Raamatun lukee nopeasti läpi. Jos luet 10sivua Uutta testamenttia päivässä, niin luet sen vuodessa 12kertaa läpi. Jos luet Vanhaa testamenttia 10sivua päivässä, niin luet sen kolmesti vuodessa. Itse ainakin yritän pitää yllä tällaista tahtia. Ei ole liian paha. En voi tehdä tätä työtä, jos en lue sitä.
Luin juuri Joosefin kertomuksen 1. Mooseksen kirjasta. Tuo kertomus tuo mieleeni esim. leffan Avain pakoon (Redemption). Olen kirjoittanut tästä joskus mielestäni ihan hyvänkin jutun, joka löytyy tästä. Jos Raakel ja Jaakob ovat Raamatun Romeo ja Julia, niin Joosefin elämä on Raamatun kertomus toivosta. Joosef on unelmoija, joka kärsi nuorena koulukiusaamisesta. Hänestä tulee orpo, vanki ja orja. Unelmat tuntuvat sortuvan täydellisesti. Kuitenkin hän päätyy lopulta Egyptin suurimmaksi johtajaksi, joka pelastaa maailman nälkäkuolemalta.
Kuiville kohonnut Joosef kokee täydellisen muutoksen: hän sai uuden työn, uuden valta-aseman, uuden nimen ja vierasmaalaisen vaimon, 1. Moos. 41:45. Kaikki muuttui, mutta tällä kertaa huonosta hyväksi, eikä toisin päin. Entisestä vangista ja orjasta tuli koko kansan huippujohtaja. Tämän muodonmuutoksen pyörteissä hän saa kaksi poikaa, josta ensimmäiselle hän antaa nimeksi Menase, joka tarkoittaa ’hän saa unohtamaan.’ 1. Moos. 41:51. Joosef haluaa unohtaa ’kaikki vaivani ja isäni kodin.’ Tätä hän ei saa kuitenkaan unohtaa. Vaan heti seuraavassa luvussa, 42, kerrotaan, että kuiville, elämänhallinnan saavuttanut Joosef joutuu kohtaamaan ongelmiensa ja vaivojensa juuret ja syyt eli omat ”koulukiusaajansa” omat veljensä. Hän joutuu taistelemaan sen kanssa, voiko hän antaa anteeksi. Unohtaa ei voi, se ei ole mahdollista. Tästä alkaa jännä kamppailu: veljekset eivät tunne Joosefia, mutta Joosef tuntee veljensä, mutta ei paljasta heille, kuka hän oikeasti on. Hän itkee yksin, 42:24, hän laittaa veljensä vankilaan ja kohtelee heitä tylysti, syyttää heitä vakoilijoiksi, 42:7 – 38. Veljekset ovat ihmeissään. Eivät tajua, miten kohtalo heitä potkii. He ajattelevat, että tämä on Jumalan rangaistus siitä, mitä he aikoinaan tekivät veljelleen.
Lopulta kiristeltyään, kiusattuaan ja peloteltuaan veljiään Joosef puhkeaa itkuun ja ajaa kaikki egyptiläiset pois hovista kertoakseen veljilleen salaisuuden omasta itsestään – minä olen Joosef, jonka te halusitte tappaa. 45:1 – 3. Joosef antaa veljilleen anteeksi, hän lohduttaa heitä ja vakuuttaa heille, ettei heidän pidä pelätä kostoa. Kaikki on kunnossa. Tämä oli Jumalan suunnitelma. 50:15 – 21.
Kärsimäänsä pahaa ei pidä muistella, 1. Kor. 13:5, mutta se pitää selvittää. On annettava anteeksi. Silloin pääsee vihan, katkeruuden, kateuden ja ilkeyden kahleista.
Ei pidä kuitenkaan olla tyhmä ja sinisilmäinen. Ei kenenkään pidä ryhtyä toisten jalkamatoksi, uhriksi, jolle saa tehdä ihan mitä lystää. Ei kyse ole siitä, vaan anteeksiantamisesta.
ps.
Mun mielestä tällaiset asiat osoittaa, että Raamattu on erittäin ajankohtainen. Sieltä löytyy jatkuvasti paljon ihmeellistä matskua, jolla on suuri merkitys lukijalle. Se puhuu siitä, mitä me käydään läpi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos välittömästä palautteesta.