Näytetään tekstit, joissa on tunniste visio. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste visio. Näytä kaikki tekstit

perjantai 5. kesäkuuta 2009

Strategista musaa

Tässä vähän viitteellistä musaa kirkon strategiseen pohdintaan. Johtaja sanoi, 'tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni.' Kun lukee Raamattua, niin sieltä kaikkialta kaikuu tuo tehtävä, valtuutus ja kutsu. Sana tulee lihaksi, se sulautuu lukijaansa niin täydellisesti, että voin sanoa, että olen syönnyt sen kuten Jeremia ja Hesekiel. Yhteys on katkeamaton, korkeimman tahto polttaa sydämessäni. Kuuliaisuus on ehdotonta. Näky johtaa askeleitani, ulos tästä tylsyydestä. Henki on syntymämerkkini ja sinettini, risti avaa lukot valtakuntaan, Jumalan valtakuntaan.



They sentenced me to twenty years of boredom
For trying to change the system from within
I'm coming now, I'm coming to reward them
First we take Manhattan, then we take Berlin

I'm guided by a signal in the heavens
I'm guided by this birthmark on my skin
I'm guided by the beauty of our weapons
First we take Manhattan, then we take Berlin

Ah you loved me as a loser, but now you're worried that I just might win
You know the way to stop me, but you don't have the discipline
How many nights I prayed for this, to let my work begin
First we take Manhattan, then we take Berlin

keskiviikko 21. marraskuuta 2007

Focus your energy - seurakunnan tehtävänkuva

Olen kirjoitellut vähän aikaisemmin Jeesuksen ja vähän Paavalinkin tehtävänkuvasta. Otsikkona on ollut Focus your energy - Jeesuksen tehtävänkuva. Jeesuksen ja Paavalin tehtävänkuvan lisäksi on tosi olennaista kysyä itseltään: mikä on minun tehtävänkuva, visio ja tarkoitus? En aio vastata tähän nyt omalta osaltani seikkaperäisesti, vaan vastaan yleisemmin siihen kysymykseen, mikä on seurakunnan tehtävänkuva maailmassa. Tähän voisi kuluttua vaikka kuinka paljon tekstiä, mutta haen tällä kertaa vastausta vain (ja lähes ainoastaan) Efesolaiskirjeestä..

'Katsokaa tarkoin, miten elätte: älkää elätkö tyhmien tavoin, vaan niin kuin viisaat. Käyttäkää oikein jokainen hetki.' Ef. 5:15 - 16. Ekaksi lienee tarpeellista todistaa, että Paavali tosiaan haluaa, että pyhä ihminen elää juuri jollain tietyllä tavalla - pyhällä tavalla. Meidät on valittu olemaan 'pyhiä ja nuhteettomia', ja elämään 'Jumalan kirkkauden ylistykseski', 1:4, 12. Meidät on luotu ja otettu Kristuksen yhteyteen tekemään niitä hyviä tekoja, joita tekemään Jumala on meidät tarkoittanut, 2:10. Me olemme osana Kristuksen ruumista, olemme kiviä rakennuksessa, joka rakentuu 'Herran pyhäksi temppeliksi', 2:20 -21.

Paavali kertoo, että Kristus on antanut seurakunnalle tiettyjä palvelijoita kuten profeettoja, apostoleja, opettajia.. 'varustaakseen KAIKKI seurakunnan jäsenet palvelutyöhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen', 4:11 - 12. Tarkoitus on, että koko ruumis kasvaa ja rakentuu rakkaudessa, kun KAIKKI SEN JÄSENET toimivat omien tehtäviensä mukaan, 4:16. Tästä seuraa se, että seurakunnassa ei pitäisi olla vapaamatkustajia eli toimeettomia ihmisiä, jotka eivät jollain lailla palvele seurakuntaa. Seurakunta on parhaillaan jonkinlainen rikastuttava yhteisö, jonka jäsenenä yksilö voi elää todeksi parhaalla mahdollisella tavalla oman erityiskutsumuksensa. Filosofisesti sanottuna tässä Jumalan rikastuttavassa ja luovassa yhteisössä jokainen (ruumiin) jäsen pääsee oikeutuksiinsa koko ruumiin parhaaksi. Saat elää todeksi oman partikularisuutesi yhteisön, ruumiin, hyväksi;)

