Jouluaamun saarna - Nyt Betlehemiin! Luuk.
2:1–20; Jes. 9:1–6; Room. 1:2–4
Rakkaat
siskot ja veljet Kristuksessa, jouluun kuuluu täydellinen yllätys.
”Yhtäkkiä paimenten ympärillä oli taivaallinen sotajoukko” –
Herran enkeli ilmoitti heille, mitä oli juuri tapahtunut: ”Tänään
on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja.” Tämä sama
yllätyksen elementti näkyy myös siinä, kuinka enkeli Gabriel
ilmestyy Marialle ja sanoo, ”Korkeimman voima peittää sinut
varjollaan..” Jouluna juhlimme sitä, kuinka Jumala tuli ihmiseksi
meidän keskellemme Jeesus-vauvassa.
Jouluevankeliumin lopusta
löydämme sanat: Maria, ”kätki sydämeensä kaiken, mitä oli
tapahtunut, ja tutkisteli sitä.” (Luuk. 2.) Me kristityt olemme jo
2000 vuoden ajan tutkineet, pohtineet ja palanneet näihin
tapahtumiin, joulun ihmeeseen.
Nykyään
synnytyslaitokselle ei päästetä paljoa vierailijoita, mutta
Jeesuksen synnytysasemalla Betlehemissä oli kynnys matalalla.
Varhaisin perimätieto, 150-luvulta, kertoo Jeesuksen syntyneen
Betlehemin luolassa, jossa paimenet ruokkivat lampaitaan. Siellä ei
ollut hienoja sänkyjä vaan Maria asetti Jeesus-vauvan lampaiden
seimeen, heinien joukkoon, syöttökaukaloon. Tuonne vaatimattomaan
paikkaan saivat tulla sekä vähemmän arvovaltaiset vieraat – ihan
tavalliset paimenet että ne ulkomaalaiset idän tietäjät.
Betlehem
on vanha hepreankielinen sana ja kaupungin nimi. Se tarkoittaa
”leivän taloa”. Elämän leipä, Jeesus Kristus, syntyi
ihmiseksi juuri leivän talossa, Betlehemissä. Jeesus tuli
ruokkimaan nälkäiset ihmiset omalla ruumiillaan. Hän tuli leiväksi
ja elävän veden, ikuisen veden lähteeksi. Siksi onkin sopivaa,
että hänen ensimmäinen nukkumapaikkansa oli seimi, syöttökaukalo.
Seimiasetelmissa on perinteisesti härkä ja aasi. Profeettaja
Jesajan kirjassa Jumala sanoo näin: ”Minä kasvatin lapsia,
saatoin heidät täyteen mittaan, mutta uhmaten he ovat nousseet
minua vastaan. Härkä tuntee omistajansa ja aasi isäntänsä
seimen, mutta Israel ei tunne, minun kansani ei tajua.” (Jes.
1:3–4.) Messiaan syntymään kuuluu köyhyys ja hylkääminen. On
ihmeellistä ajatella, että häneltä, jonka kautta koko maailma on
saanut syntynsä, suljettiin monta ovea tässä maailmassa. Niin kuin
evankelista Johannes kirjoittaa evankeliumin alussa: ”Hän tuli
omaan maailmaansa, mutta hänen omansa eivät ottaneet häntä
vastaan.” (Joh. 1:11.) Juuri näin kävi Betlehemissä: pyhä perhe
ja Messias-vauva eivät saaneet sijaa Betlehemin majatalosta.
Jeesuksen syntymäkertomuksessa on jo viittaus hänen kohtaloonsa:
hän syntyy eläinten keskellä, hän kuolee roistojen rinnalla. Hän
syntyy majatalon ulkopuolella, hän kuolee Jerusalemin muurien
ulkopuolella, Golgatalla. Monet haluavat jättää Vapahtajan
elämänsä ulkopuolelle.
Jumalan
Poika syntyy ristin varjossa, ja silti, tuossa Pojassa on ikuinen
elämä, hänessä on Immanuel, Jumala meidän keskellämme. Kuolema
ei voi saada häntä valtaansa. Seimessä makaa, nukkuu ja jokeltelee
ihmislapsi ja täysi Jumala. Tästähän meidän uskossamme on kyse.
Neitsyestä syntyneenä tähän maailmaan Jumala on todella tullut
meidän tasollemme. Niin kuin profeetta Jesajan kirjassa julistettiin
700 vuotta ennen Jeesuksen syntymää: ”Sillä lapsi on syntynyt
meille, poika on annettu meille. Hän kantaa valtaa harteillaan,
hänen nimensä on Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala,
Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas. Suuri on hänen valtansa, ja
rauha on loputon.” (Jes. 9.)
Huomatkaa
kenelle tämä Poika on syntynyt, kenelle tämä Poika on annettu.
Pimeällä kedolla Herran enkeli ilmestyi paimenille ja kuulutti
juhlallisesti. ”Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille
ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin
kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.” (Luuk. 2.)
Tämä Poika on syntynyt Betlehemin paimenille. Hän on syntynyt työn
ja kuormien uuvuttamille. Tämä on ilosanoma koko kansalle,
jokaiselle asukkaalle, jokaiselle ihmiselle, myös sinulle ja
minulle. Neitsyt Maria ja Joosef jakavat ilonsa ulkopuolisille –
kedon paimenille ja itämaan tietäjille löytyy tilaa tuon lapsen
luota. Heidät otetaan perheen piiriin. Seimen äärellä me emme jää
ulkopuolisiksi vaan meidät otetaan lapsiksi Jumalan perheväkeen.
