Luin äsken evankeliumin Luukkaan mukaan ja ajattelin kirjoittaa jotain lyhyesti ja kompaktisti ja nopeasti siitä, mitä eilisen saarnan tematiikasta ymmärsin. Koen, että tämä on tärkeetä ymmärtää. Jeesus sanoi, Matt. 18:3: ‘Totisesti: ellette käänny ja tule lasten kalataisiksi, te ette pääse taivasten valtakuntaan.’ Jeesus on totisesti ehdoton.
Hyvänä eksegeettinä tiedän, että on katsottava miten tämä väite sopii Jeesuksen henkilön kokonaiskuvaan. On katsottava, minkälaisia ihmisiä Jeesus toivotti tervetulleiksi yhteyteensä ja on kysyttävä, olivatko nämä valitut jotenkin lapsenmielisiä. Olivatko he kääntyneet ja nöyrtyneet lapsenkaltaisiksi?
Saarnassa viittasin siihen, että neitsyt tytär Siion oli kuuliainen ‘nuoruudessaan’, jolloin Herra suostutteli hänet ja, jolloin ‘ensirakkaus’ syttyi, Hes. 16 ja Hoos. 2. Tulevana pelastuksen aikana Israel, tytär Siion kääntyisi taas niin kuin ‘nuoruutensa päivinä’. Jeesus sanoi, että jos ihminen ei nöyrry tuolle lapsenmielisen tasolle, niin taivaan portit pysyvät kiinni.
Jeesus sanoi vertauksessaan suurista pidoista, että varsinaiset ja ensijaisesti ‘kutsutut’ eivät halua tulla pitoihin, Luuk. 14:17 - 20. Myös rikkaiden on yhtä vaikea tulla sinne, taivasten valtakuntaan, kuin kamelin mennä sisään neulansilmästä, Luuk. 18:24 - 25! Kaikki on tietysti Herralle mahdollista. Mutta Jeesus totiseti turhautui aikalaistensa keskellä ja kysyi, Luuk. 9:41: ‘Voi tätä epäuskoista ja kieroutunutta sukupolvea! Kuinka kauan minun on vielä oltava teidän keskuudessanne ja kestettävä teitä?’
Publikaanien esimies Sakkeus oli hyvin rikas mies. Hän kiipesi puuhun nähdäkseen Jeesuksen. Jeesus kutsui häntä ja toivotti itsensä tervetulleeksi aterialle hänen luokseen, Luuk. 19:1 - 10. Oliko Sakkeus siis lapsenmielinen? Kyllä varmasti. Ainakin hän oli iloinen j. 6, utelias ja rohkea j. 4, ja antelias j. 8, hän osasi järjestää hyvät juhlat j. 6 - 7 ja sitä paitsi hän kiipeili puissa kuin pikkupoika j. 4! Jos hän olisi ollut tosi ‘tosikko’ henkisesti, niin hänen olisi pitänyt pelätä ja vihata ja pilkata Jeesusta, joka johti hänet tietyllä tavalla tilanteeseen, jossa hän luopui paljosta omaisuudestaan. Sakkeus ei ollut kyyninen, ei liian laskelmoiva - hän oli Jeesuksen kaveri! Hän oli ‘Aabrahamin poika’ ja sellainen ‘mikä oli kadonnut’. Sakkeus sai astua liiton ja pelastuksen sisäpiiriin, niin kuin niinä kansansa muinaisina ‘nuoruutensa päivinä’, Hoos. 2, Hes. 16:8. Jeesuksen silmissä Sakkeus oli entinen syntinen, mutta nykyinen anteeksi saanut ja harhateiltään kotiin löydetty Aabrahamin poika.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos välittömästä palautteesta.