Paavali puhuu siitä, että pyhien tulee hylätä vanha elämäntapansa ja vanha minänsä ja uudistua mieleltään ja hengeltään 'ja pukea ylle uusi ihminen, joka on luotu sellaiseksi kuin Jumala tahtoo', 4:22 - 24. Tätä uuden ihmisen elämää leimaa oikeudenmukaisuus ja totuus. Ja sitten Paavali antaa pitkän listan käytännön ohjeita, 4:25 - 32: älä varasta, älä valehtele, sovi riidat, hylkää katkeruus, jne. Esikuvaksi asetetaan uudelle ihmiselle sopiva esikuva eli Jumala! 5:1. Uusi ihminen on siis kutsuttu todelliseksi Jumalan kuvaksi. Hän käyttäytyy kuin Jumala, hän antaa anteeksi kuin Jumala, koska Jumala on antanut hänelle anteeksi 4:32, hän loistaa Herran valoa, 5:8. Jatkuvasti hän 'pyrkii saamaan selville, mikä on Herran mielen mukaista', 5:10. Hän 'antaa Pyhän Hengen täyttä' itsensä ja hän veisaa yhdessä seurakunnan kanssa psalmeja ja muita lauluja, kiittäen Jumalaa Jeesuksen Kristuksen nimessä, 5:18 - 20.

Hän vahvistuu Herrassa ja ottaa voimakseen hänen väkevyytensä, 6:10. Hän pukeutuu Jumalan taisteluvarustukseen, 6:11.

Hmm.. kiinnostaisiko sinua tuonkailtainen tehtävänkuva ja visio? Siinä ei ole kyse sooloilusta, vaan siitä, että ihminen toimii osana seurakuntaa, jonka kautta Jumala toimii tässä maailmassa. Tämä on seurakunnan tehtävänkuva, johon myös minä ja toivottavasti sinäkin kuulut.

Toivon, että seurakunta voisi olla ihmisten yhteisö, jossa ihmiset ihailevat Jumalaa Kristuksessa. Ihminen muuttuu sen näköiseksi, mitä hän palvoo ja ihailee. Toivon, että näissä ihmisissä näkyisi entistä enemmän Jumalan piirteitä. Jumalan kasvojen heijastusta, niin kuin Jumalan kuvassa. Toivon, että he pukeutuisivat ja käyttäytyisivät kuin esikuvansa - maailman vuoksi. Ef. 5:1, 6:11.