Myöhemmin tuo Jumalan Poika opetti meidät rukoilemaan hänen
kanssaan: ”Isä meidän, joka olet taivaissa.” Tuon Jumalan
ainosyntyisen Pojan kautta, hänen kanssaan, myös meistä tulee
Jumalan lapsia. Jumalan Poika tuli ihmislapseksi, jotta meistä
ihmisistä voisi tulla Jumalan lapsia.
Seimen
äärellä solmitaan rauha Jumalan kanssa ja ihmisten kanssa.
Evankelistat kuvaavat hyvin erilaisin tavoin, kuinka tuo Poika on
annettu kaikille, kuinka hän on syntynyt meidän kaikkien
Vapahtajaksi. Evankelista Matteus kertoo idän tietäjistä – he
olivat todennäköisesti Babylonian tietäjiä. (Matt. 1.) Babylonia
oli juutalaisten historiallinen arkkivihollinen – aikoinaan
Babylonian armeija oli ajanut juutalaiset pakkosiirtolaisuuteen.
Silti Babylonian viisaille on tilaa seimen äärellä – myös
babylonialaisille on syntynyt Poika, myös heille on Poika annettu.
Myös heille kuuluu Vapahtaja ja syntien anteeksiantamus. Evankelista
Matteus kertoo myös, että pyhä perhe pakeni Egyptiin. Egyptissä,
siellä orjuuden maassa, Israel oli aikoinaan kokenut kovia. Nyt
Jeesus, Vapahtaja, saapuu Egyptiin. Jumalan pelastus, Jeesus, kuuluu
myös Egyptin asukkaille. Evankelista Luukas kertoo, että
Jeesus-vauvaa saivat ihmetellä niin Betlehemin paimenet kuin myös
Jerusalemin hurskaat juutalaiset. Näin meille kerrotaan, että Poika
on annettu, hän on syntynyt meille kaikille, babylonialaisille,
egyptiläisille, juutalaisille, suomalaisille.
Jouluna
puhutaan aina rauhasta. Jeesus on rauhan ruhtinas. Kuitenkin pyhälle
perheelle Jeesus, tuo rauhan ruhtinas, toi maanpakolaisuutta,
kuoleman uhan, ja paljon vaikeuksia. Jeesus lupaa omilleen ristin
kannettavaksi, ja kuitenkin hän sanoo: ”Minä jätän teille
rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma
antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon.” (Joh. 14:27.)
Jeesus-vauvalle ei ollut sijaa Betlehemin majatalossa. Hänellä ei
ollut paikkaa mihin päänsä painaa. Hänet teloitettiin ristillä
kaupungin ulkopuolelle. Myös me, hänen seuraajansa, saamme astua
ristin tielle.
Evankelista
Luukas on evankelistoista ainut, joka mainitsee keisari Augustuksen.
Hän kertoo, kuinka siihen aikaan keisari Augustus antoi käskyn,
että koko valtakunta oli verolle pantava. Vanha käännös ilmaisee
asian niin, että ”kaikki maailma oli verolle pantava”. Yhtä
kaikki nuo ilmaukset ”koko valtakunta” tai ”kaikki maailma”
kuvaavat sitä tosiasiaa, että keisari Augustus laittoi koko
maailman, kaikki kansat liikkeelle. Keisari Augustus oli ensimmäinen
todellinen maailman hallitsija. Voimme ajatella, että niin kuin
keisari Augustuksen mahtikäsky verotuksesta koski kaikkea maailmaa,
niin Jeesuksen syntymä koski kaikkea maailmaa, koko Rooman
valtakuntaa, se koski Babylonian ja Egyptin valtakuntia. Jumalan
Poika syntyi kaikille.
Jeesus
Kristus saapui tänne maailmaan kerran nöyrästi ja salaisesti,
syntyessään Betlehemissä. Kerran, aikojen täyttyessä, hän
saapuu uudestaan, mutta silloin hän tulee Isänsä kunniassa ja
kirkkaudessa, julkisesti, niin että jokainen näkee hänet: Paavali
kirjoittaa, että silloin ”Jeesuksen nimeä kunnioittaen on
kaikkien polvistuttava, kaikkien niin taivaassa kuin maan päällä
ja maan alla, ja jokaisen kielen on tunnustettava Isän Jumalan
kunniaksi: ”Jeesus Kristus on Herra.”” (Fil. 2:10–11.)
Enkelien
ylistyslaulu paimenten kedolla oli alkusoittoa. Tuo ylistys kaikuu
taivaassa ja maan päällä – Kunnia Jumalalle korkeuksissa! Niin
kuin enkelit ensimmäisenä jouluna, kumarretaan mekin nyt seimen
lasta, kumarretaan häntä jo nyt, ja sitten kun hän saapuu kerran
kunniassa ja kirkkaudessa kaikkien nähden. Sanokaamme niin kuin
paimenet: Nyt kiireesti Betlehemiin! Lauletaan hänelle koko elämämme
ajan enkelien ja kaikkien pyhien kanssa: Gloria in excelsis Deo –
Kunnia Jumalalle korkeuksissa! Kertokaamme niin kuin nuo paimenet
myös muille, kaikelle kansalle tämä ilo: meille on syntynyt
Vapahtaja, Jeesus Kristus. Taivaan Isä on asettanut Betlehemin
ihmeen maailman jokaisen kolkkaan – Betlehem, leivän talo, on
jokaisessa kirkossa, siellä on elämän leivän alttari – siellä
on syöttökaukalo, seimi, jossa Jeesus ruokkii meitä ikuisen elämän
leivällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos välittömästä palautteesta.