keskiviikko 19. marraskuuta 2008

Aamunavaus vangitusta hauesta

Terve! Kerran eräät kaverit tekivät julman mutta opettavaisen eläinkokeen. He laittoivat hauen akvaarioon herkullisten pikkukalojen keskelle. Heti kun hauen tuli nälkä, hän meni ja söi pikkukaloja. Näin se eli tyytyväisenä ja kylläisenä, kunnes kaverit menivät tutkimuksensa toiseen vaiheeseen. Hauen nukkuessa he laittoivat akvaarioon läpinäkyvän lasiseinän, joka jakoi akvaarion kahteen osaan. Osa pikkukaloista jäi hauen puolelle, osa lasiseinän toiselle puolelle.

Viimein kun hauki heräsi unesta, se meni taas vanhasta tottumuksesta ja nappasi pari pikkukalaa suihinsa. Ajan myötä se söi omalta puoleltaan kaikki pikkukalat, joita uiskenteli sen ympärillä.

Tästä eteenpäin, aina kun se yritti syödä pikkukalan, niin sen pää kopsahti johonkin näkymättömään esteeseen. Se ei tajunnut mistä tämä johtui. Se yritti ja yritti napata pikkukaloja suihinsa, mutta epäonnistui aina. Lopulta sen pää jomotti kivusta ja vatsa huusi nälästä. Sen hermot olivat riekaleina ja se puski päin lasia, kunnes luovutti turhautuneena ja surullisena. Se makasi apaattisena akvaarion pohjalla. Sitten ne kaverit tulivat ja poistivat hauen huomaamatta lasiseinän akvaariosta. Nyt pikkukaloja alkoi uida väsyneen hauen ympärillä, mutta hauki ei nostanut evääkään. Se oli luovuttanut toivosta liian monen epäonnistumisen vuoksi. Lopulta hauki kuoli nälkään akvaariossa ruokien keskelle.

Moni meistä on joutunut omassa elämässään vähän samanlaisen huijauksen kohteeksi kuin tuo hauki. Tänään suomalaisten suurin ongelma ei ole ruoan puute tai köyhyys. Paljon suurempi ongelma on se, että moni nuori ei usko, että hänen elämällä on joku merkitys. Puhutaan siitä, että meidän aikamme ihmisillä on yhä useammin sisällään jonkinlainen tyhjiö. Elämästä puuttuu todellinen sisältö. Ei uskota, että millään on mitään merkitystä. Ei uskota, ei toivota, ei rakasteta. Sitten tuota sydämessä olevaa tyhjiötä yritetään täyttää kaikella mahdollisella rihkamalla.

Elämä on monelle ihmiselle vähän niin kuin hammaslääkärillä käynti, vähän niin kuin sen jännittävän porauksen odotus. Sitä odottaa koko ajan, että kohta se tapahtuu, ja sitten se onkin jo ohi. Elämä meni ohi. Oho.

Jeesus sanoi, että sinun elämällä on äärimmäisen suuri merkitys. Jokainen hiuksesi on laskettu. Jumala on kirjoittanut sinun nimesi omiin käsiinsä. Hän tuntee sinun ajatuksesi, sinun tarpeesi, ennen kuin edes kerrot niistä äidillesi tai parhaalle ystävällesi. Sinä olet uniikki ihme, Jumalan lapseksi kutsuttu. Aikoinaan sellainen raamatun profeetta kuin Jesaja kirjoitti: ’Nuoretkin väsyvät ja nääntyvät, nuorukaiset kompastuvat ja kaatuvat, mutta kaikki, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman, he kohoavat siivilleen kuin kotkat. He juoksevat eivätkä uuvu, he vaeltavat eivätkä väsy.’

Älä siis luovuta, vaan etsi ja kolkuta: ’kolkuttavalle avataan’ ja ’etsivä löytää’. Älä lukitse itseäsi ennakkoluulojen vankilaan niin kuin se hölmö hauki, vaan usko ja toivo, ja nouse siivillesi kuin kotka. Ehkä elämän avain, toivon lähde onkin tässä, sinulle tarjottuna, ikivanha avain autuuteen, ristin muotoinen, Jeesus. Ei kannata missata mahdollisuutta, niin kuin se onneton hauki.

2 kommenttia:

Kiitos välittömästä palautteesta.