sunnuntai 18. marraskuuta 2007

Focus your energy - Jeesuksen tehtävänkuva

Valossa on voimaa! Kun keskittää tarpeeksi valonsäteitä niin syntyy laser, joka leikkaa läpi teräksen, ja jonka avulla voidaan tehdä tarkkoja laserleikkauksia vaikka ihmisen silmäterässä tai sydämessä. Joka tapauksessa asiaan.. Jeesus fokusoi intonsa tiettyihin asioihin. Hän ei vain tehnyt ja puhunut asioita sattumanvaraisesti, vaan hänellä oli suunnitelma.
Hän ei halunnut poiketa tältä suunnitelmalta ja hän uskoi varmasti, että ‘jo ennen syntymääni Herra kutsui minut’, Jes 49:1 - 3. Varmasti hän uskoi, että ’häntä kunnioitetaan polvesta polveen, niin kauan kuin kiertävät aurinko ja kuu’ Ps. 72:5. Varmasi hän rukouillessaan, kysellessään kutsumustaan, oppi luottamaan, että messiaaninen ja kansallinen ennustus koski häntä: ’sinussa minä osoitan kirkkauteni’ Jes 49:3. ‘Minä teen sinusta valon valon kaikille kansoille..’ Jes 49:6. Kuinka hän toteuttaisi tuon monimutkaisen, hullun suuren ja vaarallisen kutsumuksensa? Kuinka valo voisi olla selvä ja kirkas?
Yksi aikamme arvostetuimmista Jeesus-tutkijoista E. P. Sanders kirjoittaa, että hänen mukaansa Jeesus toimi selvän suunnitelman mukaisesti - Jeesus-tutkimuksessa tämä on paljon sanottu, mutta on ilahduttavaa, että se on nykyään myös aika monen muunkin tutkijan näkemys (Wright, Ben F. Meyer)! Evankeliumin pohjalta tällaiseen näkemykseen on hyvä yhtyä. Jeesuksella oli oikeasti strategia ja tavoite, josta hän ei poikennut ollenkaan. Psalmin mukaan, Ps. 119:12 - 13; ‘olet taivuttanut mieleni täyttämään käskysi, aina ja tinkimättä. Mieltään muuttelevia minä vihaan, mutta sinun lakiasi rakastan.’ Herran kärsivää palvelijaa koskee sana, Jes 50:5 - 7: ‘Herra avasi minun korvani, ja minä tottelin, en väistynyt tehtävääni. Minä tarjosin selkäni lyötäväksi.. olen kovettanut kasvoni piikiven kaltaisiksi.’
Jeesus ei siis ollut mikään tuuliviiri kutsumuksensa suhteen. Hänen taakseen jäi tämän takia monia loukkaantuvia, hämmentyneitä, vihaisia, ja pettyneitä ihmisiä, joiden toiveita Jeesus ei suostunut täyttämään. Kansanjoukot halusivat tehdä Jeesuksesta väkisin mieleisensä kuninkaan, mutta Jeesus vain vetäytyi pois heidän luotaan, Joh 6.15. Hän ei ollut tittelin- ja arvostuksen kipeä. Häntä kiinnosti Jumalan tahto, ei ihmisten tahto, joka olisi johtanut harhaan. Kanaanilainen nainen sai todella nöyryyttää itsensä ja siltikään Jeesus ei olisi millään halunnut auttaa hänen riivattua tytärtään, Matt 15.21 - 28. Jeesus sanoi: ’ei minua ole lähetetty muita kuin Israelin kansan kadonneita lampaita varten.’ Sitten hän sanoi naiselle: ‘ei ole oikein ottaa lapsilta leipä ja heittää se koiranpenikoille.’ Sanottakoon, että lopulta Jeesus taipui tuon kanaanilaisen anoavan naisen edessä ja tytär sai avun. Jumalan pelastusjärjestys sai siis taipua kärsivän ihmisen rukouksen edessä.. se on kova juttu! Sitten vielä, kun Pietari oli tunnustanut Jeesuksen Messiaaksi, Jumalan Pojaksi, niin Jeesus kertoi omilleen, mikä olisi hänen messiaaninen tiensä. Hän siis ennusti kuolemansa ja ylösnousemuksensa. Pietari nuhteli Jeesusta, jolloin Jeesus sanoo Pietarille, Mark 8:33: ‘väisty tieltäni, saatana! Sinun ajatuksesi eivät ole Jumalasta, vaan ihmisistä!’
Ehkä meidänkin pitäisi kristittyinä, maailman valona, miettiä tarkkaan, miten elämme tämän elämän. Mitä Jeesuksen sanat tarkoittavat, Joh 20:21: ‘niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minä teidät!’ Kaikkeen ei pidä suostua, kaikkeen ei pidä lähteä mukaan. Pienikin valo on äärettömän tehokas, jos sen fokusoi fiksusti.
ps. Jumala antoi esim Paavalille ja muille apostoleille selvät ja aika erilaiset kutsumukset. ‘Sillä hän, joka on antanut Pietarille voiman toimia juutalaisten apostolina, on antanut minulle voiman toimia muiden kansojen keskuudessa.’ Gal 2:8.

