Yhtä asiaa en kadu, sitä että olen ryhtynyt papin hommiin. Päätös teologiseen menemiseen oli vaikea, mutta oikea. Kristitty on oikeastaan Kristuksen palvelijana. ’Jumala puhuu teille meidän kauttamme’, sanoi Paavali. Viimeksi kun luin Matteuksen evankeliumia, niin mietin, taas näit juttuja. Varsinkin luku Matt. 10 puhutteli paljon. Jeesus itse kutsui 12 lähintä opetuslastaan luokseen. Hän valitsi heidät ollessaan yksin, keskustellessaan rukouksessa Isänsä kanssa. Matt. 10:1–4; 11:27. Luterilaisen opin mukaan papiksi vihityllä henkilöllä on kaksi kutsujaa: 1) Jumala ja 2) paikallisseurakunta. Kirkolla on omat TES:t eli työehtosopimukset, mutta niin on myös taivaan Isällä. Jumalan kutsuu pappeja, palvelijoitaan toimimaan paikallisseurakunnan kautta.
Jeesus ennusti palvelijoittensa työnkuvan. Siihen kuuluisi vainoa, mutta myös täydellinen huolenpito: ’minä lähetän teidät kuin lampaat susien keskelle. Olkaa siis viisaita kuin käärmeet ja viattomia kuin kyyhkyset.. Ihmiset vievät teidät oikeuden eteen ja ruoskivat teitä..’ Kaikissa näissä pinteissä te saatte olla rauhassa, teidän ei pidä stressata siitä, mitä puhuisitte sillä ’teissä puhuu Isänne henki.’ ’Kaikki tulevat vihaamaan teitä minun nimeni tähden..’ Taivaan Isä kertoo meille pimeässä asioita, salaisuuksia, joita meidän pitää ’kuuluttaa julki katoilta.’ Jeesus toistelee jatkuvasti: älkää pelätkö ketään. Teidän hiustenne lukumäärä on laskettu. Olkaa rennosti kuin taivaan linnut, olkaa itsetietoisia ja tyytyväisiä kuin kedon kukkaset, mutta älykkään viekkaita kuin käärmeet ja viattomia kuin lampaat..
Kuka haluaa tällaiseen työsuhteeseen? Aika harva. Herran palvelijan hommat ovat aika poikkeuksellisia. Kannattaa lukea vaikka 2. Kor. 11:16 – 33, niin saa jotain osviittaa siitä, mitä tämä homma voi olla, jos omaa edes pikkuisen sitä intoa jota Paavalilla oli.
Joku vuosi sitten Hesarissa oli juttu Jeesuksesta strategisena johtajana. Jutussa kerrottiin tutkijasta, jonka mukaan Jeesuksen johtotaidot noudattavat aikalailla moderneja johtamismalleja. Jos hän olisi rekrytointipuheissaan puhunut helposta ja leveästä kunniantiestä, niin hän olisi saanut paljon seuraajia, mutta vääränlaisia, epälojaaleja seuraajia. Tuollaisella tyylillä hän ei myöskään olisi voittanut ihmisten luottamusta. Hyvänä johtajana hän kertoi ”vihollistilanteen” hyvin rehellisesti. Hän kertoi, myös omat vahvuudet: taivaan Isä on teidän kanssanne, niin kuin Hän on minun kanssani.
Jeesus haastoi seuraajansa todella miettimään, haluavatko he seurata häntä. Hän nimittäin määrittelisi ehdot. Jeesus sanoi, että tämä päätös oli yhtä vakava kuin esim. kuninkaan päätös sotaan lähtemisestä, Luuk. 14:31–33. Sanotaan, että kuninkaan tai poliitikon raskaimmat ja vaikeimmat päätökset koskevat juuri sotaan lähtemistä. Hänen ratkaisunsa vaikuttaa tuhansien ihmisten elämään. Sotilaita kuolee, naisia jää leskiksi, lapsia orvoiksi. Jeesus-tutkija Young on sanonut, että kukaan Jeesuksen aikalainen rabbi tai messias-kandidaatti ei verrannut ihmisten päätöstä seurata itseään, näin vakaviin päätöksiin. Tällaisten päätöisten varassa on koko kansan kohtalo. Jeesus oli ja on tosissaan itsensä seuraamisen suhteen.
Jeesus näki kansanjoukot, jotka olivat ’heitteillä, kuin lammaslauma paimenta vailla.’ Matt. 10:36. Hän kehotti opetuslapsiaan pyytämään ’Herraa, jolle sato kuuluu, lähettämään väkeä elonkorjuuseen.’ Ainoastaan Herra voi lähettää. Ei kukaan lähde tänäänkään Herran ”elonkorjuuhommiin”, jos tuota kutsua ei kuulu. Aivan varmaa on, että Jumala kutsuu ihmisiä. Pekka Simojoella on laulu siitä, että tänään 99 lammasta on hukassa ja yksi tarhassa (ja paimen muistaakseni unessa). Paljon on hommaa, kirkkovene on kovassa kelissä. Paimenia tarvittaisiin. Viime vuonna 48 000 lammasta otti hatkat tarhasta. Niin paljon ihmisiä erosi kirkosta. Se oli ennätys. Pitää siis muistaa pyytää iltarukouksessa Herralta väkeä tämän päivän elonkorjuuseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos välittömästä palautteesta.