Menestyksen salaisuus ja Start-up nation

Mistä syntyy luovuus ja se vimma, joka kuuluu kehitykseen? Jerusalemilainen Saul Singer kirjoitti muutama vuosi sitten kirjan, Start-Up Nation. The Story of Israel's Economic Miracle, jossa hän vastaa tähän kysymykseen. Israelin käsittämätön menestys erityisesti it-alalla on saanut osakseen paljon huomiota ympäri maailmaa. Start-upilla tarkoitetaan uutta ja menestyvää liiketoimintaa, joka syntyy jonkun innovaation yhteyteen. Israelissa näitä start-uppeja on vuodessa noin 500, kun taas koko Euroopan mantereella niitä on 600-700 vuodessa. Euroopan mantereella on noin 700 miljoonaa ihmistä, Israelissa asukkaita on 7,5 miljoonaa. Jokin selitys pitäisi siis löytyä isralilaisten kekseliäisyydelle, luovuudelle ja kyvylle saattaa innovaatiot menestyviksi liiketoiminnoiksi.

Saul Singer sanoo, että syitä on useita. Hän kuitenkin nostaa esille Israelin armeijan ja sen, että Israel on erittäin maahanmuuttomyönteinen valtio. Israeliin tulee suhteessa sen asukaslukuun enemmän maahanmuuttajia kuin mihinkään muuhun valtioon. Tottakai suurin osa Israelin maahanmuuttajista on juutalaisia. Heitä tulee idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä. He tuovat omat vaikutteensa mukanaan. He sitoutuvat Israelin kansalliseen tarinaan, joka kulkee raamatunajoista vainojen halki tähän päivään ja tulevaisuuteen. Israelilaiset yleensä uskovat, että heidän kansallaan, heimollaan, on jokin suurempi tarkoitus ja missio olemassaololleen. Tällainen usko omaan merkitykseen on ehdottoman tärkeä edellytys menestykselle.

Innovaatiot liittyvät usein juuri maahanmuuttajiin, kunhan heidät saadaan sopeutumaan uuteen yhteiskuntaan. Esimerkiksi San Fransiscon Piilaakson yrityksistä puolet on maahanmuuttajien perustamia. Maahanmuuttajien ja pakolaisten tuoma potentiaali pitäisi siis hyödyntää. Suomessa, kuten myös Ruotsissa, tässä on epäonnistuttu pahasti. Tuorein esimerkki on se, että Burundista tuli Suomeen hyvin koulutettu pariskunta. He asuivat täällä monta vuotta, mutta heille ei vain löytynyt työpaikkaa. Nainen osasi neljää kieltä ja hänen miehensä puhui seitsemää kieltä! Tietysti turhautuneina he palasivat Burundiin, jossa entisestä Suomen työttömästä tehtiin Burundin ulkoministeri! Suomessa on tosi paljon potentiaalista reserviä nuorissa lupauksissa ja maahanmuuttajissa. He haluaisivat ottaa riskejä, hypätä tuntemattomaan ja taistella jonkun hyvän syyn puolesta. Ikävä kyllä Suomessa nuorille lupauksille ei anneta kunnon mahdollisuuksia, niin kuin ei myöskään anneta maahanmuuttajille.

Takaisin Israeliin ja armeijaan: mikä on Israelin armeijan merkitys start-upeille? Armeijassa nuoret miehet ja naiset saavat oikeata vastuuta. Heille kertyy kokemusta tiimityöskentelystä ja johtamisesta. He joutuvat uhraamaan omastaan yhteisen edun vuoksi. He vastaavat nuorina kavereidensa hengestä ja kansan turvallisuudesta. Armeija antaa heille oppia, jota ei saa lukemalla kirjastossa tai luennoilla istumalla. Kun tämä taistelukoulun oppi tuodaan siviilimaailmaan, syntyy uhraamista, taistelua, riskien ottoja ja luovia ratkaisuja. Nuori polvi ottaa vastuuta myös armeijan ulkopuolella – työelämässä. Saul Singerin mukaan israelilaiset eivät ole muita viisaampia, mutta heillä on muita enemmän intoa ja rohkeutta ottaa riskejä. He ovat tottuneet olemaan yksin, olemaan vihollisten ympäröiminä. Tämän myötä he uskaltavat ottaa luovia riskejä myös työelämässä. He uskaltavat olla eri mieltä, poiketa valtavirran näkemyksistä.

