kukaan kykene tekemään työtä.' Joh. 9:4.
Jeesus; 'Nyt, kun vielä on päivä, meidän on tehtävä niitä tekoja, joita lähettäjäni meiltä odottaa. Tulee yö, eikä silloin kukaan kykene tekemään työtä.' Joh. 9:4.
Videon mahdollisuudet
Ajattele, miten hienosti meidänkin juttuja voidaa mainostaa vidoilla.. Mikaelin nuorten kanssa on ollut suunnitteilla tehdä jotain video-juttuja, ja nyt vaikuttaa siltä, että kohta puolin saamme sivuillemme aivan omaa matskuamme!! Jipiii. Sivumme aukeavat tästä. Luulen, että videoiden tekemisestä ja levittämisestä tulee yhtä arkipäiväistä kuin kameralla otettujen kuvien kanssa pelaamisesta on tullut. Aika näyttää. Nykyihminen lukee kuitenkin liikkuvaa kuvaa sujuvammin, kuin kirjoitettua tekstiä.
keskiviikko 1. lokakuuta 2008
Kuulumisia Uppsalasta
Tulin eilen Ruotsista, Uppsalasta, jossa osallistuin eksegeettien päivään. Kyse on vuotuisesta, yliopiston järjestämästä teemapäivästä. Olin mukana Åbo Akademin Jeesus-ryhmän, HJW:n jäsenenä. Todella mielenkiintoinen päivä. Paikalla oli kaksi Jeesus-tutkimuksen mammuttia: J.D.G. Dunn ja Bauckham. Professorit puhuivat täydelle salille siitä, mihin tietomme Jeesuksesta perustuvat. Dunn painotti, että Jeesus jätti lähimpiin seuraajiinsa (12opetustalasta) ja muihinkin kuulioihinsa ja näkijöihinsä lähtemättömän vaikutuksen, muistikuvan. Evankeliumeihin on tallennettu tuo muistikuva. Tämä selittää, miten on mahdollista, että matteus, markus ja luukas ovat Jeesuksen kuvauksissaan, niin samanlaisia, vaikkakin ne sisältävät pieniä eroja. Bauckham puhui siitä, että evankeliumien tiedot Jeesuksesta pohjatuvuat silminnäkijätodistuksiin. Markus on selvästi käyttänyt Pietaria päälähteenään. Luukkaan evankeliumin alussa kerrotaan, että monet olivat ryhtyneet töihin kirjoittaakseen Jeesuksen elämästä. Tämän takia evankelista Luukas oli halunnut etsiä käsiinsä niitä ihmisiä, jotka olivat tunteneet, nähneet ja kuulleet Jeesuksesta. Heitä hän haastatteli, ja heidän kerrontansa pohjalta hän kirjoitti evankeliumiaan, Luuk. 1:1 - 4.
Reissukaverini Vesa on kirjoittanut päivän annista hyvän tekstin, joka aukeaa tästä. Lukekaa, jos osaatte ruotsia:)
Reissukaverini Vesa on kirjoittanut päivän annista hyvän tekstin, joka aukeaa tästä. Lukekaa, jos osaatte ruotsia:)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)