Selkeä työnkuva tuo tuloksia ja tentouttaa

Viime aikoina on ollut jokseenkin kiireitä, mutta kiire on huono tekosyy olla hoitamatta blogia:) Viimeksi kirjoitin siitä, että Markuksen evankeliumissa on vauhti päällä. Jeesus ei sinänsä ollut kuitenkaan kiireinen - ainakin luulen, että hän teki siirtojaan tavallaan rauhallisesti mutta varmasti ja erittäin rohkeasti. Jeesus varmasti osasi keskittyä ainoastaan olennaisiin asioihin. Jeesus rajasi työnsä ja missionsa tosi tarkasti. Hänen tehtävänkuvansa ulkopuolisiin hommiin hän ei juurikaan puuttunut - ehkä pari kertaa pitkin hampain, kovan taivuttelun jälkeen.. Matt 15:24, 26, 28.
Miten siis Jeesus rajasi tehtävänsä? Tai miten hän tiivisti oman työnkuvansa? Nykyään konsultit ajattelevat, että ihmisen on hyvä osata tiivistetysti kertoa, mikä on hänen visionsa, työnäkynsä, missionsa ja työnkuvansa. Sitä yksinkertaisemmaksi sen osaa määritellä, sitä parempi. Toisaalta näiden ‘missionstatement’ttien’ tulee olla sen verran konkreettisia ja realistisia, että niihin voidaan tarmolla tarttua.
Jeesus tiivisti missionsa esim seuraavasti:
1) Hän tuli kokoamaan (kutsumaan koolle) Israelin kadonneet lampaat, Matt 15:24; 10:6; Luuk 19:9; 13:6.
2) Hän tuli toteuttamaan lain, tai viemään sen täyttymykseen, Matt 5:17,
3) Hän tuli etsimään ‘kadonneet lampaat’ Luuk 19:10; 15:2 - 7; Matt. 18:10 - 14.
4) Hän tuli keräämään ’syntiset’ juhla-aterialle,
5) hän tuli parantamaan sairaat Mark 2:17,
6) hän tuli tuomaan elämän kuolleille, Matt 11:5, täyttämällä kirjoitukset, tekemällä ihmeitä, parantamalla sairaita, ajamalla riivattuja pois..
ps. tuo tiivistelmä Jeesuksen tehtävän kuvasta perustuu Ben F. Meyerin näkemykseen, jonka hän esittää eräässä artikkelikokoelmassa, joka julkaistiin vuonna 1994. Artikkelin nimi on Jesus’ ministry and self-understanding.