Lopuksi on tietysti totta, että Israelissa on isoja ongelmia ja turhautuneita, potentiaalinsa (talenttinsa) kätkeviä ihmisiä, mutta silti on fakta, että Israelissa on vuosittain noin 500 start-uppia. On tunnustettava, että maallisella areenalla Israel on kiitettävästi onnistunut laittamaan talenttinsa tuottamaan tulosta. Älä pelkää, vaan laita talenttisi käyttöön.

Visio ja prototyyppi

Vision suomenkielinen vastine on näky. Luin juuri 1. Samuelin kirjan lukua 3. Siellä on tuo nuorukainen nimeltään Samuel. Hänen syntymäänsä liittyi visio - tai kiitosrukous, jonka hänen äitinsä Hanna julisiti, 1. Sam. 2:1 - 10. Hanna lupasi antaa poikansa Herralle, 1:11. Joka tapauksessa tuossa kutsumusnäyssä - 1. Sam. 3, sanotaan, että noina päivinä ”Herran sana oli harvinainen” ja, että ”näkyjä (visioita - voidaan kääntää näin) ei usein nähty”, 1.Sam.3:1- 3. Näissä jakeissa puhutaan nuorukaisesta, Herran sanasta, vision näkemisestä, hämärtyneistä silmistä, sokeudesta ja Jumalan lampusta, joka ei ollut vielä sammunut..
Tämän jälkeen alkaa itse kutsu, joka esitetään kolmesti, sen takia, että Samuel ymmärtää sen vasta kolmannella kerralla, kun Eeli on vähän ohjeistanut häntä. Loppujen lopuksi ”Eeli ymmärsi, että Herra kutsui poikaa (nuorukaista)”.
En voi olla ajattelematta, mitä kaikkea tämä teksti voi merkitä meille. Siitä on tosi helppoa saada erittäin kohtituleva ja ajankohtainen. Onko visio hämärtynyt? Kuulevatko nuoret? ”Samuel ei vielä tuntenut Herraa, eikä Herran sana ollut vielä paljastunut hänelle”, 3:7. Voiko Samuel olla tänään nuoren sukupolven prototyyppi, esikuva? Miksipä ei. Raamattu toimii, minun mielestäni, myös tällä tavalla. Tarinasta tulee totta tänään. Raamattu on täynnä esikuvia - prototyyppejä, joihin jokainen voi istuttaa itsensä. Toinen esittää tai siis elää todeksi, jossain määrin Joosefin roolia, toinen faaraon, toinen Daavidin, toinen Goljatin, toinen Gideonin, toinen Joonan, toinen Saaran, toinen Marian, toinen syntisen naisen roolia.. Näitä malleja löytyy joka lähtöön ja kaikenlaisiin tilanteisiin. Varmasti tämä perustuu siihen, että Raamatun ihmiset olivat ihmisiä siinä missä mekin, ja ihminen ei ole paljoa muuttunut. Minusta tämä on tosi lohdullista. Monta kertaa, varsinkin silloin kun elämässä on vaikeata, niin yritän miettiä, löytyykö Raamatusta mitään kuvausta, joka muistuttaisi omaa tilannettani. Tällaisen metodologian myötä esim. Jaakobista on tullut minulle suuri esikuva. Jeesus on toinen..
Käytännöllisenä esimerkkinä voimme katsoa vaikka Joosefia. Hän sai kutsun, visioita ja vainoa. Lopulta hän istui hyljättynä kaivon pohjalla ja katseli taivaalle. Tarina jatkuu siten, että hänet nostettiin kaivosta, myytiin orjaksi ja loppujen lopuksi hänestä tuli aika iso ”herra”. No niin, evankeliumin aikana tilanne on vähän toinen. Meillä on Pyhä Henki, syntien anteeksiantamus (Ef. 1:19 - 21). Jos Joosef nousi kaivosta tuona aikana, niin hänen esikuvansa mukaisesti me tulemme nousemaan ihan mistä vain - koska meillä on ikuinen elämä, Kristus.
Pekka Himanen kannustaa ”Suomen haasteessaan” tai ”Suomalaisessa unelmassaan” suomalaisia menemään eteenpäin ja katsomaan tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Hänen pelkonsa on, että Eurooppa muuttuu ”ulkoilmamuseoksi”, jolla on mahtava menneisyys, mutta ei mahtavaa tulevaisuutta. Tämä sen takia, että suurelta osalta ihmisistä puuttuu visio tai toivo. Himasen mukaan USA:ssa muistellaan kyllä kansakunnan lyhyttä mutta maineikasta historiaa ja tämän muistelun perään sanotaan aina: you’ve seen nothing yet!
Nyt, ylösnousemuksen todellisuudessa ja evankeliumin aikana meillä on toivoa, voimaa ja rakkautta paljon enemmän, kuin Vanhan testamentin aikana. Meillä on ollut Samuel, Joosef, Daavid, Mooses, Paavali, Pietari, Luther, Agricola ja vaikka ketä.. Nämä olivat ainutlaatuisia ihmisiä, mutta tarina jatkuu.. you’ve seen nothing yet!
t. J
ps. Times lehdessä oli muuten vähän aikaa sitten jännä artikkeli paavi Benedictus XVI:stä ja Jacob Neusnerista, joka on yksi aikamme arvostetuimmista Jeesus-tutkijoista. Kyseessä on siis juutalaisen Jeesus-tutkijan ja Paavin välinen vuoropuhelu Jeesuksesta! Juttu löytyy tästä. Tämä on iso juttu kristittyjen ja juutalaisten välisessä dialogiassa.

