Pyhittääkö päämäärä keinot?

Pyhittääkö päämäärä keinot? Jesus; miekka, eristäytyminen, kompromissi, vai jotain muuta?Posted by: Juho in
Blog -->
Konffa-saarnani suhteen mieleeni jäi pyörimään pari asiaa, jotka haluan (tai olisin ehkä halunnut) tuoda esille. Teksti Matt. 17:1 - 8 on vaikea sikäli, että se voi jäädä ihmisille aika etäiseksi. Joka tapauksessa pari syventävää huomiota:
1) Kyseessä on taitekohta Jeesuksen elämässä. Jumala puhuu Jeesukselle kaksi kertaa taivaasta: ensimmäisen kerran Jordanin joella, toisen kerran kirkastusvuorella. Kirkastusvuori-kokemuksen jälkeen Jeesuksen tyyli vaihtuu aikalailla - ihmeiden määrä vähenee vähenemistään, kunnes hän saapuu Jerusalemiin.
2) Viikkoa (6pvää) ennen kirkastusvuori-kokemusta Jeesus kyselee opetuslapsiltaan, Mt. 16:13 - 20: kuka Ihmisen Poika on? Mitä ihmiset hänestä sanovat? Vastauksina mainitaan profeetta Elia ja Jeremia, joita Jeesus oikeasti muistuttikin hyvin paljon.
3) Juuri ennen kirkastusvuori-kokemusta (tai siis edelleen 6pvää aikaisemmin) Jeesus on ensimmäistä kertaa kertonut, että Ihmisen Pojan tulee paljon kärsiä ja nousta kolmantena päivänä kuolleista. Tämän jälkeen Pietari suuttuu ja nuhtelee Jeesusta. Jeesus vastaa hänelle äärimmäisen tuimasti: väisty tieltäni, saatana!
Eli.. mitä tämä tarkoittaa..
Jeesus tutkija Ben F. Meyer kirjoittaa klassikkoteoksessaan The Aims of Jesus, 1979 (uustettu painos 2004), että Jeesuksen toiminnan tavoite oli Israelin restauraatio siis uudellen rakennus. (Tämän päivän Jeesus-tutkimuksessa Jeesus nähdään jatkuvasti suhteessa restauraatio-eskatologiaan.) Tämä tavoite kuuluu erattamattomasti juutalaisiin lopunajan toiveisiin. Jeesus oli juutalainen ja hän näki itsensä Messiaana, niinpä on aika luonnollista, että hänellä on jotain painavaa sanottavaa Israelin restauraatiosta, temppelin uudelleen rakentamisesta tai pyhittämisestä ja uudesta exoduksesta eli maan pakolaisuuden päättymisestä. Meyer esitää, että Jeesuksen aikana oli ainakin kolme uskonnollis-poliittista liikettä, joilla kaikilla oli tavoitteena saavuttaa tai toteuttaa jollain lailla tuo ‘messiaaninen aika’, jolloin kaikki asetettaisiin paikoilleen. Nämä Jeesuksen kannalta keskeiset liikkeet koostuivat fariseuksista, saddukeuksista ja zelooteista. Jeesuksen kautta Jumalan valtakunta mutautui maan päälle.
Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että zelootit ajattelivat, että tuo tavoite toteutettaisiin aktiivisesti taistellen - eli Jumalan valtakunta on lähellä! Teroittakaa miekkanne! Vapiskaa roomalaiset ja kaikki maan petturit, kuten publikaanit! Zelootit radikalisoivat tooran, mutta aivan eri tavalla, kuin Jeesus, joka myös radikalisoi tooran. Zelootit korostivat tooraa kostoon ja rangaistuksiin liittyvissä asioissa, Jeesus taas korosti ja radikalisoi tooran sanoman anteeksi antamisesta, hyväksynnästä ja armosta. Jeesuksen opetus ”toisen posken kääntämisestä” oli zelooteille vaarallista puhetta. Veron maksaminen roomalaisille oli zeloottien mukaan maan petosta. Jeesus ei tässäkään kysymyksessä ollut zeloottien kannalla, Mark. 12:17. ”Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu.”