maanantai 5. marraskuuta 2007

Visio ja prototyyppi

Vision suomenkielinen vastine on näky. Luin juuri 1. Samuelin kirjan lukua 3. Siellä on tuo nuorukainen nimeltään Samuel. Hänen syntymäänsä liittyi visio - tai kiitosrukous, jonka hänen äitinsä Hanna julisiti, 1. Sam. 2:1 - 10. Hanna lupasi antaa poikansa Herralle, 1:11. Joka tapauksessa tuossa kutsumusnäyssä - 1. Sam. 3, sanotaan, että noina päivinä ”Herran sana oli harvinainen” ja, että ”näkyjä (visioita - voidaan kääntää näin) ei usein nähty”, 1.Sam.3:1- 3. Näissä jakeissa puhutaan nuorukaisesta, Herran sanasta, vision näkemisestä, hämärtyneistä silmistä, sokeudesta ja Jumalan lampusta, joka ei ollut vielä sammunut..
Tämän jälkeen alkaa itse kutsu, joka esitetään kolmesti, sen takia, että Samuel ymmärtää sen vasta kolmannella kerralla, kun Eeli on vähän ohjeistanut häntä. Loppujen lopuksi ”Eeli ymmärsi, että Herra kutsui poikaa (nuorukaista)”.
En voi olla ajattelematta, mitä kaikkea tämä teksti voi merkitä meille. Siitä on tosi helppoa saada erittäin kohtituleva ja ajankohtainen. Onko visio hämärtynyt? Kuulevatko nuoret? ”Samuel ei vielä tuntenut Herraa, eikä Herran sana ollut vielä paljastunut hänelle”, 3:7. Voiko Samuel olla tänään nuoren sukupolven prototyyppi, esikuva? Miksipä ei. Raamattu toimii, minun mielestäni, myös tällä tavalla. Tarinasta tulee totta tänään. Raamattu on täynnä esikuvia - prototyyppejä, joihin jokainen voi istuttaa itsensä. Toinen esittää tai siis elää todeksi, jossain määrin Joosefin roolia, toinen faaraon, toinen Daavidin, toinen Goljatin, toinen Gideonin, toinen Joonan, toinen Saaran, toinen Marian, toinen syntisen naisen roolia.. Näitä malleja löytyy joka lähtöön ja kaikenlaisiin tilanteisiin. Varmasti tämä perustuu siihen, että Raamatun ihmiset olivat ihmisiä siinä missä mekin, ja ihminen ei ole paljoa muuttunut. Minusta tämä on tosi lohdullista. Monta kertaa, varsinkin silloin kun elämässä on vaikeata, niin yritän miettiä, löytyykö Raamatusta mitään kuvausta, joka muistuttaisi omaa tilannettani. Tällaisen metodologian myötä esim. Jaakobista on tullut minulle suuri esikuva. Jeesus on toinen..
Käytännöllisenä esimerkkinä voimme katsoa vaikka Joosefia. Hän sai kutsun, visioita ja vainoa. Lopulta hän istui hyljättynä kaivon pohjalla ja katseli taivaalle. Tarina jatkuu siten, että hänet nostettiin kaivosta, myytiin orjaksi ja loppujen lopuksi hänestä tuli aika iso ”herra”. No niin, evankeliumin aikana tilanne on vähän toinen. Meillä on Pyhä Henki, syntien anteeksiantamus (Ef. 1:19 - 21). Jos Joosef nousi kaivosta tuona aikana, niin hänen esikuvansa mukaisesti me tulemme nousemaan ihan mistä vain - koska meillä on ikuinen elämä, Kristus.
Pekka Himanen kannustaa ”Suomen haasteessaan” tai ”Suomalaisessa unelmassaan” suomalaisia menemään eteenpäin ja katsomaan tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Hänen pelkonsa on, että Eurooppa muuttuu ”ulkoilmamuseoksi”, jolla on mahtava menneisyys, mutta ei mahtavaa tulevaisuutta. Tämä sen takia, että suurelta osalta ihmisistä puuttuu visio tai toivo. Himasen mukaan USA:ssa muistellaan kyllä kansakunnan lyhyttä mutta maineikasta historiaa ja tämän muistelun perään sanotaan aina: you’ve seen nothing yet!
Nyt, ylösnousemuksen todellisuudessa ja evankeliumin aikana meillä on toivoa, voimaa ja rakkautta paljon enemmän, kuin Vanhan testamentin aikana. Meillä on ollut Samuel, Joosef, Daavid, Mooses, Paavali, Pietari, Luther, Agricola ja vaikka ketä.. Nämä olivat ainutlaatuisia ihmisiä, mutta tarina jatkuu.. you’ve seen nothing yet!
t. J
ps. Times lehdessä oli muuten vähän aikaa sitten jännä artikkeli paavi Benedictus XVI:stä ja Jacob Neusnerista, joka on yksi aikamme arvostetuimmista Jeesus-tutkijoista. Kyseessä on siis juutalaisen Jeesus-tutkijan ja Paavin välinen vuoropuhelu Jeesuksesta! Juttu löytyy tästä. Tämä on iso juttu kristittyjen ja juutalaisten välisessä dialogiassa.