keskiviikko 30. syyskuuta 2009

Puhevalta

Sain äsken luettua Juhana Torkin kirjan nimeltään Puhevalta – kuinka kuulijat vakuutetaan (OTAVA/2006). Kyse on erittäin käyttökelpoisesta ja hyödyllisestä kirjasta, jota voin suositella kaikille, jotka tekevät puhetyötä: poliitikot, opettajat, papit, evankelistat, luennoitsijat, toimittajat.. Kannattaa vilkaista kirjoittajan sivuja, jotka löytyvät tästä.

Mielenkiintoista on se, että jenkkien presidentit ovat olleet yleensä todella hyviä puhujia. Clinton ja Obama ovat molemmat maailman huippuja kielenkäytössä. Siinä on valtaa kun he puhuvat. Historiassa on suuria puhevallan käyttäjiä, joista voin mainita heti alkuun Hitlerin ja Chuchillin.

Jeesus oli selvästi poskettoman hyvä puhuja, ja niin oli Johannes Kastajakin. Jeesus lanseerasi inspiroivia termejä, jotka kuvasivat koko hänen sanomaansa. Tällaisia olivat evankeliumi, Jumalan valtakunta, lapsen kaltaiset, Ihmisen Poika, ristin kantaminen jne. Hän puhui vertauksien kautta. Paavali taas oli omien sanojensa mukaan kaikkea muuta kuin retorinen puhuja. Kerran hän pitkittyneellä puheellaan nukutti nuorukaisen uneen, Ap. t. 20:7-12. Hän toteaakin, että ’en julistanut Jumalan salaisuutta teille suurenmoisen puhetaidon tai viisauden keinoin’, koska ’Kristuksen risti silloin menettäisi merkityksensä’, 1. Kor. 2:1, 1:17. Tästä olivat samaa mieltä Paavalin vastustajat. He sanoivat, että ’hänen kirjeensä ovat kyllä ankaria ja kiivaita, mutta hänen oma esiintymisensä on avutonta ja puheensa mitätöntä’, 2. Kor. 10:10.

Aika harva Raamatun suuri puhuja on ollut ainakaan omasta mielestään mikään kultakurkku ja retorinen tähti. Mooses sanoi: ’Hera, minä en ole koskaan ollut hyvä puhuja enkä ole nytkään, vaikka sinä olet puhunut minulle. Minulla on hidas puhe ja kankea kieli’, Ex. 4:10.

Joka tapauksessa suosittelen Puhevaltaa. Jos haluaa sanomansa läpi, on tehtävä töitä – puhuttava, harjoiteltava, hankittava kokemusta jne.

1 kommentti:

Kiitos välittömästä palautteesta.