Psalmeista

Jos on jostain syystä mieli maassa niin kannattaa lukea psalmeja, varsinkin kolmatta psalmien kirjaa eli psalmeja 73 - 89. Jotkut psalmit saattavat kuulostaa välillä lähes epätoivoislta, varsinkin psalmi 88. Synkissäkin psalmeissa on usein toivoa - psalmi 88 taitaa olla poikkeus. Jeesus rukoili ristillä: ”Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?” Mark. 15:34. Nuo sanat ovat suoraan psalmista 22:2. Tuossa psalmissa yksi hurskas mies rukoilee Jumalaa ahdingossaan. Psalmeissa 74 ja 77 puhutaan siitä, että Jumala on hylännyt kansansa (74:1; 77:8). Nämä psalmit eivät ole täysin epätoivoisia, eikä niiden lukijat ole epäileviä luopioita, vaan hurskaita ihmisiä, jotka loppuun asti roikkuvat Jumalan armossa. Täytyy sanoa, että monet Raamatun epätoivoisimmat vuodatukset päättyvät ylistykseen ja juhliin! Esim. ps. 22 / ps. 69 / Jes. 53 - 54. Huuda riemusta, iloitse! Jes. 54:1. Raamatussa ”Jumalan hylkäämällä ihmisellä tai kansalla” on aina (tai yleinsä) jatkokertomus edessä, ja se päättyy bileisiin.
Shalom Ben-Chorin, merkittävä reformijuutalainen, on muistaakseni joskus sanonut, että juutalaisten loppumattoman optimismin perimmäinen syy on juuri tässä tuomion ja armon peruskaavassa. Ben-Chorinin mukaan Kristuksen kuolema jää käsittämättömäksi ja vaillinaiseksi, jos sitä ei seuraa ylösnousemus. Samoin hän sanoo, että juutalaisten joukkomurha toisessa maailmansodassa jää käsittämättömäksi, jos sitä ei olisi seurannut Israelin valiton perustaminen - kansallinen ylösnousemus. Näissä kriisi-psalmeissa kysytään usein ”kuinka kauan?”. Tuo kysymys tarkoittaa, että jotain toivotaan, ja jotain hyvää on odotettavissa. Mitä nämä kirjoittajat ja rukoilijat odottivat? Nämä kysymykset voitaisiin kysyä vaikka Jeesukselta, tai ensimmäisiltä kristityiltä, tai keskitysleirin läpikäynneiltä juutalaisilta, tai Sudanissa vainotuilta kristityiltä, tai vaikka meiltä.
”Kuinka kauan tätä jatkuu?.. Jumala, kuinka kauan?”, ps 74:9 - 10. Tätä kysymystä kysyy Jesaja (6:11), Jeremia, Daniel, ja monet psalmien kirjoittajat ja varmasti jokainen ihminen, joka käy kovia vaiheita läpi. Tämä on polttava kysymys. Tuomion ja armon profeetta Jeremia (25:11 - 12; 29:10) sanoo, että 70 vuotta. Hoosea (6:1 - 2) puhuu kolmesta päivästä, ja Danielille (9:24) ilmoitetaan, että tuomion vuosia on 70 x 7 vuotta eli 490 vuotta!
Viime aikoina erityisesti psalmit 77 ja 78 ovat olleet mulle tärkeitä. Psalmissa 77 on rukoilija, joka miettii, ”onko Jumala hylännyt meidät ainiaaksi?” 77:8. Sitten tämä rukoilija keksii, että hänen ”tuskansa syy” on se, että Herran teot ovat tänään erilaiset kuin ennen. Tämän jälkeen rukoilija muistelee kansansa exodus-kertomusta, sitä kuinka Herra vapautti kansansa orjuudesta, johdatti heidät läpi meren ja suojasi omiaan kaikelta pahalta. Tämän jälkeen psamissa 78 katsotaan vähän tarkemmin tuota exodus-tarinaa. Huomataan, että vaikka Herran teot ja ihmeet olivat suuret, niin silti kansa kapinoi jatkuvasti Jumalaa vastaan (78:8 - 32). Tämä psalmi 78 niin kuin monet muutkin psalmit kuten vaikka psalmi 106 ja monet muut Raamatun tekstit kuten Hes. 16 ovat vain luovaa kertausta siitä surkuhupaisesta exodus-tainasta, joka kerrotaan 4. Mooseksen kirjassa.
Nämä kertomukset sanovat, että vaikka Jumala teki ihmeellisiä tekoja, niin ihmiset eivät uskoneet Häneen, ps 78:32. Ehkä tämän takia Jeesus ei halunnut näyttää fariseuksille ”merkkiä taivaasta”, Matt. 16:1 - 4; 12:38 - 42; 1. Kor. 1:22 jne. Ehkä nyt on syytä unohtaa merkit ja katsoa, mikä hetki on käsillä. Raamatun mukaan suuri osa ihmisistä on aina ymmärtänyt nämä ”merkit” väärin. Merkit eivät nyt (välttämättä) auta. Mutta mitä merkitystä tällä kaikella on minun tai sinun elämään? Psalmien kirjoittajat tuhlasivat paljon aikaa ja mustetta ja kirjakääröjä kerratessaan israelilaisten jännää historiaa, joka kulki Egytptin orjuudesta Siinain erämaan halki lopulta luvattuun maahan, joka sitten saastutettiin pahoilla teoilla, niin, että matka jatkui sieltä maanpakoon kaikkien kansojen sekaan, ja taas matka, tai ainakin toivo siitä, jatkuu kohti kotia.. Lukija voi itse pähkäillä, mikä merkitys tällä kaikella on tänään meille. Pitäisikö nykyhistoria tulkita Raamatun valossa, suhteessa Raamatun suureen tarinaan? Ovatko Herran teot tänään erilaisia kuin ennen? Voiko, tai pitäisikö nykyisen seurakunnan vastata sitä kuvaa seurakunnasta, joka esitetään Apostolien tekojen alussa, Ap. t. 2:42 - 47? Minusta tuntuu, että näillä ”exodus-traditioon” juurtuvilla kertomuksilla on tosi paljon sanottavaa meille. Kyse on osittain siitä, miten tulkimme psalmeja, tai Raamattua. Kristitty voi varmasti katsoa taaksepäin ja eteenpäin ja kysy: kuinka kauan? Kuinka kauan mihin?
Koska esimerkiksi Jes. 11 toteutuu täydellisesti? Koska Jumalan valtakunta tulee täydellisesti maan päälle? Koska Herra tulee takaisin? Hetkenä minä hyvänsä.
t. J
1 Comment »Tagit exodus tarina and psalmit