torstai 27. joulukuuta 2012

Apostoli Johannes todistaa Jeesukseta sydäntuntumalta



Apostoli Johanneksen päivän teksteinä ovat Joh. 21:19–24 ja Sanl. 8:1, 22–30.

Tänään on kolmas joulupäivä ja se on pyhitetty apostoli Johannekselle. Päivän evankeliumi opettaa meille kolme asiaa Johanneksesta: 1) hän oli Jeesuksen rakkain opetuslapsi, joka muistetaan siitä, että hän painautui viimeisellä aterialla Jeesuksen rintaa vasten, 2) hän todistaa Jeesuksesta ja, 3) hän on kirjoittanut tämän evankeliumin. Perimätieto kertoo, että juuri apostoli Johannes on tämä rakkain opetuslapsi ja niin siis evankeliumin kirjoittaja. Perimätieto myös kertoo, että apostoli Johannes kuoli Efesoksessa hyvin vanhana miehenä keisari Trajaniuksen aikoina toisen vuosisadan alussa. Jotkut kristityt uskoivat, niin kuin evankeliumista kuulimme, ettei tuo rakkain opetuslapsi kuolisi koskaan.

Päivän evankeliumikohta kiinnittää huomiota yhteen muistikuvaan Johanneksen elämästä, juuri siihen hetkeen kun Jeesuksen viimeisellä aterialla tämä rakkain opetuslapsi painoi päänsä Jeesuksen rintaa vasten ja kysyi, ”Herra, kuka se on? Kuka sinut kavaltaa?” Joh. 13:25; 21:20. Uskon, että tuo tapaus on haluttu kertoa kahteen kertaan – luvussa Joh. 13 ja 21 – koska se tavallaan toimii takeena Johanneksen luotettavuudesta Jeesuksen todistajana ja evankeliumin uskollisena välittäjänä. Johannes tietää, mistä todistaa ja kirjoittaa. Hän kirjoittaa ja todistaa Kristuksen sydämeltä, sen mitä hän on nähnyt ja kuullut.

Joulun alla on hyvä muistaa, että Johannes ei kerro Jeesuksen syntymästä ja lapsuudesta niin kuin Luukas ja Matteus. Johannes vain sanoo, että Jeesus tuli ”Isän luota”, Sana tuli meidän keskellemme. Johanneksen luvussa 1 kerrotaan, että Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt. Ainoa Poika, joka itse on Jumala ja joka aina on Isän vierellä, on opettanut meidät tuntemaan hänet.” Joh. 1:18. Sananlaskujen luvussa 8 sanotaan, että Jumalan Viisaus, joka on Jumalan esikoinen, on ollut olemassa ennen kaikkea muuta. Tämä Viisaus – esikoispoika – sai alkunsa ikuisuudessa. Sanl. 8:22–30:

”Kun synnyin, ei syvyyksiä vielä ollut, ei lähteitä tuomaan niiden vettä… Olin läsnä kun hän pani taivaat paikoilleen ja asetti maanpiirin syvyyksien ylle… Jo silloin minä, esikoinen, olin hänen vierellään, hänen ilonaan päivät pitkät, kaiken aikaa leikkimässä hänen edessään.” 

Juuri siksi, että tämä esikoispoika oli Jumalan edessä, niin kuin poika leikkimässä hänen sylissään, hän voi kertoa meille, millainen on Isä. Juuri tämän vuoksi Jumalan esikoinen sanoo, ”Nyt, lapset, kuulkaa minua! Hyvin käy sen, joka minun tietäni kulkee. Kuulkaa neuvojani, niin viisastutte, älkää lyökö niitä laimin. Hyvin käy sen, joka minua kuulee… Joka minut löytää, löytää elämän.” Sanl. 8:32–35.

Juuri siksi, että Jeesus on tullut Isän luota, juuri siksi, että hän on ”aina Isän vierellä”, ainoastaan hän voi paljastaa meille Isän. Juuri tämän vuoksi Johanneksen evankeliumin alussa sanotaan, 1:18, että 

”Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt. Ainoa Poika, joka itse on Jumala ja joka aina on Isän vierellä, on opettanut meidät tuntemaan hänet.” 

Johannes myös kertoo tässä alkuluvussa, että ”Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme. Me saimme katsella hänen kirkkauttaan, kirkkautta, jonka Isä ainoalle Pojalle antaa.” Joh. 1:14. Opetuslapset saivat siis Jeesusta katsellessaan katsoa Jumalan kirkkautta, joka on annettu ainokaiselle Pojalle. Halki evankeliumin apostoli Johannes kertoo, kuinka tuo Jumalan kirkkaus hetkittäin loisti kirkkaasti Pojan kautta. Kaanaan häiden loppusanoina todetaan, että ”tämä oli Jeesuksen tunnusteoista ensimmäinen, ja hän teki sen Galilean Kaanaassa. Hän ilmaisi sillä kirkkautensa, ja hänen opetuslapsensa uskoivat häneen.” Joh. 2:11.
Apostoli Johannes, rakkain opetuslapsi, voi kertoa meille totuuden Jeesuksesta juuri siksi, että hän on saanut katsella tätä kirkkautta, jonka ”Isä ainoalle Pojalleen antaa.” Tämän lisäksi Johannes ei vain kerro siitä, mitä hän on katsellut. Hän ei ole ulkopuolinen tarkkailija, puolueeton kertoja, vaan hän on täysillä mukana. Hän todistaa Jeesuksen sydämeltä, hän on Kristuksen ystävä ja rakkain opetuslapsi. 