Rikastuttava yhteisö

Pekka Himanen ja monet muut tulevaisuudesta kiinnostuneet tutkijat tai muuten vaan valveentuneet ihmiset painottavat, että menestyksen ja positiivisen muutoksen kannalta on tärkeä luoda rikastuttava yhteisö. Tämän aiheen tiimoilta kannattaa tutustua Himasen innovaatio-raportteihin. Eräs psykologi sanoi, että ”ihmisen täytyy tulla siksi, mikä hän voi olla”. Ihminen on onnellisimmillaan silloin, kun hän saa olla eniten ihminen - oma itsensä. Jos rakennetaan yhteisö, joka auttaa yksilö elämään todeksi oman potenttiaalinsa, niin silloin voi syntyä jotain tosi hienoa. Silloin siemenstä itää kaunis kukka tai jotain. Himanen puhuu rikastuttavasta ja köyhdyttävästä yhteisöstä. Köyhdyttävässä yhteisössä ihmisen potenttiaalia rajataan eri tavoin. Tällaista rajausta voi syntyä esimerkiksi rahan puutteen takia, huonon asenteen takia, ei-kannustavan työyhteisön takia tai jonkun muun syyn takia.
Eräät psykologit huomasivat kerran, että yritykset palkkaavat usein parhaiten koulutetut ja pätevimmät hakijat heille töihin. Tämä voi olla virhe. Jos ylikolutettu ihminen työskentelee hänelle alimitotettujen haasteiden ja tehtävien kanssa, niin hän (mahdollisesti) turhaantuu ja tekee työnsä huonosti. Nämä psykologit huomasivat, että usein oli niin, että alikoulutetut ja tehtävän suhteen epäpätevät ihmiset hoitivat heille ylimitoitetun tehtävän paremmin, kuin ne, joilla oli tehtävän suorittamiseen paremmat edellytykset. Miten tämä selitetään? Me rakastamme haasteita. Daavid käy suuremman kimppuun, Goljat käy pienemmän kimppuun. Kumpi voitti?
Kristillinen seurakuna on sikäli jännä, että se on mitä on. Sitä on helppo kritisoida. Toisaalta on tärkeämpää miettiä, mitä seurakunta voisi olla, ja miksi sen pitää tulla, kuin julistaa kaikille sen heikkouksista ja vaikeuksista. Taas yksi psykologinen nyrkkisääntö: keskity vahvuuksiin, älä heikkouksiin! Jalosta hyviä puoliasi. Kaikenkaikkiaan srk’ssa on kaikki rikastuttavan super-yhteisön ainekset. Pitää kirjoittaa näistä seurakunnassa olevista aineksista joskus toiste. Se on nimittäin aika jännää.
Mutta nyt pitää lopettaa. Tulin nimittäin äsken joen rannalta, jossa olin seurakuntalaisten kanssas ongella:) Pidin siellä heille sitten hartauden. Sain myös yhden pienen ahvenen! Söimme grillattuja sillejä. Oli hauska tilaisuus.