Avioliiton perusteita

Mielenkiintoisesti jotkut ovat hakeneet Lutherilta tukea tasa-arvoisen avioliiton hyväksymiselle. Vähän tähän suuntaan argumentoi esim. dosentti Petri Järveläinen. Nimittäin Lutherin vuonna 1529 kirjoittamassa Vähän Katekismuksen liitteessä lukee avioliitosta näin:

Maassa maan tavalla, sanoo sananlasku. Koska häät ja avioliitto kuuluvat yhteiskunnallisen järjestyksen piiriin, ei siis ole meidän pappien ja kirkon työntekijöiden asia antaa niistä säädöksiä ja määräyksiä. Jokainen kaupunki ja maa noudattakoon omaa käytäntöään ja totuttuja tapoja. Jotkut vievät morsiamen kirkkoon kahdesti, illalla ja aamulla, toiset vain kerran. Jossakin morsiuspari kuulutetaan avioliittoon saarnastuolista pari kolme viikkoa etukäteen luetulla kuulutuksella. Antaa ruhtinaan ja raadin järjestää semmoiset asiat kuten haluavat, minulle ne eivät kuulu.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että Luther on vain Luther. Hänen mielipiteet ovat usein vain mielipiteitä muiden joukossa – Raamatun todistus ja kirkon traditio ovat paljon painavampia auktoriteetteja kuin Luther. Näinhän Luther itsekin opetti. Luterilaisuuden korkein tunnustus ei ole ”yksin Luther” vaan ”yksin Raamattu” ja alkukirkon ekumeeniset uskontunnutukset samoin kuin luterilaisuuden tunnustuskirjat 1500-luvulta. 

Itse asiassa minua häiritsee usein se, kuinka luterilaisuudessa viitataan niin paljon Lutheriin. Ihan niin kuin hän olisi perustanut tämän kirkon. Ihan niin kuin hänen näkemyksensä olisi taivaallinen totuus ja oikeaoppisuuden ahdas portti taivaaseen, jopa silloin kuin hän näyttää olevan ristiriidassa Raamatun ja kirkkoisien näkemysten kanssa. Avioliitto ainoastaan miehen ja naisen liittona on Jeesuksen siunaama ja sillä on kirkon tradition 2000-vuotinen tuki. Piispa Teemu Sippo otti asiaan hyvin kantaa - ks. tästä.

Jos Lutherin mielipiteille – jotka välillä ovat ristiriidassa tradition ja Raamatun kanssa – annetaan käytännössä todella korkea auktoriteettiarvo, niin silloin avataan ovet aikamoiselle mielivallalle. Silloin nousee esiin kysymys, miksi vain Luther on näin suuressa arvossa. Miksi kenen tahansa muun henkilökohtaisella näkemyksellä ei olisi niin suurta arvoa? Ehkä onkin oireellista, että luterilaisuudessa annetaan yksityisten teologien mielipiteille niin paljon painoarvoa. Ihan niin kuin modernit ja muodinmukaiset mielipiteet voisivat muuttaa kirkon 2000-vuotisia näkemyksiä avioliitosta ja opeista. Kirkko ei kuitenkaan voi olla tuuliviiri.