Fariseukset keskittyivät lain tarkkaan noudattamiseen ja halakhan mukaiseen pyhyys-elämään. Fariseusten hurskaus ja pyhyys johtaisi siihen, että Jumala lunastaisi Israelin. Jeesus joutui koviin riitoihin fariseusten kanssa. Hänen mukaansa isien perinnesääntöihin perustuva halakha oli ristiriidassa Jumalan tahdon kanssa, Mark. 7:8, 10 - 13. Jeesuksen mukaan fariseukset laiminlöivät sen, mikä on laissa tärkeintä eli laupeuden, oikeudenmukaisuuden ja uskollisuuden, Mark. 3:4.
Saddukeusten koko identiteetti ja tehtävä (ja usein myös suuri omaisuus) oli sidottu temppeliin ja sen palvelukseen. Jeesus ennusti temppelin tuhon, ja kaatoi sen rahanvaihtajien pöydät ja tuolit jne. Meyrin mukaan myös saddukeukset odottivat tulevaa pelastuksen aikaa. Heidän mukaansa olennaista oli toimittaa uhrit oikein, he olivat monessa mieleesä erittäin konservatiivisia, mutta työskentelivät hyvässä yhteistyössä roomalaisten hallitsijoiden kanssa.
Jeesus siis joutui kovaan riitaan kaikkien näiden ‘puolueiden’ kanssa. Jeesus halusi tuoda Jumalan valtakunnan tähän maailmaan, Israeliin, hän halusi tuoda pelastuksen, mutta hän ei hyväksynyt aikalaistensa keinoja tämän tavoitteen saavuttamiseksi: miekkoja ei pidä teroittaa, fariseusten laki-hurskaus ei riitä, ja saddukeusten temppeli-palvelus on turmeltunutta. Temppelistä, jonka pitäisi olla kaikkien kansojen rukoksen huone, on tullut rosvojen luola.
N. T. Wrightin esittää (jossain luennossaan), että nämä Jeesuksen aikalaiset pelastuksen tavoittelijat voidaan jakaa kolmeen ryhmään: separatistit eli essealaiset, militaristit ja nationalistit eli zelootit, ja ”kultaisen keskitien” kulkijat, jotka yrittivät olla hylkäämättä juutalaista perintöään, ja toisaalta he yrittivät myös olla Rooman hyviä ystäviä. Tähän porukkaan kuuluivat Herodeksen kannattajat.
Joka tapauksessa: Jeesuksen visiona ei ollut, että hänen omansa vetäytyvät yksinäisyyteen viettämään eristäytynyttä elämää kirjoituksia tutkien ja rukoillen, vrt. Matt. 17:4. Näin tekivät essealaiset Juudean erämaassa, josta on löydetty Qumranin yhteisön luolat ja noin 800 kirjakääröä.. Jeesus ei myöskään kannata aseellista vallankumousta, mutta ei myöskään kompromissia tämän maailman kanssa. Jeesuksella on jokin toinen tie - ainutlaatuinen tie, erilainen kuin nuo aikaisemmat. Mikään muu tie ei vie perille tai saavuta tavoitettaan, Jumalan valtakuntaa.
Luulen, että Jeesus katseli kaus, kaus Israelin unelmiin, kun hän oli kirkastuvuorella, Matt. 17:1 - 8. Siellä olivat myös Israelin historian kaksi suurmiestä: tooran edustajana Mooses ja profeettojen edustajana Elia. Heidän viitoittamalla tiellä Jeesus katsoi tulevaan, ja luotsasi Isän käskyn mukaisesti missionsa kohti uutta suuntaa - ristiä. Tämä oli ainut tie, jolla Israelin raamatulliset unelmat ja kansallinen kutsumus voisi toteutua. ”Tutkimattomat ovat Herran tiet.”
Voisiko tämän päivän Israelia johtaa Jeesuksen oppien mukaisesti, ja voisiko Lähi-idän kriisin solmuja avata Jeesuksen keinoilla? Mitä Jeesuksen konstit ja keinot lopullisten tavoitteiden saavuttamiseksi, opettavat tämän päivän kristilliselle seurakunnalle? Ei pidä painaa päätä pusikkoon ja paeta tätä maailmaa, ei pidä tappaa ja vihata ‘vääräuskoisia’ tai ‘luopioita’ (vrt. ristiretket), eikä pidä tehdä kompromisseja.. vaan…