Niin kuin vain Jeesus pystyy paljastamaan meille millainen on Isä Jumala, koska hän on ”aina Isän luona”, hänen sylissään, niin apostoli Johannes, joka on painautunut Jeesuksen rinnalle, voi kertoa meille totuuden Jeesuksesta. Evankeliumi kertoo, että rakkain opetuslapsi oli mukana silminnäkijänä Jeesuksen elämän tärkeimmissä kohdissa – syntymää lukuun ottamatta. Hän oli todistamassa Jeesuksen ihmeitä ja opetuksia, hän oli Jeesuksen ja kahden muun opetuslapsen kanssa kirkastusvuorella ja Getsemanessa. Tuo rakkain opetuslapsi oli Herran äidin kanssa ristin juurella todistamassa Jeesuksen kuoleman. Hän kohtasi kolmen päivän kuluttua ylösnousseen Kristuksen.

Päivän evankeliumikohdassa sanotaan, ”Juuri tämä opetuslapsi todistaa kaikesta tästä. Hän on tämän kirjoittanut, ja me tiedämme, että hänen todistuksensa on luotettava.” Joh. 21:24. Ristin juuren tapahtumista kertoessaan tämä rakkain opetuslapsi vakuuttaa, ”Se, joka tämän näki, on todistanut siitä, jotta tekin uskoisitte. Hänen todistuksensa on luotettava, ja hän tietää puhuvansa totta.” Joh. 19:35. Kerrottuaan kaikesta, Jeesuksen elämästä, persoonasta, teoista ja opetuksesta, kuolemasta ja ylösnousemuksesta, hän kertoo todistuksensa syyn: ”Tämä on kirjoitettu siksi, että te uskoisitte Jeesuksen olevan Kristus, ja että teillä, kun uskotte, olisi elämä hänen nimensä tähden.” Joh. 20:31.

Johannes on todellinen mystikko. Häneen teki lähtemättömän vaikutuksen se, mitä hän kuuli ja näki. Kristuksen palava rakkaus, totuus, risti ja Jumalan kirkkaus muuttivat hänet. Tuo Jeesuksen rakkain opetuslapsi, joka todistaa niin paljon Jumalan rakkaudesta, sai muiden opetuslasten kanssa kokea sen kuinka Jeesus ”osoitti heille täydellistä rakkautta loppuun asti.” Joh. 13:1. Myöhemmin Jeesuksen noustua kuolleista Johanneksesta tuli yksi tärkeimmistä apostoleista. Niin kuin Paavali kirjoittaa, ”Jaakob, Keefas ja Johannes” toimivat Jerusalemin alkuseurakunnan ”pylväinä” (Gal. 2:9). Johannes ja Pietari julistivat rohkeasti evankeliumia Jerusalemin asukkaille. Tämän vuoksi heidät pidätettiin ja ylipapit vannottivat heitä ankarasti puhumasta enää mitään Jeesuksesta. Silloin Johannes ja Pietari vastaavat näin: ”Me emme voi olla puhumatta siitä, mitä olemme nähneet ja kuulleet.” Ap. t. 4:20.

Johannes on luotettava todistaja, joka tuntee Kristuksen sydämen. Evankeliumissa sanotaan Jeesuksesta, että ”kun hän näki väkijoukot, hänet valtasi sääli, sillä ihmiset olivat näännyksissä ja heitteillä, kuin lammaslauma paimenta vailla”, Matt. 9:35. ”Naisen nähdessään Herran kävi häntä sääliksi, ja hän sanoi, ’Älä itke.’” Luuk. 7:13. Paavali kirjoittaa, että ”Kristuksen rakkaus pakottaa meitä” – tuo palava ja rakastava sääli, sai Kristuksen toimimaan, pelastamaan, julistamaan totuutta, evankeliumia, Jumalan valtakunnan sanomaa ja antamaan itsensä kokonaan meidän puolestamme. Kristuksen rakkain opetuslapsi tunsi hyvin tämän pohjattoman Kristuksen rakkauden. Sen vuoksi hän on luotettava todistaja.

Kristus haluaa osoittaa meille täydellistä rakkautta loppuun asti. Tämän lisäksi tästä täydellisestä rakkaudesta tulee meille malli siitä, mitä on Jumalan lasten elämä. Niin Jeesus opettaa jatkuvasti juuri Johanneksen evankeliumissa: ”Rakastakaa toisianne! Niin kuin minä olen rakastanut teitä, rakastakaa tekin toinen toistanne.” Älkää rakastako lähimmäistänne vain ”niin kuin itseänne”, vaan rakastakaa toisianne niin kuin itse Kristus on rakastanut teitä – loppuun asti täydellisesti, kaiken antaen. Pakottakoon meitä Kristuksen palava sääli, sydänäänet. Ehtoollisessa tiivistyy koko Kristuksen missio kahteen sanaan: ”teidän puolestanne.”

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos välittömästä palautteesta.