Jeesus

Luen parhaillaan John P. Meierin kirjoittamaa kirjaa nimeltään Jesus - A Marginal Jew, Vol. II, (1994). Meierin mukaan Jeesus oli marginaalisen kansan marginaalinen mies, joka eli marginaalisen elämän ja kuoli marginaalisella tavalla, ja hänellä oli marginaalinen kutsumus. Oikeastaan Meier on monessa asiassa ihan oikeassa - Jeesus oli marginaalinen, aikalailla muukalainen omiensa parissa, usein vieraantunut, usein väärin ymmärretty ja vihattu, mutta tietenkin myös rakastettu. Mutta kuitenkin.., hän oli oli mies, jonka vaikutus Israelin ja maailman historiaan on aivan verrattoman suuri, uskomattoman suuri.
Tästä hyvä esimerkki on se, että esimerkiksi juutalainen historijoitsija Flavius Josefus, joka eli ensimmäisellä vuosisadalla, antaa teoksissaan enemmän palstatilaa Johannes Kastajalle (Ant. 18:116 - 119) kuin Jeesukselle (Ant. 18:63 - 64)! Onneksi hän kuitenkin, yllättäen ohimennen, mainitsee Jeesuksen Juutalaisten historia-teoksessaan (Ant.).
Jeesus oli niiden ihmisten ystävä, jotka muut hylkäsivät. Jeesus kutsui Jumalan valtakuntaan niitä ihmisiä, jotka hänen aikalaistensa mukaan pääsisivät sinne viimeisinä, jos silloinkaan. ”Ensimmäiset ovat viimeisiä ja viimeiset ensimmäisiä”. Tällaisten ideoiden vuoksi uskonnoliset ihmiset alkoivat vieroksua Jeesusta. Jeesuksesta tuli syntisten ystävä.. ja kunnon ihmiset ajattelivat vilpittömän rehellisesti, että ”huono seura tavat turmelee”. Jeesus oli etenkin huonojen ihmisten hyvä ystävä, eikä hänellä itsellään ollut ”oikein hyviä” ystäviä, tai ei ainakaan sellaisia ”merkittäviä ystäviä”, jotka olisivat puhuneet hänen puolestaan silloin kun häntä tuomittiin.
Joka tapauksessa, tällainen Jeesus on minun hyvä ystäväni. Hän puhuu minun puolestani, ja suuri iloni ja toiveeni on, että saan kertoa hänestä jotain hyvää. Hän on sen arvoinen.

ps. Pieni huomautus edelliseen blogiin, joka käsitteli visioita ja prototyyppejä. Mietin, että onko tuossa ajatuksessa oikeasti mitään tolkkua ja tulin siihen lopputulokseen, että on siinä - kaikesta huolimatta. Esim. Hepr. 11 käsittelee uskon esikuvia (prototyyppejä), ja lisäksi Jeesus vertaa hänen opetuslastensa elämää aiempaan elänneiden profeettojen elämään, Luuk. 6:22 - 23 ja Matt. 5:11 - 12. Tällä tavalla jo Jaakob, ilmeisesti, tulkitsee Herran sanoja, Jaak. 5:10. Elippä voidaan ajatella, että ollaan kovassa seurassa. Itse asiassa esim. jakeet Luuk. 6:22 - 23 sitovat opetuslapset Jeesuksen kohtaloon, ja tuo kohtalo näyttää kulkevan aikalailla yhtä marginaalisella tyylillä kirkkautteen. Elippä kaikki marginaaliset ihmiset, köyhät, nälkäiset, itkevät, vihatut ja vainotut! Iloitkaa, hyppikää riemusta!