sunnuntai 20. helmikuuta 2011

Raamattu, historia ja muutama kuva Hazorilta

Nykyään on hyvin tiedostettu, että historiaa kirjoitetaan aina jonkun näkökulmasta. Kautta linjaan historia kirjoitetaan voittajien näkökulmasta. Näin historia on aina jossain määrin puolueellista. Raamattu sisältää paljon historiaa. Onko Jumalan sanalla jokin puolueellinen näkökulma? Tottakai on. Voitaisiin oikeastaan väittää, että Raamattu, tai eritoten VT:n profeettakirjat on kirjoitettu "häviäjien" näkökulmasta. Profeetat kuten Aamos, Hoosea, Jeremia ja Sefanja eivät olleet mitään kansan, hallitsijoiden ja papiston rakastamia suunnannäyttäjiä. Israelissa ja Juudassa heitä siedettiin yllättävän paljon, mutta silti heitä vastustettiin usein lujasti. Toisaalta valtion hovikelpoisia profeettoja ei Raamatussa juuri hyvällä muistella.

Raamatun kirjoittajilla on ollut selkeät tavoitteet mielessä, heillä on ollut sanoma, jonka he ovat halunneet välittää. Jos otamme Raamatun todistuksen tosissaan, niin meidän on uskottava, että se kertoo historian Jumalan näkökulmasta. Raamatun historia ei ole aina tasapuolista. Se, mitä maailmanhistoria pitää merkittävänä, saattaa olla Raamatun näkökulmasta turhaa. Toisaalta, se, minkä maailmanhistoria jättää mainitsematta, saattaa saada paljon huomiota Raamatun historiassa.

Inhimillisesti katsoen suuret kuninkaat kuten Omri tai Jerobeam II eivät saa paljoa kiitosta tai edes huomiota. Jerobeam II hallitsi Israelin kuninkaana vuosina 786-746 eKr, yhteensä 41 vuotta. Hänen kautensa kuitataan Kuninkaiden kirjassa vain muutamalla jakeella! 2 Kun. 14:23-29.

Hazor oli kanaanilaiskaudella ennen heprealaisten saapumista maahan koko maan merkittävin kaupunki. Tutkijat arvioivat, että Hazorin kaupungissa on asunut tuolloin, 1300-luvulla eKr., noin 15 000 ihmistä. Tämä on todella iso luku. Joosuan ja Tuomarien kirjat tukevat käsityksiä Hazorin merkittävyydestä sanomalla, että Hazor oli "muinoin tuon seudun (Kaanaan maan) kaikista kaupunkivaltioista mahtavin" ja että sen kuningas hallitsi koko maata, Joos. 11:10 ja Tuom. 4:2.

Kuninkaiden kirjoissa, 1. - 2. Kun., Hazor mainitaan vain ohimennen pariin otteseen. Kuitenkin tuonakin aikana Hazor oli yksi Israelin merkittävimmistä kaupungeista. Salomo oli uudelleenrakentanut kaupungin kuten jakeesta 1. Kun. 9:15 käy ilmi ja kuten arkeologiset todisteet vahventavat. Myöhemmin 800-luvulla kuningas Ahab toteutti suuria rakennusprojekteja Hazorissa. Näistä projekteista VT ei sano juuri mitään, mutta arkeologien lapio on paljastanut tuolta ajalta suuria palatseja ja muita rakennuksia. Raamattu tosin mainitsee, että Ahab oli erittäin merkittävä kuningas ja pahassa mielessä hyvin vaikutusvaltainen.

Profeetta Aamos vaikutti Israelissa kuningas Jerobeam II:n aikana. Jerobeam II:n valtakausi oli Israelin kukoistuksen aikaa. Valtakunta kasvoi, ihmiset elivät yltäkylläisyydessä, vaurautta oli ja kaikki näytti olevan mallillaan. Tuona aikana profeetta Aamos astui Samariaan, Israelin pääkaupunkiin. Hän ei tullut ihailemaan sen loistoa, vaan hän julisti Herran näkökulman: "Minä inhoan Jaakobin suvun ylpeyttä, minä vihaan sen palatsia. Minä jätän kaupungin kaikkineen tuhon omaksi." Kansa oli itsevarmaa ja voimansa tunnossa, mutta Jerobeam II:n kuninkuutta seurasi yleinen anarkia, vallankumoukset ja lopulta Assyrian maailmanvallan hyökkäys. Assyrian sotavoima vyöryi Israelin yli 730-720-luvuilla eKr. niin, että Samarian itsevarmojen hymy hyytyi ja itku alkoi.

Raamatunhistorian tutkija ja arkeologi joutuvat tarkkaan miettimään, mitä Raamattu oikeastaan sanoo. Mikä oli profeettojen näkökulma, mitä he tiesivät? Onko maailmanhistorian sokeakulma usein Jumalan näkökulma? Maailmanhistoria näkee loiston ja suuruuden, armeijat ja palatsit, Jumala näkee lesket ja orvot.

Osallistun kevätlukukaudella arkeologi Doron Ben-Amin luentokurssille. Kurssin aiheena on Raamatun arkeologia Israelissa. Doron Ben-Ami on nuoremman polven tutkijoita. Hän on tähän mennessä tutkinut 16 vuotta Hazorin rauniota! Itse tiedän Hazorista vain pikkuisen, mutta kesään mennessä jo vähän enemmän. Tässä muutamia kuvia Hazorista.

Salomonin aikainen kaupungin portti.


Ahabin aikaiset rauniot


Vartiotorni, joka rakennettin 700-luvulla eKr. torjumaan Assyrian hyökkäys


Viiniprässi Ahabin kaudelta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos välittömästä palautteesta.