1. Pietarin kirje: osa II

Kuka, kenelle, miksi, milloin, missä?
Kuka oli Pietari?
Simon Pietari oli galilealainen kalastaja, joka oli yksi niistä 12:sta. Hän oli opetuslapsijoukon puhemies, ja hän toimi keulahahmona myös alkuseurakunnassa, Ap. t. 1:15; 2:14 -15; 4:8 – 9; Gal. 2:9. Pietari kuului sisäpiirin sisäpiiriin, eli 12:sta opetuslapsen sisällä olevaan kolmen hengen ydinporukkaan, johon kuului hänen lisäksi Sebedeuksen veljekset Jaakob ja Johannes. Tämä ydinporukka sai lähimmin seurata Jeesuksen elämää, Mark. 5:37; 9:2; 14:33. Pietari ja muut Jeesuksen lähimmät opetuslapset (12) saivat kuulua porukkaan, jolle ’uskottiin Jumalan valtakunnan salaisuus’, Mark. 4:11. He olivat läsnä kun Jeesus puhui uudesta liitosta pääsiäisaterialla juuri ennen kuolemaansa, Luuk. 22. Pietari oli ollut Jeesuksen uskollisin opetuslapsi, tosin Jeesuksen viimeisen aterian jälkeen Pietari kielsi hänet kolmesti.
Jeesus antoi Pietarille hänen tehtäväänsä kuuluvia ennustuksia: 1) Pietari (tai hänen tuntemansa salaisuus) tulisi olemaan se kallio, jolle Jeesus rakentaa kirkkonsa, Matt 16:17 – 19. Jeesus lupasi tehdä Pietarista 2) ihmisten kalastajan, Mark. 1:17, 3:14. Ylösnoussut Jeesus valtuutti Pietarin paimeneksi, hoitamaan hänen lampaitaan siis seurakuntaa, Joh. 21:15 – 17. Kuolleista noustuaan Jeesus ilmestyi Pietarille: Luuk 24:34, 1. Kor. 15:5.
Pietaria kutsutaan usein Keefaaksi, joka oli aramealainen nimi. Jeesus itse oli antanut sen Pietarille, Matt 16:16 - 17. Paavali kirjoittaa, että Keefasta pidettiin Jerusalemin tukipylväänä, Gal 2. Pietari kutsumuksena oli erityisesti toimia ’ympärileikattujen apostolina’, Gal. 2. Jeesus ja Paavali olivat miehiä, joilla oli suunnitelma. Pietarin oli lähetetty juutalaisten apostoliksi, Gal 2.
Alkuseurakunnan suuret johtajat ottivat välillä kovasti yhteen. Paavali syyti Pietaria tekopyhäksi sen johdosta, että Pietari oli eristäytynyt Antiokian seurakunnassa ateriayhteydestä pakana-taustaisten kristittyjen kanssa, Gal. 2:13 – 14. Myöhemmät kristilliset tekstit kertovat, että Pietari vaikutti myöhemmin paljon Roomassa, jossa hän m. m. julisti evankeliumia kaupungin synagogissa. Perimätieto myös kertoo, että hänet teloitettiin pää alaspäin ristiinnaulitsemalla Roomassa vuonna 64. Paavali kirjoittaa, että Korintissa Pietarilla oli paljon tukijoita, ja hänen ympärilleen oli muodostunut jonkinlainen kuppikunta, 1. Kor. 1:12. Uusi testamentti ei kerro Pietarin reissuista mitään luvun Ap. t. 15 jälkeen eli vuoden 49 jälkeen. Pietari ei myöskään ollut Jerusalemissa kun Paavali pidätettiin siellä vuonna 56, Ap. t. 21. Paavali kertoo, että Keefas oli paljon matkoilla, ja että hän otti vaimonsa mukaan näille lähetysmatkoille, 1 Kor. 9:5.
Kenelle ja missä ja koska?
Kirje on kirjoitettu Roomassa, 1. Piet. 5:13, jonka peitenimenä on Babylonia, kuten myös Ilmestyskirjassa 14:8. Kirje on kirjoitettu pakanuudesta kääntyneille kristityille: 1. Piet. 1:14, 18, 2:9 – 10, 2:25, 3:6, 4:3 – 4. Vrt. Gal 2:6 – 11. Vaikka Pietari oli ensisijaisesti juutalaisten apostoli, niin hän julisti myös pakanoille. Samalla lailla Paavali oli ensisijaisesti pakanoiden apostoli, mutta Apostolien teoissa kerrotaan, että kun hän tuli johonkin kaupunkiin, niin hän meni aina ensimmäiseksi synagogaan. Eräät tutkijat kuvaavat tätä kirjettä ’apokalyptiseksi kirjeeksi Israelille’. Kyseiset tutkijat vertaavat tätä kirjettä seuraavanlaisiin ’apokalyptisiin kirjeisiin’ tai teksteihin: Jer. 29:4 – 23, 2. Bar. 78 – 87, 2. Makk. 1:1 – 10. Ap. t. 15:23 – 29.
Kyseinen kirje sisältää Ut:n kirjeistä toiseksi eniten viittauksia Vt:n teksteihin. Eniten viittauksia Vt:n teksteihin löytyy Ilmestyskirjasta. Kirjeen kerronnan pohjalta, samoin kuin historian tapahtumien pohjalta, on syytä ajatella, että 1. Piet. on kirjoitettu vuosien 62 – 64 välisenä aikana. Kirkkoisä Klement viittaa tähän kirjeeseen vuonna 96 eli joka tapauksessa se on kirjoitettu jonkin aikaa ennen tuota vuotta.
Kirje on kirjoitettu kristityille, jotka olivat taustaltaan entisiä pakanoita: 1:14, 18, 2:9 – 10, 2:25, 3:6, 4:3 – 4. He eivät siis enää ole pakanoita, vaan he ovat nykyisiä pyhiä: Ap. t. 17:30, Gal. 4:8 – 9, Ef. 4:18, 1. Tess. 2:3, 4:5. He elävät pyhinä pakanoiden keskellä. Julistavat heille ’Jumalan suuria tekoja’, ’elävät moitteettomasti’ ja ’pyrkivät kiihkeästi tekemään hyvää’. He rakastavat vihamiehiään, kääntävät toisen posken jne. 1. Piet. 3:11, 13, 16. Kaiken toiminnan tarkoitus on, että ’Jumala tulisi kaikessa kirkastetuksi Jeesuksen Kristuksen kautta.’ 4:11.